Puutalojen rakentamisessa yleistyy CLT-tekniikka. Valmiit massiivipuuelementit helpottavat omakotirakentajan työtä ja ovat terveellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Talosta tulee tiivis ja helposti huollettava.
CLT eli englanniksi Cross Laminated Timber tarkoittaa suomeksi ristiinliimattua massiivipuulevyä.
Suomessa puutalojen rakentamista CLT:stä tarjoaa vielä harva rakennusliike. Puurakentamisen perheyritys KI-Groupista Teemu Kankaanpää kertoo, että CLT-tekniikan käyttö puutalojen rakentamisessa on yleistynyt, koska puulevyjen ristiinlaminointi mahdollistaa jäykät, kantavat ja värähtelemättömät rakenteet ja ennen kaikkea rakennuksen tiiviyden. Sisäseinätkin ovat valmiit käytettäviksi heti asennuksen jälkeen sellaisenaan eli talon runko on erittäin nopea rakentaa.
Suomessa rakennustapa on varsin uusi, mutta CLT-rakentamisesta on runsaasti kokemuksia muun muassa Itävallassa, Saksassa ja Kanadassa. Suomessa CLT otettiin käyttöön jo 1990-luvun lopulla, jolloin CLT-levyjä oli valmistettu Keski-Euroopassa jo useita vuosia.
CLT-elementit ovat tehdasvalmisteisia kookkaita (jopa 4,80m korkeita ja 30m pitkiä) levyjä, jotka nostetaan ja asennetaan työmaalla paikoilleen. Elementteihin voidaan tehdä valmiiksi ikkuna- ja oviaukot, kuten myös veden, sähkön ja ilmanvaihdon läpivientien paikat.
CLT-elementit ovat todella nopeita pystyttää ja elementeissä voi olla valmiina esimerkiksi ikkuna- ja oviaukot.
Elementit sopivat niin omakotitalojen kuin kerrostalojenkin rakentamiseen. Tällä hetkellä Suomessa CLT:n käyttö rakentamisessa on yleistymässä myös julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa. Kankaanpään mukaan KI-Group hyödyntää ja tuoda CLT:tä kodin rakentamiseen ja jokaisen saataville. Yrityksen Saaristotalot talokonseptin avulla tuodaan puhtautta, luonnonläheisyyttä ja terveellisyyttä kodin asujille saataville CLT-puurakentamisen avulla.
Saaristotalot CLT-talo EspooKankaanpään mukaan CLT-levyjen ja vanerin valmistusprosessit ovat samantyyppiset: pariton määrä (kolme, viisi tai seitsemän) puulevykerrosta liimataan toisiinsa nähden ristikkäin. Levykerrokset valmistetaan käyttötarkoituksesta, rakenteellisista ominaisuuksista ja valmistajasta riippuen yleensä 20-60 mm paksuiksi ja 50-200 mm leveiksi kuusi- ja mäntylankuista eli lamelleista. Lankut eli lamellit valmistetaan yksittäisistä laudoista, jotka liitetään sormiliitoksin pitkiksi laudoiksi.
Sormiliitoksen liiman kovettumisen jälkeen lautojen tasaiset sivut höylätään ja liimataan levyiksi.
Eri valmistajilla on erilaisia levyjen liimaus- ja työstötekniikoita. Levyt kiinnitetään ja liimataan yleisimmin formaldehydivapaalla polyuretaaniliimalla. Liiman kovettumisen jälkeen levyt puristetaan yhteen paineella. Puristuksessa käytetään kahta päämenetelmää: tyhjiö- ja hydraulisia menetelmiä.
CLT-paneeli lähikuvassaLevyjen liimauksen jälkeen paneelit viimeistellään jyrsimellä, johon voi kuulua reunojen sahausta, asennuskanavien jyrsintää, ikkuna- ja oviaukkojen sahausta, reikien porausta sekä liitosten ja kiinnikkeiden valmistelua.
Kunkin paneelin näkyvät pinnat kiillotetaan, ja lopuksi komponentit tarkastetaan silmämääräisesti ja merkitään, ennen kuin ne pakataan ja lastataan rakennustyömaalle tai varastoon kuljetusta varten.
CLT-puulevyssä tapahtuu kosteuselämistä puun kosteutta tasaavasta ominaisuudesta johtuen ja liimaustapa voi vaikuttaa levyn kosteuselämiseen. Vuorottaiset lautakerrokset mahdollistavat kuitenkin sen, että CLT-levyjen puu laajenee ja supistuu kuitusuunnassa vähemmän kuin tavallinen massiivipuu.
Vanerin ja CLT:n merkittävin ero on siinä, että levykerrokset eli laminoinnit ovat merkittävästi paksumpia. Liimapuu (liimattu laminoitu puu) ja CLT eroavat taas liimauksen tavassa; liimapuussa kerrokset ovat samansuuntaisesti ja CLT:ssä toisiinsa nähden ristikkäin.
CLT-tekniikka mahdollistaa suurikokoisia, jopa 4,80m korkeita ja 30m pitkiä massiivipuulevyjä, joiden paksuus on noin 60-500 mm.
CLT:n pystytystä työmaalla
+ TIESITKÖ?
Tavanomaisen omakotitalon rakentamiseen tarvitaan noin 50 m3 CLT-rakenteita. Niiden kokonaispaino on 20 tonnia, kun vastaava teräsbetonirakenteinen talo painaa noin 110 tonnia ja harkkorakenteinen noin 60 tonnia.
