• Etusivu
  • Rakentaminen

Eikka-mökin piha luonnosteltu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.03.2013
20081_8086.jpg

Suunnittelun lähtökohdat ovat mainiot: Satamapolkuun rajoittuva tontti on toisen mökkikorttelin päätytontti, ihanalla paikalla aivan meren rannalla.

Meren rannalla on kuitenkin muistettava myös normaalia rajummat sääolot: suolainen merivesi voi pärskyä pihan puolelle ja syysmyrskyjen tuulet riepottavat kasveja ja koettelevat rakenteita.

Toiminnot ja rakenteet

Tontti rajataan reilulla aidalla ja aidan suojista, sorapäällysteiseltä sisääntuloväylältä löytyy tarpeeksi tilaa auton pysäköintiin. Sisääntuloväylää ryhdistetään pergolalla, joka noudattelee aidan tyyliä. Pieni kuivaus- ja tuuletusteline piilotetaan sisäänkäynnin viereen pienen aidanpätkän taakse. Sinne mahtuu myös jäteastia. Alue kivetään, jotta se on siisti ja helppokulkuinen.

Säilytettävien koivujen ja leppien juuristoalueet on jo suojattu ja maisemoidaan siistiksi luonnonkivillä. Tontin reuna-alueiden pensaiden ja puiden alustat siistitään kuorikatteella. Näin pysyvät rikkaruohotkin paremmin kurissa. Lipputanko kohoaa korkeuksiin pihan keskeisimmältä paikalta ja lippu tulee näkymään hyvin myös merelle. Lipputangon lähelle rakennetaan tyylikäs, luonnonkivinen vesiaihe. Pihaan tulee muutenkin runsaasti luonnonkiviä.

Puinen terassi yhdistää rakennukset ja jatkuu laiturina pitkälle meren päälle. Saunan päätyyn tehdään puolipyöreä oleskeluterassi, jonka materiaaliksi valittiin luonnonkivi. Se jää mukavasti suojaan mereltä puhaltavalta tuulelta. Terassia valaistaan matalin pollarivalaisimin, ja sen sadesuojaksi harkitaan seinään kiinnitettävää markiisikatosta. Suuria, säilytettäviä puita valaistaan useilla alhaalta ylöspäin suunnatulla kohdevalolla ja kaikki kulkuväylät valaistaan turvallisuuden takaamiseksi. Toinen oleskelualue jää mökin meren puoleiseen päätyyn, katon alle. Sieltä on upea, esteetön näköala merelle.

Pintojen ja rakenteiden lopulliset muodot ja materiaalit sekä valaisinmallit tulevat vielä täsmentymään.

20081_8085.jpg

Kasvillisuus

Eikan toiveena oli saada pihaan havuja, ainakin tuijia ja katajia sekä pieni nurmialue. Nämä toiveet toteutetaan. Nurmialueesta tehdään selkeän pyöreä. Se toistaa kiviterassin muotoa ja rikkoo muuten niin kulmikasta pihaa. Kasvit valitaan kuivuutta ja tuulta kestävistä lajeista. Kasvivalinnoissa keskitytään sekä havu- että lehtipuihin, vapaasti kasvaviin pensaisiin ja helppohoitoisiin perennoihin ja köynnöksiin sekä luonnonkasveihin. Niiden värimaailmasta tulee rauhallinen ja harmoninen, ja lehtien näyttävillä muodoilla ja väreillä tulee olemaan keskeinen merkitys. Jotain erikoista ja merellistä, Reposaaren historiaan liittyvääkin on luvassa. Kukinta saa keskittyä kevääseen ja keskikesään. Tarkemmat kasvivalinnat ovatkin parhaillaan pihasuunnittelijan mietintämyssyssä.

Tiheä ja metsäinen puisto tulee rajaamaan tonttia eteläreunalla, joten sinne ei juuri näkösuojaa tarvita. Jotakin silmäniloa kuitenkin istutetaan erkkeristä avautuvan makuuhuoneen ikkunan suojaksi.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20181_51350.jpg
Alumiinikourut 90-luvun omakotitaloon
Jyväskyläläisen perheen omakotitalo valmistui vuonna 1990 komealle rantatontille, jollaisia Jyväskylän seudulla oli silloin vielä tarjolla. Siihen aikaan valittiin sadevesijärjestelmiin paljon muovipinnoitettuja teräspeltirännejä, ja sellaisen myös jyväskyläläinen perhe valitsi. Uudempi asia oli silloin, että rännit sai saumattomina, jolloin rännien puhtaanapito oli helpompaa.
20173_48755.jpg
Liukuovi eristää ääntä - vaadi kodiltasi viihtyvyyttä
Jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus sulkea ovi ja tehdä asioita, jotka lisäävät omaa hyvinvointia. Nykypäivänä yhä suositummat liukuovet ovat ääneneristävyyskyvyltään keskenään hyvin erilaisia. Seinältä vaaditaan minimissään R´w 30 dB:n ääneneristävyys, johon verhomaisesti seinän päälle ripustettava pintaliukuovi ei pääse. Ääneneristävät, seinän sisään integroidut liukuovet ovat pieni hinta viihtyisyydestä, lisätilasta ja mahdollisuudesta omaan rauhaan.Tilaa maksuton esite!
200611_2029.jpg
Kestosuosikki - rintamamiestalo
Rintamamiestaloa voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina. 1940-luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja, joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu Tupa, makuukamari, sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä tilantarpeen kasvaessa.Rintamamiestaloja rakennettiin aina 1960-luvun alkuun asti. lähes 20 vuotta kestäneen rakennusbuuminsa aikana rintamamiestyyppinen talo sai lisää kokoa ja näköäkin. Myös Alvar Aalto suunnitteli oman mallinsa rintamamiestalosta. 1960-luvun aikana talon malli alkoi madaltua ja kaikkia tiloja ei välttämättä enää rakennettu yhden hormin ympärille. Käyttöullakko kuitenkin säilyi vielä.1970-luvulle tultaessa talot lässähtivät totaalisesti. Harjakatto vaihtui tasakattoon eikä yläkerrasta ollut puhettakaan enää. Samaan aikaan rintamamiestalot alkoivat saada kylkeensä elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat sekä WC. Ajan hengen mukaisesti nämä lisäsiivet olivat joko loivia harjakattoja tai selkeästi tasakattoisia. Tasakattoiset talot eivät kuitenkaan soveltuneet parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisiin olosuhteisiin ja niiden rakentamisesta luovuttiin. Tilalle tulivat täydellistä ääripäätä edustavat, hieman rintamamiestaloakin muistuttavat "käkikellotalot", joiden katto kaltevuus oli 1:1. Tämäkin tyylivaihe jäi varsin lyhyeksi.Vuosituhannen loppupuolella pientalot muuttuivat suuremmiksi ja yksilöllisemmiksi. Jälleen alkoi myös rintamamiestaloja muistuttavia ratkaisuja ilmestyä maisemaan. Tällä kertaa niihin oli kuitenkin hallitusti sijoitettu myös saunaosasto, WC:t ja kodinhoitohuone sekä muut aputilat. Samanaikaisesti etenkin nuoria ensiasunnon ostajia alkoivat kiinnostaa vanhat rintamamiestalot. Niitä alettiin peruskorjata ja osin laajentaakin nykyaikaiset asuinvaatimukset täyttäviksi.Tutustu tästä rintamamiestalojen remontointiin ja todellisiin kohteisiin
20131_33298.jpg
Näin pääset parhaiten messuille
Junayhteys:M-junalla pääsee messuille 10 min (su n. 20 min) välein. Myyrmäen asemalta urheilupuistoon on matkaa n. 900 m.Bussiyhteys:Helsingin keskustasta, Elielinaukiolta lähtee seutulinja nro 452 keskimäärin 20-30 min välein. Lähimmältä pysäkilta on kävelymatkaa vain 200 m. Munkkiniemestä pääsee bussilla 39. Tikkurilasta pääsee busseilla 53 ja 57. Helsinki-Vantaan lentoasemalta pääsee bussilla 51. Espoon asemalta Myyrmäkeen kulkee bussi 530. Tapiolasta ja Leppävaarasta, bussilla 510. Reunasta, bussilla 45.
20115_25991.jpg
Viikon kysymys: Kosteuseristys keittiökaapiston taakse?
Kysymys:Tarvitseeko nykyään mitään kosteuseristystä keittiökaapiston taakse? Välitilaan ei ilmeisesti tarvitse laittaa. Entä tarvitseeko työtason alapuolelle tai muualle? Riittääkö pelkkä kaukalo tiskikoneen alle?
20118_27437.jpg
Oraksen keittiöhanat
Keittiö on kodin sydän. Ruoanlaitosta on tullut sekä seurustelua että muodikasta vapaa-ajan viettoa perheen ja ystävien kesken. Myös keittiöiden toiminnallisuuteen kiinnitetään nykyisin paljon huomiota. Oikeat työvälineet ja hyvät olosuhteet tekevät kokkauksen mukavaksi. Luonnollisesti helppokäyttöiset hanat auttavat omalta osaltaan keittiöpuuhia.Lisätietoa keittiön vesikalusteista

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton