Asiakastarina - Vanhakin talo tarvitsee toimivaa ilmanvaihtoa

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siihen, että tiloihin virtaa riittävästi raikasta ja puhdasta ulkoilmaa korvausilmaventtiilien kautta, ja toimiva poistoilmanvaihto vetää käytetyn, kostean ilman ulos. Kun sisään saadaan riittävä määrä ilmaa hallitusti korvausilmaventtiilin kautta, se ei enää virtaa sisään esimerkiksi lattianraoista epäpuhtauksia mukanaan tuoden. Samalla vedon tunne lattianrajassa vähenee, kun ilma tulee sisään katonrajasta ja lämpenee oleskelukorjeudelle ehtiessään. Korvausilmaventtilit takaavat, että raitista ilmaa riittää makuuhuoneissa yöaikaankin. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää asukasmukavuuden kannalta, mutta vaikuttaa myös rakennuksen kuntoon. Puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena sisätilojen kosteusprosentti nousee. Pahimmillaan kosteus vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaen hometta ja sisäilmaongelmia. Rahakysymyskin ilmanvaihto on, sillä kostean ilman lämmittäminen syö energiaa. Kun ilmanvaihto on tasapainoista, ovat lämmityskulutkin kohtuullisemmat.

Ilmanvaihdon järjestäminen toimivaksi ei ole kallista eikä hankalaakaan, joten ostopäätöstä ei korvausilmaremontti estänyt. Kaupat tehtiin ja asetuttuamme taloksi tartuimme tuumasta toimeen toimivan ilmanvaihdon järjestämiseksi.

Vanhan hirsitalon remontointi on omanlaistaan puuhaa, jossa on syytä ottaa huomioon alkuperäinen rakennustapa. Emme siis edes harkinneet ilmanvaihdon koneellistamista vaan pyrkimyksemme oli nimenomaan korjata painovoimainen ilmanvaihto toimivaksi. Oikein käytettynä ja asennettuna perinteinen ilmanvaihto sopii niin vanhaan kuin uuteenkin taloon, on ekologinen, melko huoltovapaa, pitkäikäinen ja kaikinpuolin toimiva järjestelmä.

Perinteisessäkään rakentamisessa korvausilman ei kuulu kulkea rakenteiden läpi vaan huonetilan yläosassa olevasta luukusta, vanhan kansan kielellä räppänästä. Uudessa kodissamme ei minkäänlaisia luukkuja ollut tai sitten ne oli jo aikaa sitten suljettu ja piilotettu rakenteiden sisään.

Eri vaihtoehtoihin tutustuttuamme päädyimme automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvään Velco-venttiiliin, jossa termostaatti säätää venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan – kylmällä ilmalla pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle. Ajatuksena tuntui helpottavalta, että ei tarvitse itse muistaa käsinsäätöä vaan venttiili on aina sopivassa asennossa. Valintaan vaikutti myös se, että Velco-venttiilin asennus uuteen läpivientiin vaikutti olevan helppoa. Paksut hirsiseinätkään eivät olleet ongelma, sillä teleskooppimainen läpivientiputki on säädettävissä seinän paksuuden mukaan.

Velco-venttiiliä täydentää sen kanssa käytettävä F7-luokan suodatusvaatimukset täyttävä Filtrete- materiaalista valmistettu suodatin, joka päästää ilman sisälle, mutta jättää katu- ja siitepölyt sekä vaaralliset pienhiukkaset ulkopuolelle. Perheessämme on useampikin heinäallergikko ja uusi kotimme sijaitsee aivan heinäpellon laidalla. Niinpä siitepölyt ulkona pitävä Filtrete-suodatin tuntui nappivalinnalta. Samaa suodatinkangasta voi ostaa myös ikkuna-aukkoon kiinnitettävinä kangasarkkeina. VTT:n tutkimusten mukaan Filtrete suodattaa esimerkiksi siitepölyn sataprosenttisesti, joten tavoitteena olivat paremmat yöunet allergikoillekin.

Uudessa kodissamme on neljä makuuhuonetta ja olohuone, joihin jokaiseen tarvittiin yksi venttiili. Hyvä nyrkkisääntö korvausilmaventtiilien määrälle on, että asunnon jokaista 20 neliötä kohti on yksi venttiili.

Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Korvausilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä ilma lämpenee ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Hyvä paikka venttiileille on katonrajassa lämpöpatterin ja ikkunan yläpuolella. Meillä ei jokaisessa huoneessa ollut riittävästi tilaa venttiilille ikkunan yläpuolella, joten paikaksi valittiin sopiva kohta ikkunan vieressä lähellä katon rajaa.

Ohjeita seuraamalla asennus onnistui ilman kiroilua tai edes suurempia ihmettelyjä. Läpivienti tehtiin poraamalla ensin merkkireikä ja sen jälkeen varsinainen läpivienti rasiaterällä sisäpuolelta puoliväliin ja vastaan ulkopuolelta. Yläkerran lautaseinään läpivienti syntyi varsin helposti, mutta paksu hirsiseinä vaatii jo voimaa ja pituutta poranterältä. Teleskooppimainen läpivientiputki säädettiin seinän paksuuden mukaan. Myös suodatinkehikko oli helppo sovittaa eri paksuisiin seiniin venttiilin sisään kehikkolankoja säätämällä. Venttiilin voi asettaa putkeen erikseen kiinnittämättä, sillä tiivisterengas tiivistää sitä riittävästi. Suodatin vaihdetaan jatkossa keväisin ja syksyisin, yksinkertaisesti vetämällä venttiili ulos ja pujottamalla uusi suodatinsukka likaantuneen tilalle.

Toimivan korvausilman järjestäminen on iso perusparannus, joka vaikuttaa asumismukavuuteen, asumiskuluihin ja rakennuksen kuntoon. Oli hauska huomata, että näin merkittävä remontti onnistui ilman kalliita asennuskuluja ja varsin kohtuullisella hinnalla.

Tositoimiin korvausilmaventtiilit pääsevät, kun kesän jälkeen ulkoilma kylmenee ja paine-erot kasvavat. Toiveissa on, että hallitun ilmanvaihdon ansiosta saamme myös talvisaikaan nauttia vedottomista lattioista. Heinäallergikkojen elämää suodattettu sisäilma jo helpotti, eivätkä allergiaoireet vaivanneet yöllä nukkujia, kun pidimme ikkunan suljettuna ja annoimme puhtaan ilman virrata sisään venttiilin kautta.

Makuuhuoneissa ilma tuntuu aamuisin raikkaalta ja olo on yön jälkeen virkeä ja levännyt. Huoneessa ei ole nukutun yön jälkeenkään tukkaista tuoksua.

Kiteytettynä voi todeta, että jo lyhyen kokemuksen perusteella korvausilmaremontti on helppo tapa lisätä asumismukavuutta. On myös mukava tietää, että nyt talomme ilmanvaihto on sellainen miksi se alunperinkin on tarkoitettu.

Teksti: Mari Kangasmaa