Vappu on vuosittain toukokuun ensimmäisenä päivänä vietettävä juhlapäivä, samalla se on lakisääteinen vapaapäivä. Vappu on saanut nimensä baijerilaisen abbedissa Walburgan mukaan, vapun historia ulottuu siis kauas 700-luvulle. Työläisten ensimmäiset juhlallisuudet vietettiin 1880-luvun lopussa, opiskelijat tosin aloittivat hulinan jo 1700 -luvulla, mutta keisarin määräämän tauon jälkeen jatkoivat perinnettä varsinaisesti vasta 1800-luvun lopussa. Ensimmäiset tippaleivät ja simatkin on nautittu jo 1700-luvulla.
1800-luvulla perinteisiin kuului mustien, paksujen talvivaatteiden vaihtaminen keväisen kepeisiin, värikkäisiin vaatteisiin toukokuun vaihteessa. Samalla otettiin valkolakin kesäversio käyttöön, sillä aikoinaan myllärin hatusta mallinsa saanut päähine oli ympärivuotisessa käytössä.
Teekkarilakin tupsulla ei ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin.Vappuna juhlitaan kansainvälistä työläisten juhlapäivää, koska vuonna 1886 Yhdysvalloissa järjestettiin mielenosoitus 8-tuntisten työpäivien puolesta. Mielenosoituksen myötä syntyi myös vappumarssin perinne. Suomessa ensimmäinen vappumarssi järjestettiin vuonna 1898. Tuolloin marssittiin raittiusliikkeen puolesta, lisäksi järjestettiin jopa alkoholin nauttimista vastustava lakko. Myöhemmin mukaan tuli työväenaate, sekä äänioikeusvaatimukset. Nykyään alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin jäänyt muun juhlinnan varjoon. Tästä vankkana todisteena ovat Alkon vuosittain kasvavat myyntiluvut vappuviikon markkinoista.
Edelleen voimassa oleva laki, jonka myötä vappupäivä on Suomessa vapaapäivä, säädettiin vuonna 1944. Vuonna 1979 Vapusta tuli virallinen liputuspäivä ja sillä annettiin nimeksi Suomalaisen työn päivä.
1970-luvulla vappumarsseissa saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia. Työväenliikkeen hajautumisen myötä marssien suosio laantui mm. siksi etteivät kaikki halunneet näyttää julkisesti omaa poliittista kantaansa.
