Miten haisevan kellaritilan kosteusongelmat selätettiin?

Onko kellarissa tunkkainen ilma? Epäiletkö kellarin rakenteissa olevan kosteutta? Salaojituskaan ei välttämättä ratkaise ongelmaa, vaan kyseessä voi olla kapillaarisesti nouseva tai diffuusiolla siirtyvä kosteus maaperästä rakenteisiin. Lue, miten lappeenrantalainen Aleksi pääsi vaivattomasti eroon 1950-luvulla rakennetun rintamamiestalonsa kellarin tunkkaisuudesta ja kosteudesta.

Epämiellyttävä haju käynnisti korjaustoimet

Lappeenrantalainen Aleksi osti vanhemmiltaan kahdeksan vuotta sitten lapsuudenkotinsa, harjun päälle rakennetun 1950-luvun rintamamiestalon. Taloon oli tehty vuosien varrella remonttia, mutta ei salaojituksia eikä patolevytyksiä. Vesi ohjautui katolta reilusti pois talon vierustalta.
– Tiesin, mitä talossa oli remontoitu aikojen saatossa. Taloon tehtiin myös isompi remontti, jossa muunnettiin asuttavaksi kellaritiloja, Aleksi kertoo.

Remontista huolimatta kellaritiloissa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa ilman tunkkaisuutta, joka häiritsi asumisviihtyvyyttä. Epämiellyttävän hajun syytä lähdettiin selvittämään avaamalla seiniä vanhasta autotallista, joka oli muutettu asuttavaksi huoneeksi. Avaamisen yhteydessä ulkoseinärakenteessa havaittiin kosteutta.
– Päätimme lähteä selvittämään korjaustapaa, jolla häiritsevä kosteus ja sitä myöten tunkkainen haju saataisiin pois, Aleksi kertaa.

Lue lisää ongelmallisesta kosteudesta kellarin rakenteissa

Salaojitus – liian työläs ja kallis vaihtoehto

Salaojitusta ja patolevytystä ei Aleksin mukaan edes harkittu, sillä talo sijaitsee harjun päällä ja perusvedet ohjautuvat pois seinänvieriltä. Kosteus oli selvästi maa-aineksesta rakenteisiin nousevaa ja siirtyvää, mihin salaojitus ja patolevytys eivät olisi välttämättä edes tuoneet ratkaisua.

Lisäksi maankaivuutyöt olisivat olleet erittäin hankalia toteuttaa, sillä kaukolämpöputket, sähköistykset putkineen, terassi, autokatos ja asfaltointi ovat talon ympärillä. Mikä siis avuksi ongelmaan, joka vaikutti todella vaikealta korjata?

Onnekseen Aleksi sattui kuulemaan tuttavaltaan Drymat-laitteesta, joka on tarkoitettu perustusten tehokkaaseen kuivattamiseen ja maasta nousevan kosteuden estämiseen esimerkiksi kellaritiloissa. Kohteen koolla ei ole merkitystä toimintaan – kunhan talossa on kivirakenne. Tällöin laite poistaa kosteutta ulkoseinien lisäksi myös lattiasta ja väliseinistä.

Drymat®Systemen kehittämä laiteinnovaatio on Saksasta Suomen markkinoille tullut menetelmä. Teknologia perustuu täysin uudenlaiseen sähköfysikaaliseen menetelmään, jonka on todettu estävän erittäin tehokkaasti kapillaarista kosteuden nousua. Laite on huoltovapaa ja kestää vähintään 30 vuotta tehden koko ajan työtä kosteuden nousemisen estämiseksi kuivattaen samalla rakenteita.

Lue lisää laitteen toimintaperiaatteesta

Epäluulo vaihtui tyytyväisyyteen

Aleksi muistelee alkuun miettineensä, että laite vaikuttaa epätodellisen lupaavalta. Niinpä hän haki Drymatista lisätietoa netistä ja keskusteli laitteen toimintaperiaatteista rakennusalalla työskentelevien ja rakennusfysiikkaan perehtyneiden tuttavien kanssa.

Moni tuttavapiiristä suhtautui Drymat-perustuskuivausratkaisuun luottavaisesti, mutta myös epäilijöitä riitti. Jakautuneista mielipiteistä huolimatta Aleksi päätti uskaltautua kokeilemaan laitetta.

− Jos noin helpolla ratkaisulla verrattuna salaojitukseen saisimme ongelman korjattua, niin pakkohan sitä on kokeilla.

Drymat asennettiin Aleksin kotiin kesäkuussa 2019. Asennusprosessi eteni nopeasti parissa viikossa, kun hän oli ottanut yhteyttä laitteen toimittajaan ja asentajaan Perustus- ja rakennekuivaus Drymat Finland Oy:hyn.
– Kävimme rakenteet läpi laitteen edustajan kanssa sisältä ja ulkoa. Mittausreikiä porattiin alakerran väliseiniin, ulkoseinien joka syrjälle sekä todennäköisempiin paikkoihin, joissa epäiltiin olevan kosteutta. Mittauspisteitä tehtiin myös muualle kuin edustajan vaatimiin paikkoihin, ja reiät olivat mitattavissa missä tilanteessa tahansa vaikka omalla laitteistolla, Aleksi toteaa.

Kun lähtötiedot mittauspisteistä oli otettu, Drymat-laite asennettiin olohuoneen nurkkaan mahdollisimman keskelle taloa. Asennus kävi yksinkertaisen helposti; laite seinään ja virta normaalilla verkkovirralla.

Käytössä laite on osoittautunut Aleksin mukaan huomaamattomaksi ja vaivattomaksi, eikä sähkönkulutuksessakaan ole juuri eroa.
– Huomasimme laitteen toimintavarmuuden myös ukonilmalla, kun muita laitteita – kuten samassa tilassa olevaa kodinelektroniikkaa – rikkoutui, mutta Drymat-laite ei kärsinyt mitään vaurioita. Laite oli myös päällä myräkän jälkeen normaalisti eikä virheilmoituksia tullut.

Laite käytössä keskellä taloaLaite käytössä keskellä taloa

"Laite oikeasti toimii!"

Jatkotoimenpiteistä – eli käytännössä tuloksien mittaamisesta – sovittiin alussa edustajan kanssa, ja mittauksia on tehty puolentoista vuoden aikana kahdesti. Tulokset vaikuttavat pelkästään numeroidenkin valossa lupaavilta, mutta vielä suurempi muutos on suoraan asumismukavuudessa: tunkkainen haju on hävinnyt ja sisäilman laatu parantunut huomattavasti.

Aleksin mukaan asuinviihtyvyyden paranemisen havaitsee hyvin itsekin, mutta etenkin vieraat, jotka eivät ole käyneet kylässä hetkeen, ovat huomanneet selkeän muutoksen.

– Vaikea uskoa, että laite oikeasti toimii, mutta näin se on, Aleksi iloitsee.

Huomioi, että asennustyöstä voit saada kotitalousvähennyksen!

Aleksi esiintyy artikkelissa pelkästään etunimellään suojatakseen yksityisyyttään ja välttääkseen suoria yhteydenottoja. Lisätietoja saat laitteen edustajalta jättämällä yhteydenottopyynnön alla olevalla lomakkeella.

Lue myös toinen käyttäjäkokemus

Haluatko lisätietoa ratkaisusta?


 
Julkaistu
16.11.2020