• Etusivu
  • Rakentaminen

3 Rakennussuunnittelu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 30.07.2007
20077_5710.jpg

3.3 Varsinainen rakentaminen


Omakotitalon vesijärjestelmien rakentamisessa edellytetään erityistä osaamista ja tarkkuutta. Kysymyksessä on erityisrakenne ja tämä edellyttää asiantuntijan palkkaamista työnjohtajaksi. Puhutaan KVV-vastaavasta. Melko usein tämä henkilö on urakoitsijan palkkalistoilla ja palvelu kuuluu urakkaan.

Monen vahingon syynä on kiinteistöjen vesi- tai viemärilaitteistossa syntynyt pitkäaikainen huomaamaton vuoto. Vaurion aiheuttajana on voinut olla mikä tahansa vahinko, jota ei osaa edes ajatella aiheutuneeksi. Tyypillisimmillään vaurio voi olla tiivistämätön lattiakaivo tai putkeen lyöty paneelinaula. Saattaa käydä niin, että naula on tiiviisti putkessa, jolloin vuotoa ei synny heti. Vasta vuosien kuluttua sähköinen pari saa aikaan naulan löystymisen ja vuoto alkaa täysin huomaamatta seinän sisällä. Tästä syystä putkia ei saisi asentaa paikkaan, josta niitä ei voi valvoa.

3.3.7 Vesi- ja viemäröintityöt (ks. Vesi- ja viemäröinti)
Käyttövesilaitteet ja putkisto joutuvat erittäin kovan rasituksen alaisiksi. Verkostossa aiheutuu vesikalusteiden käytössä paineiskuja, lämpötilan muutoksia ja veden virtausta. Viemäriverkossa voi olla lämpötilanmuutoksia ja painumia. Siksi kaikki putkistot, joihin kohdistuu vuodon riski, sijoitetaan niin, että ne on helppo vaihtaa tai ne varmennetaan suojaputkilla.

3.3.7.1 Käyttövesijärjestelmä (ks. Käyttövesiverkosto)
3.3.7.1.1 Käyttöveden alueosat
Talojohto rakennetaan kunnan vesijohdon runkoputkesta taloon sisälle. Normaalisti kunnan vesilaitos tekee tämän työn, mutta nykyisin omistajalla on mahdollisuus teettää työ myös ulkopuolisella urakoitsijalla ja vesilaitoksen hyväksymillä osilla. Vesilaitos kuitenkin tarkastaa liittymän, asennuksen ja tuo vesimittarin taloon sisälle. Tästä työstä vesilaitoksella on mahdollisuus laskuttaa kohtuullinen korvaus.
Vesijohto asennetaan yleensä routarajan alapuolelle. Kulkuteiden alla routasyvyys voi olla jopa kolme metriä. Tällöin on syytä harkita tonttivesijohdon lämmittämistä. Tähän käytetään itseohjautuvalla lämmityskaapelilla ja lämpöeristyksellä varustettua vesijohtoa. Kaapeli on vesijohdon päällä. Lämpöteho säätyy ympäristöolosuhteiden mukaan kaapelin joka kohdassa erikseen. Maanpäällinen osuus lämpenee enemmän kuin maanalainen. Vesijohdon voi asentaa vaikka suoraan maan päälle ja suojata se erikseen vaikka hakkeella ja sammalella.

3.3.7.1.2 Käyttöveden tuotantolaitteet (ks. Käyttövesiverkosto)
Haja-asutusalueelle rakennettaessa tulee monesti eteen oman kaivon rakentaminen. Ennen rakentamisen aloittamista onkin syytä varmistaa veden saanti. Kunnalla ei ole velvoitetta rakentaa jokaiseen taloon vesijohtoa, mikäli kiinteistö ei sijaitse vesilaitoksen toiminta-alueella. Mikäli alueen pohjavesi ei kelpaa sinänsä talousvedeksi, se on puhdistettava. Monesti tulee edullisemmaksi valmistaa pieniä määriä talousvettä pintavedestä kuin huonosta pohjavedestä. Tutkimustyössä ja toteutuksessa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Tärkeintä on tehdä saatavilla olevasta vedestä etukäteen analyysi.

3.3.7.1.3 Käyttövesiverkosto (ks. Käyttövesiverkosto)
Käyttövesiverkoston asennuksesta vastaa putkiurakoitsija. Määräysten mukaan vesijohdot on asennettava helposti vaihdettaviksi ja tarkastettaviksi. Tämä järjestetään avattavilla tarkastusluukuilla ja avattavilla koteloilla. Kun vesijohtona käytetään muoviputkea, vaihdettavuus varmistetaan asentamalla putki suojaputkeen. Tällöin on mahdollisten vuotojen havaitseminen varmaa. Muoviputkella ei tosin synny vuotoja enempää kuin kuparillakaan ja yleensä aina vauriot on mekaanisesti jonkun aiheuttamia.

3.3.7.1.4 Käyttövesikalusteet (ks. Käyttövesiverkosto)
Käyttövesikalusteiden laatu valitaan jo suunnittelun yhteydessä. Kuitenkin joskus putkiliikkeestä saattaa löytyä silmää miellyttävä kalustesarja. Kalusteen vaihtaminen urakoitsijan laskemaan tuotteeseen on hyvitys/ veloituslaskentaa, mikäli putkiurakoitsija ei ole vielä toimittanut tuotetta työmaalle. Putkistojen liittymä kalusteisiin kannattaa tarkastaa määrävälein, koska paineiskujen vaikutuksesta liitokset saattavat löystyä.

3.3.7.2 Jätevesijärjestelmä (ks. Jätevesijärjestelmät)
3.3.7.2.1 Jäteveden alueosat
Taloliittymä rakennetaan samaan aikaan kuin vesijohtoliittymäkin. Viemärissä tulee olla riittävästi laskua. Tämän lisäksi viemäriin liittymiskohdan ja alimman viemäröintipisteen välillä tulee olla korkeusero, jota sanotaan padotuskorkeudeksi. Tämän määrittää kunnan vesilaitos. Viemäriputken alle rakennetaan lähes aina vähintään sora-arina, jotta putki ei painuisi. Silloin kun talo paalutetaan, saatetaan joutua käyttämään teleskooppiputkia koska talo ei painu, mutta ympäröivä maa todennäköisesti painuu.
Liityttäessä kunnan viemäriin, taloviemärissä ei tarvita muita kaivoja kuin viemärin tarkastusputki. Putki on syytä asentaa teleskooppiputkena, jolloin putken yläpää voi liikkua vapaasti maaperän routimisen mukana. Viemärin tuominen rakennuksen laatasta ulkopuolelle on tehtävä tarkoin, jotta putki ei pääse jäätymään talvella. Viemäriputken ollessa routarajan yläpuolella, se on lämpöeristettävä. Saattolämmitystä se harvoin tarvitsee.

3.3.7.2.2 Jätevesikalusteet (ks. Jätevesijärjestelmät)
Lattiakaivojen liittäminen vesieristykseen on tehtävä ohjeiden mukaan. Märkätiloihin viemäriä tuotaessa on muutenkin kiinnitettävä vesieristeeseen huomiota. Esimerkkinä WC-pytyn viemäri on kiinnitettävä vahvikepalalla eristykseen. Pesukoneiden alle on asennettava vähintään vesitiiviit kaukalot, joista mahdollinen vesi on ohjattava viemäriin.
Ennen seinälevytyksiä lavuaarien kiinnityslaudat on asennettava tukevasti levytysten taakse. Lavuaarin päällä voidaan vaikka istua ja kiinnitysten on kestettävä se.

3.3.7.2.3 Jätevesiverkosto (ks. Jätevesijärjestelmät)
Pientalon viemärijärjestelmä on yleensä varsin yksinkertainen eikä siitä synny ongelmia. Rakennukseen tulee vähintään yksi viemärin tuuletusputki katolle. Tuuletusputki on lämpöeristettävä kylmissä tiloissa, jotta putki ei pääse jäätymään umpeen vesihöyrystä. Melko usein tuuletusputken ylösnousuun asennetaan myös puhdistusluukku, josta viemäri päästään avaamaan mahdolliselta tukokselta.
Merkittävä määrä omakotitalon viemäreistä asennetaan lattioiden alle. Normaali kallistus on sentti metrillä laskua. Paalutettavan talon alapohjan alla on kaikki viemärit kannatettava laatasta vanneteräksellä. Jos näin ei tehtäisi, maa talon alla painuisi ja viemäriputket saattaisivat aueta liitoksistaan. Täytepohjan ryömintätilassa viemärit lämpöeristetään ja kannakointi voidaan tehdä alapohjasta.

3.3.7.2.4 Jäteveden käsittely (ks. Jätevesijärjestelmät)
Kunnallisessa viemärissä jätevedet johdetaan puhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesiverkostoon ei saa johtaa muita vesiä, esim. salaojavesiä.
Haja-asutusalueella rakennusluvan yhteydessä luvan ehdoksi asetetaan jätevesien käsittelyn järjestäminen. Yleensä käsittelymenetelmä on esitettävä jo ennen luvan myöntämistä. Melko usein lupa perustuu kaksoisjärjestelmään, jossa WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja ns. harmaat vedet johdetaan sakokaivoihin ja sieltä maasuodatus- tai maaimeytysputkistoon. Rakentamisohjeita saa kunnan ympäristösihteeriltä.

3.3.7.3 Sadevesijärjestelmä (ks. Sadevesijärjestelmät)
Vesihuoltolain myötä kunnille syntyi oikeus laskuttaa siitä vedestä, joka johdetaan vesilaitosten sadevesiverkostoon. Taksoja on vielä vahvistettu erittäin vähän. Kiinteistön on liityttävä verkostoon, jos kunta hulevesiverkoston on rakentanut. Tämä tietenkin tuntuu nopeasti ajateltuna hölmöläisten hommalta. Kuitenkin asialla on myös hyvä vaikutus. Kiinteistöt voivat johtaa vetensä vapaasti pois tontilta ja kosteusvauriot vähenevät. Jätevesiverkkoon hulevesien johtaminen on kiellettyä.
Mikäli kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta liittyä sadevesijärjestelmään, on vesien poisjohtaminen hoidettava kunnolla. Vesiä ei luonnollisesti voi johtaa toisen tontille. Tämä saattaa joskus olla ongelmallinen asia.

3.3.7.3.1 Alueen sadevesiverkosto (ks. Sadevesijärjestelmät)
Nykyaikaiseen omakotitalon rakentamiseen kuuluu, että pihan sadevedet johdetaan pois sadevesiverkostolla. LVI-suunnittelija suunnittelee pihan kuivatuksen. Pihan muotoilu saadaan toteutettua merkittävästi paremmin. Sadevesiverkostossa kaivot ovat sakkapesällisiä ja ne on muistettava myös tyhjentää määräajoin sinne kertyneestä maa-aineksesta. Kaivojen kansien on oltava teleskooppikansia, jotta kansi seuraa mahdollisimman hyvin routivan maan liikkeitä. Jos rakennuksen perustukset tai sadevesiverkosto rakennetaan alemmaksi kuin kunnan verkosto, veden poistoon pitää rakentaa pumppaamo.

3.3.7.3.2 Rakennuksen sadevesiverkosto (ks. Sadevesijärjestelmät)
Rakennuksen kuivatussuunnitelman mukaisesti rakennukseen asennetaan salaojat. Salaojat tehdään riittävällä kaltevuudella ja suunniteltuun syvyyteen. Jokaisen kulmakohtaan tehdään tarkastuskaivo. Suunnitelmien mukaan salaojat johdetaan salaojakaivoon ja siitä vasta sadevesijärjestelmään unohtamatta takaiskuventtiiliä. Salaojaverkostoon ei saa johtaa muita vesiä. Kattovesiä varten rakennetaan jokaisen syöksytorven alle keräilykaivo, josta vesi johdetaan sadevesiverkostoon. Kaivoon voidaan laittaa sepeliä pohjalle, jolloin katolta tulevat mahdolliset roskat, lehdet ja puiden siemenet jäävät kaivoon eivätkä tuki verkostoa. Toinen vaihtoehto, tosin huonompi, on asentaa syöksytorvien alle loiskekivet ja johtaa vedet pois talon läheltä imeytettäväksi nurmikolle.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20131_33573.jpg
Täyslämmin Kastelli-huvila on ympärivuotisten ykkönen
Viihtyisää vapaa-aikaa ympäri vuoden täyslämmin Kastelli-huvilaHuippusuositut Kastellin Täyslämpimät huvilat on suunniteltu ja rakennettu ympärivuotiseen loma-asumiseen. Arkkitehtien suunnittelema Kastelli-huvila on viihtyisä vapaa-ajanasunto, joka toimii täydellisesti myös ympärivuotisena kakkosasuntona. Kaikkien Kastelli-huviloiden lämpimyys, mukavuus ja huolettomuus ovat samaa korkeaa tasoa kuin Kastellin omakotitaloissa.Toimivassa ja tasokkaasti varustellussa huvilassa on mukava viettää vapaa-aikaa perheen ja ystävien parissa. Ja joskushan voi myös tehdä etätöitäkin rauhoittavan luonnon keskellä. Kastellissa huvilaelämä on parhaimmillaan!Tilaa esite
20084_10184.jpg
Portaikon jalkalistat köydestä
Varsinkin vanhan talon portaikon jalkalistoitus voi olla ongelmallista. Yksi mukava sisustuksellinen keino on käyttää taipuisaa paksua (20 mm) köyttä.Kiristä köyden pää samanvärisellä luonnonkuitunarulla, ettei köysi pääse purkautumaan.Paina köyttä porraspinnan ja seinän kulmaan. Kiinnitä taipumiskohdissa pienillä nauloilla.Etene näin portaikon alareunaan asti ja kiristä jälleen köyden pää siistiksi. Leikkaamiseen kannattaa käyttää terävää veistä.Kiinnitä portaikon toiseen reunaan köyttä vastaavasti.Köysi on kätevä "jalkalista" muissakin hankalissa kaarevissa paikoissa, kuten esim. pylväs.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
PTT:n kanssa yhteisesti sovittuja käytäntöjä
Talopaketit ovat omakotitalojen suosiossa ja suurin osa uusista kohteista rakennetaankin hyödyntäen talopaketteja. Omakotitalon rakentajalla on useita vaihtoehtoja toimitussisällöistä. Kokosimme tähän Pientaloteollisuus PTT ry:n ja sen jäsenyritysten yhteisesti sovittuja käytäntöjä toimitussisällöistä.
20193_56927.jpg
Energiaselvitys on laadittavissa ilman E-lukulaskentaa
Rakenteellinen energiatehokkuus on kevennetty energiaselvityksen laatimistapa asuinrakennuksille. Rakenteellisen energiatehokkuuden ratkaisuilla hyvä energiatehokkuus saavutetaan aidosti, ei kertoimilla, ja näin ollen myös todelliset energiakulut ovat pieniä.
20206_65434.jpg
Suunnittele ilmanvaihto kerralla kuntoon ja nauti kodin raikkaasta ilmasta
Ilmanvaihtokanaviston ja -koneen valinta ovat tärkeä osa talon rakennusprojektia. Ilmanvaihdolla vaikutetaan sekä asumismukavuuteen että talon rakenteiden kunnossa pysymiseen. Sopivan ilmanvaihtokoneen valinnassa kannattaa panostaa energiatehokkuuteen, käytön helppouteen ja automatiikan mahdollistamaan tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon. Kanavistoksi kannattaa valita sellainen, joka on helppo rakentaa ja huoltaa.
20115_26039.jpg
Kylpyhuoneremontin kustannussuunnittelu
Pesutilat ovat alttiina kovalle kulutukselleVanhan kylpyhuoneen remontointi tulee aiheelliseksi viimeistään silloin kun pintojen materiaalit ovat kuluneet tai rikkoutuneet. Myös vesikalusteet kuluvat ja niiden käyttöikä on rajallinen. WC- ja pesutiloja käytetään useita kertoja päivässä ja sen pinnat ovat kovassa rasituksessa pelkästään jo kosteudenkin takia.Kylpyhuoneen remontti on hieman isompi projekti kuin muiden huonetilojen, sillä kosteustekniset seikat on otettava huomioon. Vedeneristyksen sekä ilmanvaihdon on oltava kunnossa, jotta tila toimisi suunnitellulla tavalla. Myös vesi- sekä muiden kalusteiden järkevä sijainti tilassa on olennainen osa toimivaa kokonaisuutta.Kylpyhuoneen vanha "kulahtanut" ilme muuttuu täysin remontin jälkeen ja uusittu kylpyhuone lisää asumismukavuutta sekä nostaa huoneiston arvoa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton