• Etusivu
  • Rakentaminen

Millaisia asuntoja nykypäivänä ihmiset haluavat? Katso ja ylläty

Ympäristöministeriö tiedottaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.11.2023
20219_72485.jpg

Kuva: Pixabay

VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.

Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.

Asunnot energiatehokkaampia, terveellisempiä ja turvallisempia

Asuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansiosta. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunut

Suomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet. Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.

Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä "opiskelija-asuntokonseptilla", jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.

Eilisen kaksio on tämän päivän kolmio – elinkaarijoustavuus heikentynyt

Asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta. Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet. Erilliskeittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.

VTT:n selvityksestä tietoa keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi

Selvitys antaa meille kattavaa tietoa kehityksestä ja osoittaa paikkoja, joissa lisätutkimusta tarvitaan. Ensi vuonna alkava asukasbarometri kartoittaa asukkaiden kokemuksia, joiden avulla saamme entistä laajemman kokonaiskuvan asumisen laatuun liittyvistä kehittämistarpeista, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

VTT:n selvitys tuottaa tietoa asuntotuotannon laadun kehittymisestä keskustelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syyt muutoksiin sekä kartoittaa muutosten vaikutuksia asuinrakennusten ja asuntojen toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristöominaisuuksiin ja viihtyisyyteen. Tarkastelussa ovat myös asuntotuotannon laadun, kustannusten ja asuntojen hinnan keskinäiset riippuvuudet. Edellinen selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.

Ympäristöministeriön tiedote: 15.9.2021

Rakentaminen
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20232_80816.jpg
Vaikuta itse hoitovastikkeen kustannuksiin lämmitystä säätämällä
Energian hinnannousu on saanut suomalaiset kysymään, mitä tapahtuu yhtiövastikkeille? Nouseeko asumisen hinta entisestään? DNA:n älylämmityspalvelu Wattisen teettämässä kyselyssä peräti 62 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan vastikkeiden noususta. Hälyttävintä oli se, että erityisen huolissaan mahdollisesta noususta oli jopa noin joka neljäs vastaaja (26 %).
20213_68919.jpg
Lemmikit taloyhtiössä
Yhä useammassa perheessä on lemmikkieläin tai -eläimiä. Taloyhtiöissä tämä merkitsee lemmikillisten ja lemmikittömien asukkaiden rinnakkaiseloa, mikä edellyttää joskus molemminpuolista huomaavaisuutta. Lemmikkieläinten pidosta, säännöistä ja rajoista keskustellaan usein myös vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuokrasopimusta laadittaessa.
JNT Nollge sisäilman laatu mittaus
Langattomat sensorit vievät sisäilmanlaadun seurannan uudelle tasolle
Kaikki alkoi pietarsaarelaisen kiinteistön pesutuvasta. Pesutuvan käyttäjiltä tuli Folkhälsans Fastigheter Ab:n Anders Dahlbäckille ilmoituksia sisäilman huonosta laadusta. Samoihin aikoihin alkuvuonna 2021 JNT:N (Pietarsaaren Puhelin Oy) myynti otti yhteyttä Andersiin, sillä heilläkin oli tiedossa kyseisen Pietarsaaressa sijaitsevan kiinteistön ikä ja sitä myötä myös mahdolliset sisäilmaongelmat. JNT:n myyjä kertoi Nollge -sensoreista, joilla voitiin mitata muun muassa sisäilman laatua. Nollge on JNT:n IoT-konsepti, jonka sensorit toimivat täysin langattomasti Sigfox-radioverkossa.
20101_20061.jpg
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20239_82800.jpg
Poistoilmalämpöpumppu haastaa tehokkuudessa maalämmön
Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) on maa- ja ilma-vesilämpöpumpun lisäksi suosittu ja varteenotettava vaihtoehto omakotitalon tai rivitaloasunnon lämmitysvaihtoehdoksi. Kodissa on paljon lämpöenergiaa tuottavaa: ihmiset, jääkaappi, pakastin, elektroniikkaa, sauna, jne. Tuotamme lämpöenergiaa huomaamattamme.NIBE poistoilmalämpöpumput ovat tämän energian kierrätysjärjestelmä: ne hyödyntävät talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa niin tuloilman lämmitykseen, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseenkin, mihin kaikki poistoilmalämpöpumput eivät pysty.
201911_61304.jpg
Kierrätä ja lajittele oikein joulunakin
Jouluna totutusti tulee enemmän roskaa ja jätettä. Osan tästä pystyisi jo alun alkaen välttämään mutta muodostuneesta jätteestä voit askarrella uutta tai kierrättää uusiokäyttöön kuten kinkkurasvan. Kaikkea mitä et pysty käyttämään uudelleen, muista hävittää ne asianmukaisesti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton