2 Hankesuunnittelu

Mikäli hankesuunnittelu tehdään itse, ei vielä synny varsinaisia kustannuksia, mutta valtaosa hankkeen kustannuksista määräytyy kuitenkin juuri tämän vaiheen aikana. Hankkeen selvittämisvaiheessa voi olla järkevää käyttää jo ammattilaisen apua, varsinkin, jos tavoitteena on korkeatasoinen laaja koti.
Uudisrakennushankkeen ja korjaushankkeen hankesuunnitelmat eroavat sisällöltään toisistaan vain olemassa olevan rakennuksen osalta. Uudisrakennuksen hankesuunnitelma voidaan tehdä ilman varsinaista rakennussuunnittelua. Tontin ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa tai vaativa asemakaava voivat edellyttää alustavaa luonnossuunnittelua, jotta kustannustavoite voidaan asettaa oikein. Korjaushankkeessa rakennussuunnittelua tarvitaan tapauskohtaisesti. Kustannustavoitetta varten riittää suunnittelun tasoksi yleensä alustavat toimintojen sijoituskaaviot sekä korjausasteen asiantunteva arviointi. Kaaviot osoittavat, että toiminnat mahtuvat ja ne voidaan toiminnallisesti rakennukseen sijoittaa. Kaaviot eivät ole vielä varsinaisia rakennussuunnitelmia. Teknisiä yksityiskohtia voidaan tutkia tarvittaessa tarkemminkin.

2.2.1 Mitoitusperusteet ja laatutaso
Ensimmäisessä vaiheessa määritetään rakennuksen laajuus ja laatutaso. Lähtökohtana on aiemmin tehty tilankäytön alustava arviointi, jossa perheen tarpeet selvitettiin. Tavoitteena on laatia selkeä perusta tilaohjelmalle. Tilaohjelma tulee toimimaan varsinaisen rakennussuunnittelun tai talopaketin valinnan pohjana suunnitteluvaiheen aikana. Mitoitusperusteena käytetään perheen tarpeita sekä tilojen käyttötarkoitusta ja mahdollista muunneltavuutta käyttötarkoituksesta toiseen. Tilojen yleinen laatutaso määritellään pääsääntöisesti käytännöllisyyden perusteella tilojen käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti myös kustannukset pidetään mielessä.
Nelihenkinen perhe ei välttämättä tarvitse 200 m2:n taloa, mutta toisaalta 4h+k on vähimmäisvaatimus. Pienempää ei oikeastaan kannata ryhtyä edes rakentamaan.