Suomen ensimmäinen älykylä on suunnitteilla Mynämäelle

Muuttaisitko älykylään? Varsinais-Suomen Mynämäelle nousevan kylän asukkaan ei tarvitse olla Mensan jäsen, vaan haluta asumiselta ja rakentamiselta digitalisuutta, ekologisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jos hankkeen takana oleva Arctic Smart Village Oy ja Mynämäen kunta onnistuvat suunnitelmissaan, älykylän rakennuksia alkaa nousta keväällä 2022. Selvitimme, mistä on kyse.

Mynämäelle älykylän pääkohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat ja lapsiperheet, jotka haluaisivat muuttaa maalle.Mynämäelle älykylän pääkohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat ja lapsiperheet, jotka haluaisivat muuttaa maalle.

Älykylän idea sai alkunsa toimitusjohtajan turhautumisesta

Älykylä®-konseptin isä, Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurilan mukaan äly tarkoittaa konseptin yhteydessä monta asiaa:

– Konseptin keskiössä on asukas. Rakentamisessa käytetään taloudellisia tai elämää rikastuttavia ja helpottavia ratkaisuja. Teknologian avulla saamme asumisesta mahdollisimman kestävää. Älykkyyden tekee kokonaisuus, eivät yksittäiset ratkaisut.

Laurila sanoo haluavansa vastata maaseudun väestönkehityksen haasteisiin. Hänen ideologiansa pohjalla on turhautuneisuutta kompuroivaan asumispolitiikkaan.

– Idea syttyi 2016 syksyllä yhden kokouksen jälkeen. Ajatus lähti kypsymään Lapin maaseudun väestönkehitykseen liittyvistä haasteista.

Rakennuttajana toimii asumisosuuskunta

Mynämäen älykylän rakentaa osuuskunta ryhmärakentamismallilla. Yhteisöllisyys on ratkaisevassa roolissa sekä rakentamisessa, että myöhemmin älykylässä asumisessa. Juri Laurila puhuu asukasehtoisuudesta.

Pääkohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat ja lapsiperheet, jotka haluaisivat muuttaa maalle. Alueelle halutaan kuitenkin myös senioreja. Tavoitteena on alentaa kynnystä rakentaa maalle, kun hanke toteutetaan osuuskuntamallina, jolloin tukiverkosto on jo olemassa.

Laurilan suunnitelmien mukaan osuuskuntaan pääsee pienellä pääomalla ja omaa rakennuslainaa ei tarvitse hakea, vaan osuuskunta hoitaa yhteisesti rakentamisen kustannukset. Yhteisö sopii yhteisösäännöistä pitkälti itse Älykylän avustamana. Perusperiaatteet on kuitenkin listattu etukäteen:
 

  • Asumisosuuskunta hankkii rahoituksen ja vakuudet.
  • Asumisosuuskunta omistaa rakennukset.
  • Kustannukset katetaan osakkaiden maksamista vuokrista.
  • Osuuskuntalaiset ovat siis käytännössä samalla sekä vuokranantajia että vuokranmaksajia.
  • Energiaa tuotetaan itse, jolloin energiaveroja ja siirtoveroja ei tarvitse maksaa.
  • Asumisosuuskunnassa jaetaan vastuita, joista voidaan maksaa korvaus.
  • Osuuskunnat voivat myös tuottaa palveluja tai toimia työosuuskuntana. Yritystoiminnan aloittamista pyritään madaltamaan esimerkiksi sillä, että osuuskunta toimii laskuttajana.

Juri Laurilan kehittämässä älykylä-konseptissa ideana on yhteisöllisyyden sekä uuden teknologian hyödyntäminen asumisessa.Juri Laurilan kehittämässä älykylä-konseptissa ideana on yhteisöllisyyden sekä uuden teknologian hyödyntäminen asumisessa.

Kylä tarvitsee asukkaat ja siksi hankkeessa on mukana myös kunta

Asumisosuuskuntaa ei voi perustaa ilman asukkaita. Miten asukkaat houkutellaan mukaan, Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg?

– Me haluamme erottua kehittyvänä maalaiskuntana, joka kehittää monipuolisia asumisen tapoja. Älykylän yhteisöllisen rakentamisen kautta on helpompaa muuttaa maaseudulle, asumaan turvallisesti luonnon ympäröimänä.

Kunnanjohtaja Österberg toivoo eri ikäisten kiinnostuvan yhteisöllisestä älykylästä. Valtionkin tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista. Nuorille yhteisörakentaminen taas luo pohjan valmiille tukiverkostolle. Älykylään tulee myös yhteistalo alueen asukkaiden yhteiseksi tilaksi.

Mynämäki houkuttelee asukkaita sijainnilla ja moottoritiellä

Asuminen ei ole ilmaista maaseudullakaan. Tähän Mynämäki vastaa Österbergin mukaan hyvällä sijainnillaan.

–Kulkeminen Mynämäeltä on helppoa. Matkaa Turun keskustaan on 30 kilometriä ja melkein Mynämäen rajalle tulee moottoritie. Myös Uudenkaupungin autotehtaan työpaikat ovat lähellä. Julkinen liikenne Mynämäeltä toimii molempiin suuntiin ja mahdollistaa jatkoyhteydet myös muualle.

–Nykyäänhän puhutaan paljon myös etätöiden yleistymisestä. Se voi houkutella muuttamaan maalle, sanoo Österberg.

Entä Mynämäen ja muiden maaseutupaikkakuntien palvelut? Kunnanjohtaja Österberg uskoo älykylän kaltaisen yhteisöllisyyden helpottavan tilannetta.

– Syntyy sitä ”tehdään yhdessä ja toimitaan yhdessä” -henkeä. Asukkaat osallistuvat ja välittävät omasta asuinpiiristään eli esimerkiksi kunnasta. Käydään omissa kaupoissa, vaikka oltaisiinkin muualla töissä. Ollaan vapaaehtoistoiminnassa ja yhteydessä muihin kunnan asukkaisiin. Siten palvelut säilyvät. Hyvä esimerkki on meille juuri valmistunut terveyskeskus, sanoo Österberg.

Seija Österberg on tyytyväinen älykylähankkeen tuomaan näkyvyyteen kunnalle.Seija Österberg on tyytyväinen älykylähankkeen tuomaan näkyvyyteen kunnalle.

Miten osuuskunta toimii ja pääseekö siitä eroon?

Toimitusjohtaja Juri Laurilan mukaan älykylän kaltainen yhteisöllinen rakentaminen toimii kuntayhteistyönä paremmin kuin kauppojen hierominen monen eri maanomistajan kanssa. Konsepti on kuitenkin herättänyt myös epäilyksiä.

– Pitää löytyä yhteinen tahto toteuttaa jotain konkreettista ja pitää osata kehittää ekologisia ja taloudellisia ratkaisuja, Laurila sanoo.

Kunnanjohtaja Österberg tietää ihmisten epäilyt.

– Uusi on usein pelottavaa ja ihmeellistä. Ihmetellään, että mitä se äly oikein on. Ylipäätään ollaan skeptisiä, miten osuuskunta saadaan toimimaan. Harva ajattelee, että asuu kylässä tappiin saakka.

Österbergiltä on kysytty, miten osuuskunnasta pääsee halutessaan eroon ja saa rahansa takaisin. – Entä asumiskustannukset, kuinka paljon se minulle maksaa? Entä pääsevätkö vaikka paikalliset yrittäjät osallistumaan hankkeeseen, listaa Österberg.

Juri Laurilan mukaan osuuden voi joko myydä vapailla markkinoilla tai osuuskunta voi lunastaa sen pienellä korotuksella ja luovuttaa edelleen. Jos osuuskunnan lunastamaa osuutta ei saada myytyä, osuuskunta voi vuokrata tyhjän asunnon ja kerätä siitä jopa katetta.

Myös paikallista yrittämistä pyritään tukemaan hankkeessa kaikin tavoin.

– Taloja suunnitellaan esimerkiksi maailmalla suosiota kasvattavista olkielementeistä. Toteuttamisessa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa niin paljon kuin mahdollista, kertoo Laurila.

Kunta hyötyy yhteisöllisen asumisen hankkeesta, vaikka se menisi pieleen

Mitä älykylä tuo asukkaille ja kunnalle?

– Hanke etenee sopimuksen mukaan, jossa osuuskunta perustetaan, ja osuuskunta rakennuttaa sekä huolehtii etenemisestä. Sopimus on melko riskitön meille, mutta hyötyjä on sitäkin enemmän, sanoo Österberg.

– Meillehän tämä uudenlainen konsepti on jo nyt tuottanut markkina-arvoa. Uudenlainen tekeminen ja eteenpäin pyrkiminen tuo joka tapauksessa näkyvyyttä, vaikka hanke ei toteutuisikaan. Jos ja kun se toteutuu, isoin hyöty kunnalle ovat tietenkin asukkaat, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

Mynämäellä yhdistyvät luonnon läheisyys, hyvä sijainti ja kulkuyhteydet.  Mynämäellä yhdistyvät luonnon läheisyys, hyvä sijainti ja kulkuyhteydet.  

Suunnittelija on laskenut rakentamiskustannuksiin viidenneksen säästön

Mikä saa potentiaalisen rakentajan tai asunnon etsijän valitsemaan yhteisöllisen älykylän? Miten hanketta ajavan yrityksen ja kunnan listaamat hyödyt konkretisoituvat käytännössä?

– Arviolta noin viidenneksen säästöt tulevat jo rakennuskustannuksissa, kun rakennetaan ryhmärakennushankkeena. Jakamistalous tuo hyötyjä kaikille yhteisössä eläville, kun ei kaikilla tarvitse sitä akkuporakonetta olla kaapissa – riittää, että yhteisöstä löytyy tarvittavat välineet ja työkalut, mainitsee Laurila esimerkkejä.

Suunnitelmien mukaan rakennusten innovatiiviset energiaratkaisut tuovat asujille myös taloudellista hyötyä, kun esimerkiksi energian osalta kylässä pyritään omavaraisuuteen käyttämällä aurinkoenergiaa ja mahdollisesti muita uusituvia ratkaisuja.

Laurilan mukaan ajatuksena on sähkön muuttaminen lämmöksi ja lämmön varastoiminen matalalämpö-, tai Polarnight-korkealämpötilavarastoihin ja hiekkaan. Käyttöön tuleva tekniikka valikoituu energiasuunnittelun edetessä seuraavaan vaiheeseen. Kylä voisi jopa olla energiantuottaja niin, että energiaa riittäisi myytäväksi.

Vuoden 2022 keväällä nähdään, lähteekö kylä nousemaan

Mynämäkeen rakennettava älykylä on talosuunnitteluvaiheessa. Talomallien suunnittelun jälkeen alkaa energiasuunnittelu, jonka jälkeen kilpailutetaan rakentajayhtiöt ja materiaalihankinnat.

– Tavoitteena on, että rakennukset alkaisivat nousta vuoden 2022 kevään aikana, sanoo Juri Laurila.

Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österbergin mukaan tavoitteena on, että elokuussa käynnistetään kaavamuutokset ja kaava on hyväksytty vuoden 2022 alkupuolella.

Miten älykylä lopulta lähtee toteutumaan jää nähtäväksi. Hallituksen tavoitteet tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä asettaa valtavia paineita myös rakennussektorille rakennustapojen muuttamiseksi ja nykyisten käytäntöjen kyseenalaistamiseksi.

Rakennustapojen muutos vaatii yhteistyötä, ja näin esimerkiksi yhteisöllinen rakentaminen voi olla merkittävässä roolissa tavoitteisiin pääsemiseksi. Mynämäelle rakennettava Älykylä voi onnistuessaan näyttää tulevaisuuden asumisratkaisujen suuntaa.

GADOLIN älykylä_kuva5
 
Päivitetty
8.7.2021