Tutkimus paljastaa: Kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä eikä kitke harmaata taloutta

Budjettiriihessä esillä oleva kotitalousvähennyksen laajentaminen ei ole tutkimusryhmän mukaan järkevä tapa lisätä työllisyyttä.

Kotitalousvähennys

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tekemän tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei ole tehokas tapa parantaa työllisyyttä tai kitkeä harmaata taloutta. Tutkimus osoittaa, että tuki kohdistuu etupäässä hyvätuloisille.

Kotitalousvähennystä myönnetään Suomessa vuosittain yli 400 miljoonalla eurolla. Tuki on ollut kansalaisten suosiossa ja sitä on pidetty hyvänä keinona työpaikkojen lisäämiseksi palvelualoille.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin rekisteriaineistojen avulla, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa.

– Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, VATTin tutkimusprofessori Jarkko Harju sanoo.

Olematon vaikutus veronkiertoon yllätti

Tutkimustulosten mukaan kotitalousvähennystä saavat ovat selvästi parempituloisia muihin veronmaksajiin verrattuna. Tätä selittää osittain se, että kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän, mitä suuremmat kotitalouden tuloverot ovat.

Kotitalousvähennyksen yhtenä tavoitteena on ollut, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle. Näin ei ole käynyt ainakaan siivousalalla.

– Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kasvaneet, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta, VATTin tutkija Aliisa Koivisto kertoo.

Tulosten perusteella kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita kuluttaa noin viidennes veronmaksajista. Vähennyksen säännöt ovat varsin huonosti suomalaisten tiedossa. Hakijat tekevät myös virheitä ilmoittaessaan tietoja. Aineiston perusteella hakijat jättävät hakematta osan kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn kokonaissummasta. Tämä tuo hakijalle pienemmän kokonaisvähennyksen.

 
Julkaistu
26.1.2021