2 Hankesuunnittelu

2.1 Tarpeen selvittäminen


Kysymys, Mitä tehdään?, alkaa avautua sitä mukaa kun tavoitteita aletaan asettaa. Tavoitteisiin päästään vaihtoehtojen kautta.


Perheen nykytilanteen kartoitus ja tulevaisuuden hahmottaminen on saatu tehtyä. Olette ehkä ajatelleet asioita nyt aivan uudella tavalla ja ehkä havainneet elämässänne piirteitä, joita ei muuten olisi tullut ajatelleeksi. Olette myös lyhyessä ajassa oppineet uutta toisistanne. Arvio tulevaisuudesta on erittäin tärkeää. Nyt tehtävä päätös voi olla joko lopullinen tai hanketta siirtävä. Jos toteatte nykyisten tilojen riittävän, kannattaa ajatuspeli silti käydä loppuun asti, kun rahaa ei tarvitse pistää hankkeeseen yhtään. Todellinen tarve saattaa kuitenkin muuttua.
2.1.3 Rakentamisen vaihtoehdot ja tavoitteet
Ratkaisujen tekeminen on koko perheen asia. Laadittujen muistiinpanojen perusteella tarveselvitystä joko jatketaan, se voidaan aloittaa uudelleen alusta tai asia voidaan jättää kesken, ennen kuin on aloitettukaan. Tavoitteena on kuitenkin viihtyisä, toimiva ja perheen tarpeet täyttävä asumisratkaisu. Se on koko perheen yhteinen etu. Jos huomaatte jonkun asian jääneen vähälle miettimiselle, palaaminen alkuun kannattaa tehdä nyt.
2.1.3.1 Vaihtoehtojen läpikäynnin tarkoitus
Rakentamisen vaihtoehtojen läpikäymisellä selvitetään, edellyttääkö perheen tilanne ja tilanteen muuttuminen sellaisia muutoksia, että ratkaisuna on joko rakentaminen tai uuden asunnon hankkiminen muulla tavoin. Tavoitteiden läpikäynnin tarkoituksena on löytää tai paremminkin määrittää toimintavaihtoehdolle tai mietitylle tilantarpeelle laatu, laajuus, kustannustavoite, aikatavoite, sijainti ja toiminnallisuus. Tavoitteet lisääntyvät vielä, kun edetään hankkeessa.
2.1.3.2 Miten asiat käydään läpi
Eri toimintavaihtoehdot arvioidaan nykytilan läpikäynnin ja tulevaisuuden hahmottamiseen liittyvien muistiinpanojen perusteella. Toimintavaihtoehtoja ovat: jatkaa asumista nykyisissä tiloissa, parantaa nykyisiä asuintiloja, ostaa uusi asunto, vuokrata 2 asunto tai uuden talon rakentaminen. Tässä vaiheessa täytyy käyttää myös mielikuvitusta. Ei missään nimessä hylätä vielä uuden rakentamista. Ajatuksella leikittely antaa uusia virikkeitä. Tässä vaiheessa mietitään eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia; mikä vaihtoehdoista on edullisin? Vertailussa huomioidaan paikkakunnalla vallitseva vuokrataso, sekä mietitään, paljonko asumiseen on varaa sijoittaa rahaa. Kannattaa tehdä myös alustava kustannusarvio tai paremminkin tässä vaiheessa arvioida millä kustannusarviolla pystyisi talon rakentamaan. Omakotitalon rakentaminen karkeasti arvioituna maksaa n. 0,13-0,25 miljoonaa euroa tavoitteista riippuen. Miten sen rahoitus järjestyy? Voidaanko nykyisiä tiloja kuitenkin hyödyntää vielä muutaman vuoden ajan vai ovatko tilat liian ahtaat jo nyt? On myös keskusteltava mitä siitä seuraa, jos hanketta ei vielä aloiteta.
Hyvä apuväline jo tarveselvityksen tähän vaiheeseen on Koti-Optimi -kustannusarvio-ohjelma, joka antaa sekä kustannusarvion että arvion rahoituksen järjestymisestä. Kustannusten liiallinen tarkastelu estää luovuuden. Pitää muistaa, että pieni talo voi maksaa paljon ja isonkin saa edullisesti. Tärkeintä on kunnollinen ennakkosuunnittelu, jota me olemme nyt tekemässä.
Laajuusmäärite lähtee siitä, että asunnossa on normaalit tilat perheen tarpeille. Tässä vaiheessa ei pidä prameilla. Asuntoon sijoitetaan keittiö, vanhempien makuuhuone, jokaiselle lapselle oma tai jaettu huone, olohuone, sauna, pesuhuone, pukuhuone sekä kodinhoito- ja WC-tilat. Tilan tarve tarkentuu sen jälkeen, kun on edetty valinnassa pidemmälle. Kerrostalossa tila on selvästi tiukempi kuin omakotitalossa, ja koska nyt ei tehdä vielä tätä ratkaisua, niin pääpiirteinen pinta-ala riittää. Ratkaisua voi miettiä vaikka huoneluettelon perusteella (ks. Lomakearkisto).
Elämäntapojen käyttäminen tarpeiden ja toiveiden määrittämiseen tarjoaa miellyttävän lähestymistavan asuntosuunnitteluun. Elämäntapoihin liittyvät kysymykset koetaan henkilökohtaisiksi ja ne herättävät odotuksia ja ajatuksia erilaisille ratkaisuille asunnossa. Ympäristön tulee olla tärkein asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Seuraavana tulevat asunnon koko ja hyvät näkymät. Perheen toiminnallisten tarpeiden huomioiminen suunnittelussa on tärkeää. Siksi kävimme läpi tulevaisuuden ennustusta. Lopullisesti kodin ilmapiiri syntyy sisustuksen kautta, mutta se tulee myöhemmin vasta täydellisenä.

Laajuus
Huoneluettelon perusteella nelihenkisen perheen asunnon kooksi saadaan n. 100 m2. Tähän on lisättävä teknisiä tiloja asumisvaihtoehdosta riippuen, mutta sen tulemme tekemään myöhemmässä vaiheessa.

Laatu, kustannustavoite
Edellä jo arvailtiin asunnon hintaa. Nyt sitä voi jo hiukan tarkentaa. Laatutason määritys vaikuttaa tavoitehintaan jonkin verran. Todella hyvän laadun määritys tekee kuitenkin vain prosentteja kokonaishinnasta. Prameus on sitten jo toinen asia. Tätä voi testata Koti-optimi -kustannuslaskentaohjelman avulla, laskemalla saman omakotitalon hinta useammalla eri runko- ja materiaaliratkaisulla.

Aikatavoite
Tulevaisuuden ennustamisen yhteydessä rakennettiin tulevaisuuden aikajanaa. Sitä miettimällä voi päästä ratkaisuun milloin asunto tarvitaan, koska sen hankinta voidaan aloittaa ja koska asunto on saatava perheen käyttöön. Alustavasta rahoituslaskelmasta taas voi päätellä, miten pitkään voi rakentaa.

Sijainti ja toiminnallisuus
Uuden asunnon sijainnin määrittäminen on yksi tärkeimmistä asioista. Perheen liikkuminen on merkittävä menokohde. On myös mietittävä hankkeen ympäristöystävällisyyttä. Jos perheen normaali eläminen ja liikkuminen uudessa asuinpaikassa perustuvat pelkästään omilla autoilla liikkumiseen, paikan valinta on todennäköisesti väärä. Jos yhteiskunta tarjoaa asuinpaikkaa etäältä palveluista, todennäköisesti palvelut alueella tulevat paranemaan tai tämä on yhteiskunnan tarkoitus. Yksityisen tarjoama etäällä oleva asuinpaikka ei varmasti saa samoja palveluja kaavoituksen ulkopuolelta. Haja-asutusalueelle ei kannata rakentaa muuten kuin erityisistä syistä ja niin, että kaikki vaikutukset on harkittu. Teitte alkuvaiheessa luetteloa nykyisten palvelujen sijainnista. Tulevaisuuden osalta kannattaa nyt vihdoin tehdä samanlainen analyysi. Asunnon sijainti palveluihin nähden on merkittävä toiminnallinen seikka. Työmatkaliikenne on merkittävä ympäristön ja kustannusten kannalta. Vähintään toisen vanhemmista tulisi pystyä kulkemaan työmatkansa joukkoliikennevälineillä.

2.1.3.3 Päätöksen teko Seuraavaksi valitaan jokin seuraavista toimintavaihtoehdoista: jatkaa asumista nykyisissä tiloissa, o...

Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi. Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

Osa artikkelista on tarkoitettu vain jäsenillemme

Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi nähdäksesi artikkelin kokonaan

 
Päivitetty
1.6.2012