Rakennusten rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä?

Tutkimukseen vastanneet pitivät tärkeimpinä ilmastotekoina pitkäikäisten rakennusten rakentamista, uusuituvien energialähteiden käyttämistä sekä Suomessa valmistettujen rakennusmateriaalien suosimista. Vaikuttavia keinoja vastaajien mielestä olivat myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja olemassa olevien rakennusten tehokkaampi hyödyntäminen.

– Suomalaiset näyttävät olevan hyvin tietoisia kiinteistö- ja rakennusalan roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kärkipäähän sijoittuneet keinot ovat myös meille tärkeitä: yli 90 % tuotteistamme valmistetaan Suomessa ja kaikki tuotantolaitoksemme siirtyivät uusiutuvaan sähköenergiaan alkuvuodesta 2018. Lisäksi kaikki tuotteemme ja ratkaisumme on suunniteltu ja testattu Suomen olosuhteisiin sopiviksi, toteaa Saint-Gobain Finlandin markkinointijohtaja Viktor Lax.

Maailman kasvihuonepäästöistä kolmanneksen tuottaa rakennusala. Rakennusala käyttöö myös noin puolet luonnonvaroista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennusten ympäristövaikutusten mittaamista ja vertailua, jotta voidaan valita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

3.8.2020 alkaneilla Asuntomessuilla Tuusulassa, on selvitetty 41 messukohteen hiilijalanjälkeä ja energiatehokkuutta ympäristöministeriön johdolla pilotoitavan rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla. Laskenta on suoritettu myös messujen näytteilleasettajiin kuuluvan Saint-Gobain Finlandin Illyria-kivitaloon. Vertailun vuoksi Saint-Gobain on teettänyt kohteesta myös oman hiilijalanjälkilaskelman.

– Elinkaarilaskennalla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten ymmärtämistä pohjaksi paremmille valinnoille. Rakennusmateriaalien osalta avainroolissa ovat kolmannen osapuolen verifioimat tuotekohtaiset ympäristöselosteet (EPD), jotka kertovat esimerkiksi kuinka paljon hiilidioksidia tuotteiden valmistuksessa, kuljetuksissa ja elinkaaren lopun prosessissa syntyy ja tätä kautta rakennuksiin sitoutuu. Tässä vaiheessa, kun menetelmiä vielä kokeillaan ja hiotaan läpinäkyvyys, avoimuus ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa, toteaa Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

Hiilijalanjälkilaskennan arvioidaan tulevan osaksi rakennusmääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.

Tuotteista saatavat tuotetiedot ovat keskeisessä osassa myös kokonaisten rakennusten sertifioinneissa. Joutsenmerkki esimerkiksi helpottaa vähähiilisen rakennuksen suunnittelua sekä materiaalien uudelleenkäyttöä. Joutsenmerkki myös takaa, että rakennus on käyttäjilleen terveellisempi ja turvallisempi.

Parempia elinympäristöjä -tutkimukseessa vastaajista vain reilu viidennes (23 %) oli tietoinen, että myös rakennuksille on mahdollista hakea Joutsenmerkkiä. Kuitenkin vastaajista hieman yli puolet piti rakennuksen Joutsenmerkkiä tärkeänä, jos tulee tilaisuus vaikuttaa oman asunnon, lapsen päiväkodin tai koulun valintaan.

Saint-Gobain Finlandin teettämä tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 Taloustutkimuksen Internetpaneelissa, jonka 807 vastaajaa edustivat 20–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimus on jatkoa Saint-Gobain Finlandin kesällä 2018 tekemälle tutkimukselle, jossa selvitettiin suomalaisten kokemuksia rakennusten vaikutuksesta hyvinvointiin. Sekä kaksi vuotta sitten että tänä vuonna yli 60 % suomalaisista koki rakennusten ja tilojen vaikuttavan hyvinvointiinsa paljon tai melko paljon.