Paljastuuko joulun salaisuus?

Perheen pienimmät rakentajat ovat joulun aikaan vaikean paikan edessä. Vanhemmilla ja isommilla sisaruksilla kun tuntuu olevan normaaliakin enemmän kiirettä ja sen lisäksi koko asunto tuntuu olevan erilaisia salaisuuksia täynnä.

Mutta miten käykään, jos joulupukin salaisuus paljastuu? Lue koko tarina ja nappaa ripaus joulumieltä mukaasi...

Joulupukin paha moka

Lumipallo mätkähti naamalleni ja herätti minut ajatuksistani.
HEI!” huudahdin yllättyneenä ja pyyhin lunta kasvoiltani.
Herää todellisuuteen, Annina. Olet pikkuveljesi kanssa jouluostoksilla kaupungissa, lakkaa siis jo tuijottamasta sitä kamalaa mekkoa ellet aio sitä ostaa.” luennoi pikkuveljeni Samu.
6-vuotias veljeni puhuu samalla tavalla kuin tylsä isäni, mahtavaa.

Minulla oli vaikea tehtävä edessä. Minun pitäisi nimittäin ostaa joulupukin asu isälle, jotta hän voisi taas esiintyä joulupukkina huomenna, jouluna. Tilannetta kuitenkin vaikeutti mukana oleva Samu, joka uskoi vakaasti joulupukkiin.

Käännyimme kulmassa ja vastaan tulikin lahjoituksia keräävä pukki. ”Hei katso, joulupukki!” osoitti Samu. Vedin Samun nopeasti lahjakauppaan.
Katselin ympärilleni kunnes löysin etsimäni, joulupukin asuja oli ripustettu myyntiin yhteen nurkkaan. Nyt tai ei koskaan, ajattelin.

Sami, menes katselemaan lahjoja tuonne…kauemmas” sanoin ja työntelin Samua leluja kohti. ”Äh, älä yritä huijata minua pois. Tiedän kyllä mitä yrität” sanoi Samu.
Hätkähdin, ”Mitä minä yritän?” kysyin, yrittäen vaikuttaa tietämättömältä.
No haluat tietysti ostaa minulle joululahjan” Samu sanoi ja lampsi katsomaan leluja.
Huh, huokaisin ja riensin asujen luo. Etsin isälle sopivan ja vein sen kassalle.
Vai että joulupukinasua”, myyjä sanoi kovaan ääneen. Katsoin ympärilleni varmistaakseni ettei Samu vain ollut kuullut, maksoin nopeasti ja tungin pussin reppuuni. Etsin Samun ja ostimme loput lahjat.
 

Seuraavana päivänä heräsin vasta kello 10:25 aamulla. Paketoin lahjat ja tarkistin että minulla oli lahjat kaikille: äiti, isä, Samu, mummi, vaari ja serkut Ronja ja Roope.
Aloin kirjoittaa kortteja. ”Rakas mummi, hyvää joulua!” Saman tekstin kirjoitin lähes kaikkiin muihinkin kortteihin.
Kun olin saanut kirjeet valmiiksi talsein keittiöön syömään aamupalaa. Otin leivän, voitelin sen ja kaadoin maitoa mukiini. Istuin pöydän ääreen ja aloin syödä leipää.
Näin vanhempani luomassa lunta ulkona.
Missähän Samu oli, mietin itsekseni. Nukkumassa varmaan, ajattelin viedessäni astiat lavuaariin.
 

Hain lahjat ja vein ne kellariin ”joulupukin” lahjasäkkiin. Heitin lahjat säkkiin ja olin juuri lähdössä kellarista kun kuulin viereisestä huoneesta rapinaa.
Avasin oven varovasti.
Lattialla istui Samu penkoen kaappia. Samassa huomasin mitä kaappia, kaappia johon olin kätkenyt joulupukin vaatteet!
EI SAMU!” huusin ja revin Samun pois kaapilta. ”Siellä on – öh – joululahjoja” –keksein sanoa ja työnsin Samun pois huoneesta.
Eipä ole” hän rääkyi. Hätkähdin Samun vetäessä paitansa sisältä pukinasun.
Mistä sinä nuo otit?” kysyin hiljaa.
Kaapista” sanoi Samu itku kurkussaan.
Olin hetken hiljaa. ”Joulupukki ei varmasti tykkää…” yritin.
Mitään joulupukkia ei ole! Se on valetta!” Samu karjui ja juoksi ylös. Juoksin hänen peräänsä.
Äiti ja isä olivat olohuoneessa. Selitin heille nopeasti tilanteen. Samassa ulko-ovi paukahti. Lähdimme isän kanssa Samun perään.

Onpas ihana jouluaatto, ajattelin surullisesti.
Juoksimme ympäri lähipiiriä. Noin tunnin päästä äiti soitti meille ja kertoi Samun tulleen kotiin. Huokaisimme helpotuksesta ja lähdimme kotia päin.
Yhtäkkiä purskahdin itkuun.
Mikä hätänä?” isä kysyi huolestuneena.
Olisi minun syyni jos Samulle olisi sattunut jotain.” itkin.
Isä halasi minua. ”Ei se sinun syysi ollut. Kaikki tulevat joskus tietämään pukin salaisuuden”, isä lohdutti. ”Älä itke enää.
 

Kun tulimme kotipihaan, mietin jo miten piristäisin Samua. Äiti oli kuitenkin hoitanut sen puolen, sillä kun tulimme sisään, istui Samu pukinpuku päällään, söi piparia ja nauroi.
HouHouHou! Onkos ollut kilttejä lapsia?” hän sanoi matalalla äänellä. Aloimme kaikki nauraa. Istuimme sohvalle ja Samu kiskoi lahjasäkin olohuoneeseen. ”Samu näyttääkin olevan muualla. Harmi, sillä pukilla on Samulle paljon lahjoja”, Samu nauroi. Hän näytti hauskalta joulupukinasussa.
Autoin Samua jakamaan lahjat. Äiti ja isä juttelivat ”pukin” kanssa.

Joulusta tuli sittenkin upea, lukuun ottamatta pukin pahaa mokaa!

Pinja Teponoja, 12v
 
Päivitetty
23.12.2019