Kellarin kosteusongelmat voi korjata ilman suuria remontteja

Havaitsetko asuntosi tai kiinteistösi kellarin seinissä kosteutta? Salaojitus sekä maapinnan kaadot ovat kuitenkin kunnossa? Kaikkea kosteuden siirtymistä ja muodostumista kellaritiloissa ei perinteisellä ulkopuolisella salaojituksella ja vedeneristyksellä saada korjattua. Mikä avuksi tilanteeseen?

Ongelmallinen kosteus

Kellarin rakenteissa olevaa kosteutta ei aina voida ratkaista salaojaremontilla tai pelkällä vedeneristyksellä rakenteissa. Vaihtoehtoisesti korjaustyössä kustannukset voivat olla kohtuuttomat tai teknisesti mahdotonta toteuttaa. Tapauksia on monia, muun muassa myös seuraavat tilanteet aiheuttavat hankaluuksia korjaustöille:

  • Kellarin seinän jäädessä ylemmän kerroksen lattian alle
  • Syvä kaivanto läheisyydessä
  • Kallioperän olosuhteet
  • Perustamistavan vaikutus
  • Naapurikiinteistöjen tai liikenneväylän läheisyys
Kosteus voi ilmetä esimerkiksi maalipinnan hilseilynäKosteus voi ilmetä esimerkiksi maalipinnan hilseilynä

Salaojituksen ja vedenerityksen puuttumisen lisäksi puutteita kosteuden hallinnassa kellaritiloissa voi olla monenlaisia sekä niihin liittyvät ongelmat muodostuvat monista eri tapauksista. Esimerkiksi kellariin tulevan ilman jäähtyessä voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä, kun kellaritilat ovat käyttötiloja olennaisesti kylmemmät.

Lämmöneristeen ollessa vedeneristeen sisäpuolella vesihöyryn on myös mahdollista kondensoitua vedeneristeen pintaan ja näin aiheuttaa pitkän ajan kuluessa kosteusongelmia. Kosteuden tiivistyessä rakenteiden pitäisi päästä kuivumaan, mutta esimerkiksi edellä mainitussa vesihöyryn kondensoitumisessa rakenteet eivät välttämättä pääse kunnolla kuivumaan mihinkään suuntaan.

Maaperästä nouseva kapillaarinen kosteus voi vastaavasti muodostaa ongelmia kellaritiloissa esimerkiksi siinä tapauksessa, kun anturan alla ei ole vettä läpäisevää kapillaarikatkokerrosta. Vesi voi päästä nousemaan anturan kautta rakenteisiin. Siinäkin tapauksessa kapillaarinen kosteudennousu tai maaperän diffuusio voivat siis johtaa ongelmiin, vaikka salaojitus olisi kunnossa – erityisesti kantavissa väliseinissä. Miten siis estää kosteuden nousu rakenteisiin?

Kapillaarinen kosteudennousu

Kapillaari-ilmiö tarkoittaa tässä yhteydessä kosteuden nousua kapeassa rakenteessa tai putkessa (seinärakenne). Ilmiö johtuu nesteen ja kiinteän aineen välisten voimien eroista. Sisäiset vetovoimat – koheesio ja adheesio – aiheuttavat kapillaari-ilmiön eli kosteudennousua, kun veden sisäiset vetovoimat ovat heikommat kuin veden ja putken väliset voimat. Vesi imeytyy näin siis huokoiseen materiaaliin – vertauksena veden imeytyminen pesusieneen.

Maaperästä perustuksiin ja seiniin nouseva kosteus voi edetä kapillaareja pitkin jopa kahteen metriin saakka. Myös veteen liuenneet suolat kiteytyvät seinien pintakerroksen alle ja vahingoittavat niitä. Kosteuden mukana kulkeutuvat suolat taas johtavat rakenteiden rapautumiseen.


Maaperän diffuusio

Diffuusio tarkoittaa ilmiötä, jossa aine pyrkii tasapainottumaan toisen aineen kanssa – vertauksena sokerin sekoittuminen kahviin. Rakentamisen yhteydessä puhutaan useimmiten vesihöyryn tasapainottumisesta. Useimmiten diffuusion suunta on sisätiloista ulospäin, kun vesihöyry pyrkii tasapainoon (lämpimässä ilmassa enemmän vesihöyryä).

Lämpötilaero ei kuitenkaan määrää diffuusion suuntaa, vaan esimerkiksi alapohjarakenteissa kosteutta voi tuulla diffuusiolla kylmemmästä lämpimämpään. Tämä voi aiheuttaa ongelmia kosteuden hallinnassa alapohjarakenteissa.

Diffuusiolla liikkuvat vesimäärät ovat pieniä verrattuna kapillaariseen kosteudennousuun, mutta voivat ajan saatossa aiheuttaa merkittäviä ongelmia.


Ratkaisu kosteuden nousun estämiseksi

Kosteuden nousu voitaisiin estää rakennuksen alapohjassa esimerkiksi kaivamalla tarpeeksi syvälle muodostaen kapillaarikatkot rakennuksen alle. Kaivuutyöt voisivat tässä tapauksessa rakennuksen ympärillä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Kiinteistön pohjaa ei kuitenkaan ole tarpeen avata kapillaarikosteuden nousuesteiden rakentamiseksi.

Kosteuden nousu rakenteisiin voidaan estää myös koneellisesti Drymat®Systeme innovaation avulla. Innovaatio on Saksasta Suomen markkinoille tullut menetelmä. Menetelmä on tarkotiettu kellareiden, perustusten ja muurattujen rakenteiden eli käytännössä kaikkien kivirakenteisten rakennusten perustusten tehokkaaseen kuivattamiseen ja maasta nousevan kosteuden estämiseen.

Menetelmän toimivuuden takaamiseksi tulee sadevesien ohjaukset olla pois päin rakennuksesta sekä maapintojen kallistumat kunnossa. Perusvedenohjaus pitää siis olla kyseessä ennen kuin kapillaarinen kosteuden nousu voidaan Drymat®Systeme -menetelmän avulla estää.

Miten menetelmä toimii ja mihin se soveltuu?

Laite toimii sähköfysikaalisella menetelmällä, jossa maaperän varaus on negatiivinen ja, kun seinään kertynyt kosteus saa positiivisen varauksen, kosteus alkaa palata seinästä – eli rakenteessa olevia kapillaareja pitkin – takaisin maaperään (fysiikan sääntöjen mukaan alkavat plus- ja miinusmerkkiset varaukset vetäytyä toinen toisiaan kohti).

Periaatepiirros menetelmästäPeriaatepiirros menetelmästä

Kosteuden poistuttua seinästä, maaperään suoraan kosketuksissa oleva rakennuksen osa jää ympäröimään laitteen luomaa aktiiviestettä, joka estää kosteuden tunkeutumisen takaisin rakenteeseen.

Laite sopii käytettäväksi erinomaisesti kivirakenteisiin asuntoihin ja kiinteistöihin. Kohteen koolla ei ole merkitystä toimintaan – kunhan rakenne on kivirakenteinen. Laitteita voidaan turvallisesti asentaa suuren kokoluokan julkisiin rakennuksiin, hoitolaitoksiin sekä erilaisiin suojelukohteisiin.

Sekä Euroopassa että Venäjällä monet arvokiinteistöt ja julkiset rakennukset on voitu Drymat Systeme-laitteilla pelastaa rakennuksia jo uhkaavalta purkamiselta tai suurilta ja kalliilta korjaustöiltä.

Drymat M2030Drymat M2030
Drymat®Systeme toiminnassa kellaritiloissaDrymat®Systeme toiminnassa kellaritiloissa

Haluatko lisätietoa ratkaisusta?


 
Julkaistu
12.10.2020