Vappuna juhlitaan alkavaa kevättä, uusia ylioppilaita sekä työväen saavutuksia

Vappu on vuosittain toukokuun ensimmäisenä päivänä vietettävä juhlapäivä, samalla se on lakisääteinen vapaapäivä. Vappu on saanut nimensä baijerilaisen abbedissa Walburgan mukaan, vapun historia ulottuu siis kauas 700-luvulle. Työläisten ensimmäiset juhlallisuudet vietettiin 1880-luvun lopussa, opiskelijat tosin aloittivat hulinan jo 1700 -luvulla, mutta keisarin määräämän tauon jälkeen jatkoivat perinnettä varsinaisesti vasta 1800-luvun lopussa. Ensimmäiset tippaleivät ja simatkin on nautittu jo 1700-luvulla.

Lupa juhlia suureen ääneen

Kaikissa Euroopan maissa Vappua vietetään edelleen 1.toukokuuta vuosittain. Vappu yhdistää monta vanhempaa juhlaa, joita vietettiin keväällä. Esimerkiksi muinaista hedelmällisyysjuhlaa vietettiin alunperin varhain keväällä mutta siirrettiin sittemmin toukokuun alkuun. Samoin kirkollinen vuosi alkaa 1.5., ja useissa maissa on jo vuosisatojen ajan tuolloin juhlittu kevään alkamista.

Muinaisiin suomalaisiin vappuperinteisiin on tietysti liittynyt monenlaisia uskomuksia, joiden avulla on ennustettu tulevaa kesää. Saksassa taas on uskottu, että Valpurin yönä, 30.4. - 1.5., noidat ratsastavat luudilla ja pukeilla vanhoille uhripaikoille. Noitien säikyttämiseksi pidettiin melua mm. laukauksilla, torvien törinällä ja sytyttämällä kokkoja. Tämä uskomus lieneekin nykypäivän vappurymyämisen perimmäinen syy - suomalaisetkin intoutuvat julkiseen juhlintaan ja mekkalan pitoon kun kerrankin luvan kanssa saa ottaa ilon irti elämästä.

Juhla Walburgan kunniaksi

Vappu -nimen historia menee tiivistettynä näin: Walburga-niminen nainen syntyi 700-luvun alussa Wessexissä, vanhempana hän ryhtyi nunnaksi auttaakseen omalta osaltaan saksalaisten uskoon käännyttämistä ja muutti Württembergin luostariin. Walburgan kuoleman jälkeen hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Tämän jälkeen toukokuun ensimmäinen päivä on ollut juhlapäivä ja Vappu on nimen suomalainen versio.

Vappuaatto on ylioppilaiden juhla

1800-luvulla perinteisiin kuului mustien, paksujen talvivaatteiden vaihtaminen keväisen kepeisiin, värikkäisiin vaatteisiin toukokuun vaihteessa. Samalla otettiin valkolakin kesäversio käyttöön, sillä aikoinaan myllärin hatusta mallinsa saanut päähine oli ympärivuotisessa käytössä.

Teekkarilakin tupsulla ei ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin.Teekkarilakin tupsulla ei ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin.
Ensimmäinen vuosi jolloin opiskelijat ovat juhlineet Vappua Suomessa, on kiistelty ajankohta. Erään teorian mukaan tapa on aloitettu jo 1700-luvulla, mutta keisari kielsi julkisen juhlinnan, ja vasta pitkän tauon jälkeen riemunpitoa jatkettiin. Toinen tarina kertoo Lundin yliopiston suomalaisopiskelijoiden tuoneen Vappujuhlan Suomeen vuonna 1865.

Nykyään vappuperinteisiin opiskelijoiden keskuudessa kuuluvat kulkueet, ihmis- tai eläinpatsaan pesu, puheiden pito maljoineen sekä Vappupäivänä tarjoiltava silliaamiainen.

Vappupäivä on kansainvälinen työn päivä

Vappuna juhlitaan kansainvälistä työläisten juhlapäivää, koska vuonna 1886 Yhdysvalloissa järjestettiin mielenosoitus 8-tuntisten työpäivien puolesta. Mielenosoituksen myötä syntyi myös vappumarssin perinne. Suomessa ensimmäinen vappumarssi järjestettiin vuonna 1898. Tuolloin marssittiin raittiusliikkeen puolesta, lisäksi järjestettiin jopa alkoholin nauttimista vastustava lakko. Myöhemmin mukaan tuli työväenaate, sekä äänioikeusvaatimukset. Nykyään alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin jäänyt muun juhlinnan varjoon. Tästä vankkana todisteena ovat Alkon vuosittain kasvavat myyntiluvut vappuviikon markkinoista.

Edelleen voimassa oleva laki, jonka myötä vappupäivä on Suomessa vapaapäivä, säädettiin vuonna 1944. Vuonna 1979 Vapusta tuli virallinen liputuspäivä ja sillä annettiin nimeksi Suomalaisen työn päivä.

1970-luvulla vappumarsseissa saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia. Työväenliikkeen hajautumisen myötä marssien suosio laantui mm. siksi etteivät kaikki halunneet näyttää julkisesti omaa poliittista kantaansa.1970-luvulla vappumarsseissa saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia. Työväenliikkeen hajautumisen myötä marssien suosio laantui mm. siksi etteivät kaikki halunneet näyttää julkisesti omaa poliittista kantaansa.
 
Julkaistu
29.4.2009