Kevättä ilmassa ja vettä vintillä?

Keväisin lämpötila saattaa auringon lämmittämällä katolla nousta selkeästi plussan puolelle, mutta yöllä voidaan käydä vielä pakkasen puolella. Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila yhdistettynä painavaan, kosteaan lumimassaan on vanhalle kattorakenteelle pahin mahdollinen yhtälö. Kun lumikuorma painaa saumoja, läpivientejä ja kiinnikkeiden kohtia, kosteus pääsee imeytymään niiden pienimpiinkin rakoihin kapillaarisesti.

Erityisesti tiilikate paljon saumoja sisältävänä katteena on tällöin altis vuodoille. Lämpötilan mennessä pakkasen puolelle saumoihin ja huokosiin imeytynyt kosteus laajenee. Tämä ilmiö pakkasrapauttaa materiaaleja ja saa esimerkiksi huonosti tiivistetyt ruuvit pumppautumaan ylös pelleistä.

Pakkas- ja plussakelien vaihtelut tuovat yläpohjaan myös kondensiokosteutta. Kun kevätauringon lämmittämä, kostea ilma yöllä jäähtyy, sen sisältämä kosteus tiivistyy esimerkiksi peltikatteen alapintaan.

Kun aluskate on kunnossa ja yläpohjan tuuletus on riittävä, pienet katteen vuodot ja kondensiokosteus eivät aiheuta ongelmia riskikeleilläkään. Kosteus haihtuu ulkoilmaan eikä jää muhimaan rakenteisiin.

Jos kotisi katto on rakennettu ennen 2000-lukua, kannattaa varmuuden vuoksi käydä kurkkaamassa vintille. Nykyaikaiset vedenpitävät aluskatteet yleistyivät vasta 90-luvulla; sitä ennen aluskatetta ei asennettu lainkaan tai käytettiin pahvisia aluskatteita, jotka aikaa myöten vettyvät ja alkavat vuotaa ja repeillä.

Ennen 2000-lukua ei myöskään kattorakenteen tuulettuvuuteen kiinnitetty huomiota samalla tapaa kuin nykyään. Vesivek käyttää kattoremonteissaan tuplatuuletusrakennetta, jolloin ilma pääsee kiertämään aluskatteen molemmin puolin. Tällöin kosteus tuulettuu ulkoilmaan eikä jää muhimaan rakenteisiin.

Jotkut vanhemmat kattorakenteet vaativat kolmois- tai jopa neloispystyrakenteen, jotta riittävä ilmankierto saadaan varmistettua. Kaikkiaan tuotekehitysosastollamme on tutkittu ja kehitetty lähes 60 erilaista rakenneratkaisua. Näin jokaiseen kattoon löytyy toimiva ja hengittävä tuulettuvuusratkaisu.

Aluskatteen lisäksi vintillä kannattaa kiinnittää huomio läpivientien kohtiin, eli savupiipun, ilmanvaihtoputkien, antennin ynnä muiden juuriin. Ilmanlaatu kertoo paljon ja hajuaisti on hyvä mittari: jos yläpohjassa on tunkkainen, kostea haju, on tuuletus riittämätön. Silloin kannattaa tarkemmin tutkia myös ruoteiden ja eristeiden kuntoa. Jos kosteus on päässyt jylläämään pidempään, voi rakenteissa näkyä merkkejä vaurioista, eli tummentumia, kasvustoja tai peräti hometta.

Kosteat, vaihtelevat kelit tulevat yleistymään talviaikaankin, joten kunnollinen aluskate ja kattorakenteen tuulettuvuus ovat ehdoton edellytys terveelle kodille.