Hankeselvityksen tekeminen
- Rahoitusvaihtoehtojen arvioiminen

3.7 Rahoitusvaihtoehtojen arvioiminen(ks. Rahoitus ja vakuutus)
On laadittava tarpeeksi väljä aikataulu koko korjaushankkeelle. Riittää, kun tietää, koska viimeistään kaikkien korjausten pitää olla kunnossa. Tästä muodostuu rahoitussuunnitelma, jonka puitteissa voidaan edetä. Molemmat asiat ovat korjauksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita, joihin on paneuduttava huolellisesti. Hätäisesti kyhätty liian tiukka aikataulu ja/ tai alimitoitettu kustannusarvio johtavat vääjäämättä rahoitusvaikeuksiin ja koko hankkeen pitkään viivästymiseen jossain vaiheessa toteuttamista. Asutaanhan talossa kuitenkin koko ajan.

3.7.1 Aikataulusuunnittelu
Varsinaista korjausta edeltävälle vaiheelle kannattaa varata aikaa riittävästi. Korjauksessa on parempi, että suunnitteluun käytetään puoli vuotta enemmän, kuin aloitetaan korjaus suunnittelemattomasti. Tässä vaiheessa lyödään lukkoon jo yli 85 % lopullisista kustannuksista tai liikkumavara kustannuksissa puristetaan 15 %:n haarukkaan jopa tiukempaankin. Korjauksille on varattava riittävästi aikaa. Normaali sääntö on, että kaksi kertaa enemmän aikaa on varattava, kuin perhe edes osaa ajatella. Näin vältytään aikataulullisilta yllätyksiltä. Normaali toteamus uuden rakentamisessa on, että aika on rahaa, mutta korjaustoiminnassa harkittu aika säästää rahaa.

3.7.2 Alustava rahoitussuunnittelu
Alustavan rahoitussuunnittelun tarkoituksena on luoda realistiset puitteet korjaushankkeelle. Näiden puitteiden sisällä on tulevan hankkeen aikanaan kuljettava. Rahoitussuunnittelu alkaa luonnollisesti omien mahdollisuuksien kartoittamisella - paljonko rahaa voidaan itse sijoittaa ja paljonko on mahdollista saada lainaa. Pankit vaativat yleensä noin 30 %:n omarahoitusosuutta rakennushankkeelle. Korjaustoiminnassa melko usein oman työn arvo nousee merkittäväksi osaksi rahoitusta. Aikataulu on useimmiten merkittävästi pidempi kuin uudisrakentamisessa samanaikaisen asumisen vuoksi. Tällöin perheen muusta toimeentulosta voidaan tinkiä melkoisen paljon ja sijoittaa korjaustoimintaa. Nämä ovat merkittäviä rahoitusmuotoja, jotka pitää osata hyödyntää.

On myös huomioitava lainanmaksukyvyn säilyminen riittävän pitkällä aikavälillä. Korjaajalla on melkoisen usein jo vanhan lainan, joka liittyy talon ostamiseen, kuukausimaksut. Miten paljon sen lainan lisäksi pystyy irrottamaan rahaa uusien lainojen maksamiseen. Rekisteröityneet käyttäjät voivat tarkistaa kuukausittaiset lainanhoitokulut eri lainamäärille annuiteettilaskurista. Lainan takaisinmaksamisen aloittamiseen vaikuttaa suunniteltu korjausaikataulu sekä lainan nostamisajankohta.

Aina voidaan asiat ajatella myös niin päin, että mitä milläkin rahalla saadaan aikaan eli haetaan sallittu kustannuspuite. Lasketaan omat varat, mietitään oman työn arvo realistisesti ja arvioidaan omien menojen kautta, miten paljon kuukausittain voidaan rahaa sijoittaa palkoista korkojen ja lainojen maksuun. Tämänkin rekisteröityneet asiakkaamme pystyvät laskemaan laskureillamme. Esim. 15 vuoden laina 4,8 %:n korolla annuiteetti 400 €/ kk, lainan määräksi saadaan 51 255 €. Tällä rahalla tekee jo merkittävän korjauksen taloonsa. Pitää muistaa myös korkojen vaikutus verotukseen. Verotuksellisesti asiaan vaikuttaa kuitenkin korjauksen luonne. Onko kysymyksessä peruskorjaus vai perusparannus. Tästä löytyy erikseen kirjoitus kotisivuiltamme.

3.7.3 Yhteiskunnan rahoitus korjaustoimintaan
Kunnilla ja valtiolla on erinäisiä mahdollisuuksia myöntää halpakorkoista lainaa, korkotukea tai avustusta korjaustoimenpiteisiin. Korjausta suunniteltaessa kannattaa olla yhteydessä kunnan rakennustarkastukseen ja selvittää nämä mahdollisuudet. Tulemme myöhemmin julkaisemaan erillisen kirjoituksen näistä rahoituksista.