Naistenpäivää vietetään 8.3.

Kansainvälisen naistenpäivän historia ulottuu aina vuoteen 1857, jolloin sadoittain työläisnaisia osoitti mieltään lakkoilemalla alhaisia palkkoja, pitkiä työaikoja ja epäinhimillisiä työoloja vastaan New Yorkissa.

Kansainvälistä naistenpäivää alettiin virallisesti viettää Yhdistyneiden Kansakuntien toimesta vuonna 1975. Yleiskokous julisti 8. maaliskuuta viralliseksi Yhdistyneiden Kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi kaikissa jäsenmaissa. YK:n tavoitteena on saavuttaa maailmaan tasa-arvo ja rauha. Tavoitteeseen päästään vain parantamalla naisten koulutusmahdollisuuksia, terveydenhuoltoa, ehkäisemällä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ottamalla naiset mukaan päätöksien tekoon ja politiikkaan. Suomessa naiset ja miehet saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden jo vuonna 1906.

Jo vuodesta 1910

Vuonna 1910 Kööpenhaminassa pidetty Sosialistisen internationaalin kokous teki päätöksen kansainvälisen naistenpäivän perustamisesta. Sen tarkoituksena oli osoittaa kunnioitusta naisasialiikkeelle ja edistää yleisen äänioikeuden saavuttamista kaikkialla maailmassa. Ehdotuksen hyväksyi yksimielisesti yli 100 konferenssiin osallistunutta naista 17 eri maasta, heidän joukossaan mm. Suomen eduskuntaan valitut kolme ensimmäistä naisjäsentä.
YK:n rooli Harvat YK:ssa käsitellyt asiat ovat saaneet osakseen laajempaa ja vahvempaa tukea kuin kampanja naisten oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi. San Fransiscossa vuonna 1945 allekirjoitettu YK:n peruskirja oli ensimäinen kansainvälinen sopimus, jossa naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet tunnustettiin perusihmisoikeudeksi. Siitä lähtien YK on ollut mukana luomassa kansainvälisesti hyväksyttyjen strategioiden, normien, ohjelmien ja tavoitteiden historiallista perintöä naisten aseman parantamiseksi kaikkialla maailmassa.

Pyyteettömyys on päivän sana

Vaikka Naistenpäivänä miesten tulee muistaa naisia erilaisten lahjojen muodossa ja osoittaa tasa-arvoa tekemällä ns. perinteisiä naisten töitä, ei miesten pidä odottaa saavansa vastalahjaksi erityistä hellyyttä ja läheisyyttä, sillä jo muinoin antiikin kreikassa naiset ryhtyivät Lysistraten johdolla seksilakkoon lopettaakseen miesten sotimisen. Tästäkin huolimatta, kukka tai kortti on vähintä, millä voi naisen huomioida.

Kukkien ja kasvien sanomaa ei siis sovi väheksyä. Näin välitetään suuria tunteita ja ”salattuja viestejä”. Itse kukka, kukan väri ja niiden lukumäärä kertovat paljon.

Jos resurssit eivät riitä kukkakaupassa asiointiin, voi askarrella kortin itse. Mikäli taiteellinen näkemys ei suostu piirtymään paperille toivotulla tavalla, voi kortin lähettää helposti korttipalvelusta.

Lue, mitä huonekasvit kertovat

Lue, mitä leikkokukat kertovat

Lue, mitä yrtit kertovat

Siirry Korttipalveluun

 
Julkaistu
8.3.2012