Ilmanvaihdon kehitysvaiheet

Tiedätkö miten asuntosi ilmanvaihto toimii? Mitä eroa on painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla ja mitä tarkoittaa tarpeenmukainen ilmanvaihto?

Ilmanvaihdon tärkeä tehtävä

Ihan aluksi voisi kiteyttää ilmanvaihdon tarkoituksen ja tärkeyden. ilmanvaihdon tehtävä on poistaa likaista ilmaa ja tuoda puhdasta tilalle. Se poistaa hiilidioksidin, hajut ja käryt sekä ylimääräisen kosteuden samalla kun sisään virtaa raikasta hengitysilmaa. Toimiva ilmanvaihto on erittäin tärkeää sekä asukkaiden hyvinvoinnin että talon rakenteiden kannalta.

Eri ilmanvaihtotavat aikakausittain

Ilmanvaihtotavat voidaan pääsääntöisesti jakaa seuraaviin ajanjaksoihin. Ajanjaksot menevät osin päällekkäin, joten pelkän vuosiluvun perusteella ei voi päätellä ilmanvaihtotapaa.

Painovoimainen ilmanvaihto, – 1960 luku
Koneellinen poistoilmanvaihto 1970-2000
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto 1990 -
Tarpeenmukainen ilmanvaihto 2020 –


Painovoimainen ilmanvaihto on edelleen yleistä

Painovoimainen ilmanvaihto oli yleisin asuntojen ilmanvaihtotapa aina 1960-luvulle asti. Ja vanhaa rakennuskantaa on runsaasti käytössä yhä edelleenkin. Nykyään painovoimaista ilmanvaihtoa ei suosita, koska se hukkaa lämpöenergiaa eikä sillä saada tehokasta ilmanvaihtoa kaikkiin huonetiloihin.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman välisen lämpötilaeron aiheuttamaan hormivaikutukseen sekä tuulen aiheuttamaan paineeseen. Ilma virtaa ulos poistoilmaventtiilien ja poistoilmahormin kautta ja ulkoilma virtaa sisään tuloilmaventtiileistä.

Sen tehokkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan: kylmällä ja tuulisella säällä ilmanvaihto on tehokkainta ja lämpimällä ja tuulettomalla säällä olematon. Talvella lämpö karkaa poistoilman mukana suoraan ulos ja kylmä korvausilma aiheuttaa sisälle ikävää vedon tunnetta.

Koneellinen poistoilmanvaihto - tasaisen tehokasta ilmanvaihtoa

Koneellinen poistoilmanvaihto yleistyi asuinrakennuksissa 1970-1990 luvuilla. Siinä ilma poistetaan erillisen poistopuhaltimien avulla. Puhallin voi olla huippuimurina katolla, kanavapuhaltimena yläpohjassa tai liesituulettimeen yhdistetyssä talotuulettimessa. Ulkoilma virtaa sisään tuloilmaventtiilien kautta kuten painovoimaisessa ilmanvaihdossa.

Koneellisen poistoilmanvaihdon etuna on, että ilmanvaihdon tehokkuus ei juurikaan riipu sääolosuhteista, vaan sitä voidaan lisätä tai vähentää säätämällä poistopuhaltimen nopeutta. Se ei kuitenkaan hyödynnä poistoilman lämpöä, joten se hukkaa lämpöenergiaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin painovoimainen ilmanvaihto.

Toinen yleinen ongelma poistoilmanvaihdossa on riittämätön korvausilman saanti. Jos tuloilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi, ne on suljettu tai tukkiutuneet, tuloilma imeytyy talon rakenteiden läpi ja sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia.

Kerrostaloissa poistoilmanvaihto on yleensä toteutettu yhteiskanavajärjestelmällä. Koska poistoilmakanavisto ja laitteisto ovat yhteisiä, asukkaat eivät itse pysty vaikuttamaan ilmanvaihdon tehokkuuteen. Omakoti- ja rivitaloissa poistopuhaltimen ohjaus on yleensä liesikuvun yhteydessä, jolloin asukas voi itse vaikuttaa ilmanvaihdon tehokkuuteen.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla – kohti energiatehokkuutta

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla alkoi yleistymään 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa siitä tuli käytännössä pakollinen uusissa rakennuksissa. Siinä ilmanvaihdon hoitaa ilmanvaihtokone, jossa on oma puhallin sekä tulo- että poistoilmalle. Näin voidaan varmistaa riittävästi korvausilmaa ja hallittu ilmanvaihto kaikkiin huonetiloihin.

Ilmanvaihtokoneen sisällä on lämmöntalteenottolaite (LTO), joka kerää poistoilman lämmön talteen ja lämmittää sisään tulevan ilman. A-energialuokan ilmanvaihtokoneella voidaankin säästää yhdessä 100 m² asunnossa jopa 6000 kWh:n edestä lämmitysenergiaa vuodessa.

Ulkoilma ei kuitenkaan ole aina raikasta ja se saattaa sisältää siitepölyä, katupölyä, pakokaasuja yms. Koneellisessa ilmanvaihdossa sisään tuleva ilma on puhdasta, koska se suodatetaan hienojakoisilla ilmansuodattimilla.

Tarpeenmukainen ilmanvaihto tekee tuloaan

Tarpeenmukainen ilmanvaihtoa on käytetty mm. toimistotiloissa ja julkisissa rakennuksissa jo pidempään, mutta asuintaloissa se on yleistynyt vasta parin viime vuoden aikana. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on älykästä koneellista ilmanvaihtoa, jossa ilmanvaihdon teho säätyy automaattisesti asunnon olosuhteiden ja asukkaan tarpeiden mukaan. Ilmanvaihtolaite mittaa jatkuvasti mm. lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksiditasoa tai VOC-yhdisteitä ja reagoi kun olosuhteet muuttuvat. Käytännössä se esimerkiksi tehostaa ilmanvaihtoa peseytymisen ja ruuanlaiton aikana ja laskee ilmanvaihtoa kun asunto on tyhjillään. Tällä tavalla tarpeenmukainen ilmanvaihto takaa parhaan mahdollisen ilmanlaadun eri olosuhteissa ja samalla säästää entistä enemmän energiaa. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on tehokas tarvittaessa, mutta ei vaihda ilmaa turhaan.
 

 
Julkaistu
15.11.2021