Hallintajärjestelmän sisällysluettelo

1 Omakotitalon hankinnan työkalut

1.1 Kustannusten hallinta
Yksi tärkeimmistä rakentamiseen liittyvistä asioista on raha ja sen käyttö rakennusprojektin aikana.

1.1.1 Kustannusarvio Koti-Optimilla
KotiOptimia kannattaa käyttää apuna jo alustavassa suunnittelussa. Tällöin syötettävät tiedot voivat olla keksittyjä, toiveisiin ja haaveisiin pohjautuvia, tai selkeästi perheen tarpeisiin perustuvia. Ohjelmalla voidaan vertailla erilaisten tila- ja materiaaliratkaisujen vaikutuksia kokonaiskustannuksiin ja selkeyttää näin käsityksiä rakentamisen kustannuksista ja kustannuksiin eniten vaikuttavista tekijöistä.

1.1.2 Huolto-Optimi-huoltokirja
HuoltoOptimi -huoltokirja on sähköisesti täytettävä tietokantapohjainen ohjelma, joka taltioi täytettävät tiedot. Voit täyttää huoltokirjaa koko rakennushankkeen tai remontoinnin ajan ja tulostaa se tarvittaessa.

1.2.1 Rakennusaikataulu
Virheellinen tai liian optimistinen rakennusaikataulu saattaa osaltaan aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Kertarakentaja ei usein edes huomaa aikataulunsa pettävän ennen kuin vanha asunto on jo lähdössä alta pois.

1.2.2 Lomakearkisto
Lomakearkiston avulla johdat työmaatasi alusta alkaen oikeaoppisesti. Arkistosta löytyy kymmenittäin rakentamisessa tarvittavia lomakkeita aina suunnittelun lähtötietokaavakkeista alkaen.

1.3.1 Lainoitus
Harva rakentaja pystyy rakentamaan unelmakotinsa ilman lainarahaa.

1.3.2 Määräykset ja ohjeet - Määräyspankki
Rakennus- ja remontointihankkeeseen vaikuttavat monet lait, säädökset, määräykset, direktiivit ja ohjeet. Määräyspankista löytyy keskeisimmät määräykset ja ohjeet yleisimpiin tilanteisiin.

1.4.1 Rakenneleikkaukset
Rakenneleikkauspankista löytyy rakenneratkaisuja muun muassa perustuksista, ulkoseinistä ja yläpohjista. Löydät täältä rakenneratkaisuja myös esimerkiksi kosteisiin tiloihin. Rakenneleikkauspankissa on myös kattava valikoima talotekniikan detaljeja.
2 Hankesuunnittelu

2.0 Lähtötiedot tarvittaessa
Lähtötietojen kerääminen on erittäin tärkeää. Selvitys tuo usein esiin yksityiskohtia, joilla on vaikutusta niin kustannuksiin, aikatauluun kuin lupa-asioihinkin.

2.1.1 Nykytilanteen läpikäynti
Kaikessa perheen tulevaisuutta koskevassa suunnittelussa on aina käytävä läpi myös nykytilanne.

2.1.2 Tulevaisuuden hahmottaminen
Rakentamiseen ryhtymistä suunniteltaessa tulevaisuuden hahmottaminen on tärkeää. Uusien tilojen tarve ja laajuus riippuu koko perheen tarpeesta.

2.1.3 Rakentamisen vaihtoehdot ja tavoitteet
Ratkaisujen tekeminen on koko perheen asia. Laadittujen muistiinpanojen perusteella tarveselvitystä joko jatketaan, se voidaan aloittaa uudelleen alusta tai asia voidaan jättää kesken, ennen kuin on aloitettukaan

2.1.4 Asunnon hankinta
Asunnon hankinnalla on monia tavoitteita. On tavoitteita, joita ei edes normaalisti osaa asettaa. On tavoitteita, jotka ulkopuoliset tahot asettavat, kuten normit ja määräykset. Elinkaari- ja ympäristötavoitteet, laatutasotavoitteet, muunneltavuustavoitteet, rakennuskustannustavoite, kunnossapito- ja käyttökustannustavoite ovat esimerkinomaisesti niitä, jotka omassa talossa voi itse ratkaista. Valmiina hankitussa asunnossa asiat on joku muu jo ratkaissut.

2.1.5 Aikataulusuunnittelu ja rahoitus Hankkeen selvittäminen
Rakennushanke aloitetaan laatimalla tarpeeksi väljä aikataulu koko hankkeelle sekä rahoitussuunnitelma, jonka puitteissa voidaan edetä. Molemmat asiat ovat rakentamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ja niihin on paneuduttava huolellisesti.

2.2.1 Mitoitusperusteet ja laatutaso
Tilaohjelma tulee toimimaan varsinaisen rakennussuunnittelun tai talopaketin valinnan pohjana suunnitteluvaiheen aikana. Mitoitusperusteena käytetään perheen tarpeita sekä tilojen käyttötarkoitusta ja mahdollista muunneltavuutta käyttötarkoituksesta toiseen. Tilojen yleinen laatutaso määritellään pääsääntöisesti käytännöllisyyden perusteella tilojen käyttötarkoituksen mukaan.

2.2.2 Huoneet, tilat ja tasovaatimukset
Tilojen yleisen laatutason ja laajuuden määrittelyn perusteella laaditaan nyt tarkempi tilaohjelma, jonka perusteella varsinainen rakennussuunnittelu suoritetaan.

2.2.3 Ylläpitokustannukset ja vaatimukset
Elinkaarikustannusten huomioon ottaminen saattaa vaikuttaa siten, että rakentaminen on vähän kalliimpaa mutta käyttökustannukset selvästi edullisemmat.

2.2.4 Rakennuspaikka ja tontti tai tila
Viimeistään hankkeenselvittämisvaiheessa on syytä selvittää myös tonttien saatavuus, sijainti ja hintataso. Sopivan tontin löytäminen halutulta alueelta voi viedä aikaa. Tiheimmin asutuissa osissa maata tonttien saatavuus on yleensäkin huonompi ja hintataso kalliimpi.

2.2.5 Aikataulun tarkentaminen
Hyvälle aikataululle voidaan asettaa muutamia ominaisuuksia. Sen tulee olla alusta lähtien toteutuskelpoinen ja luotettava.

2.2.6 Rakentaminen ja toteutustapa
Hankkeen selvittämisen aikana on jo tehty jo useita päätöksiä. Niihin pohjautuen ja niiden miettimisen aikana syntyneiden ajatusten perusteella valitaan rakennushankkeelle toteutustapa.

2.2.7 Kustannustavoite
Kustannustavoitteiden asettamisella pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan rakentamiskustannuksia sekä rakennuksen käyttöönoton jälkeisiä ylläpitokustannuksia.

2.2.8 Rahoitus
Rahoituksen selvittämisen tarkoituksena on varmistaa, että myös rahoitus on kunnossa investointipäätöstä tehtäessä. Hankkeen rahoitukseen on luonnollisesti jo alustavasti varauduttu ennen hankesuunnitteluun ryhtymistä.

2.2.9 Hankkeen aloittaminen Hankesuunnitelma
Hankkeen aloitus tapahtuu, kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa.
3 Rakennussuunnittelu

3.1.1 Suunnittelun organisointi
Suunnittelun organisointitapoja ovat kokonaissuunnittelu, rakennuttajavetoinen suunnittelu ja pääsuunnittelijan koordinoima suunnittelu.

3.1.2 Pääsuunnittelu
Laki edellyttää siis suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavan henkilön, eli pätevän pääsuunnittelijan valitsemista rakennushankkeelle.

3.1.3 Lämmitys- ja ilmanvaihtosuunnittelu
Merkittävä päätös omakotitalon lämmittämisessä on energialähteen valinta. Sen valinnassa pitää ottaa huomioon perheen elämäntavat ja tekninen osaaminen.

3.1.4 Vesi- ja sähkösuunnittelu
Molempia suunnitelmia tehtäessä perheen tottumukset ja tuleva toiminta ratkaisevat paljon.

3.1.5 Viranomaisluvat
Tarvittavat luvat selviävät rakennustarkastajan ohjeista, jotka lähes jokaisessa kunnassa ovat valmiina ainakin paperilla.

3.1.6 Perustussuunnittelu, pohjarakennussuunnittelu
Perustussuunnitteluun vaikuttavat rakennuspohjan laatu, valittu perustustapa ja rakennuksesta aiheutuvat kuormat.

3.1.7 Rakennesuunnittelu
Arkkitehdin tehdessä luonnossuunnittelua, tulisi rakennesuunnittelijan olla mukana.

3.2.1 Tarjouspyyntövalmistelu
Rakentamisvaihe aloitetaan tarjouspyynnöillä.

3.2.2 Urakoitsijan valintamenettely
On mietittävä tarkkaan, miten urakoitsijaehdokkaat valitaan ja mitä töitä urakoidaan. Hartiapankkirakentaja ei tietenkään ota urakkatarjousta muusta kuin erikoisurakoista ja niihinkin hän hankkii materiaalin itse.

3.2.3 Rakentamispäätös
Rakentamispäätös on arvokkain päätös rakentamisen prosessissa. Siksi se kannattaa harkita tarkkaan.

3.2.4 Urakkasopimus
Rakennusurakkasopimus on sopimustyyppinä varsin monimutkainen. Mielestämme rakennusurakkasopimusasioissa on aina syytä ja kokonaistaloudellisesti edullista käyttää asiantuntijaa apuna. Urakoitsijan suoritusvelvollisuus käsittää sopimusasiakirjojen mukaisen työn tekemisen sekä sen luovuttamisen rakennuttajalle ennalta määrättynä aikana.

3.2.5 Rakentamisen johtaminen
Talon rakentaminen sisältää erittäin paljon päätöksentekoa. Niiden tekemisessä tulee olla johdonmukaisuutta ja täsmällisyyttä. Päätösten teko on parasta johtamista.

3.2.6 Työmaan valvonta
Työmaavalvonnalla on tarkoitus varmistaa sekä urakoitsijoiden työsuoritusten sopimuksenmukaisuus, että työn laatu.

3.2.7 Maksuliikenteen hallinta
Rakentajan tavoitteena on hoitaa virheettömästi maksuvelvoitteet urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien suuntaan.

3.2.8 Lisä- ja muutostyöt
Hyvin harva rakennusprojekti saadaan vietyä läpi ilman muutos- ja lisätöitä. Vaikka suunnitelmat olisivatkin tarkasti tehty, tulee matkan varrella esiin muutostarpeita ja vaihtoehtoja.

3.2.9 Rakennuttajan hankinnat
Paneutumalla hankintaan riittävän perusteellisesti voi säästää pitkän sentin. Tarjouksia kannattaa pyytää aina tuotekohtaisesti mahdollisimman monesta paikasta. Määrälaskenta on tällöin merkittävässä osassa.

3.3.1 Rakennustöiden aloittaminen
Vaiheittain eteenpäin ja sitten vihdoin ja viimein päästään liikenteeseen.

3.3.2 Perustustyöt
Perustustyöt on laaja käsite. Normaalissa kielessä perustuksilla ymmärretään anturaa ja sokkelia, jonka päälle talo rakennetaan.

3.3.3 Runkotyöt
Rakennuksen yksi tärkeimmistä rakenteista on runko ja siihen liittyvät jäykistävät rakenteet. Runkomateriaali on ratkaistu jo suunnitteluvaiheessa.

3.3.4 Vesikatto
Rakennuksen runko voidaan suojella kunnolla turhalta kostumiselta vain saamalla vesikatto päälle mahdollisimman nopeasti.

3.3.5 Eristystyöt
Rakennuksen kaikki lämmöneristystyöt pitää tehdä erityisen huolellisesti.

3.3.6 Julkisivut, ulko-ovet, ikkunat
Ulkoseinärakenteet, ikkunat ja ovet liittyvät toisiinsa, ei pelkästään rakenteellisesti vaan myös julkisivullisesti. Ne muodostavat talon varsinaisen arkkitehtuurin.

3.3.7 Vesi- ja viemäröintityöt
Omakotitalon vesijärjestelmien rakentamisessa edellytetään erityistä osaamista ja tarkkuutta. Kysymyksessä on erityisrakenne ja tämä edellyttää asiantuntijan palkkaamista työnjohtajaksi. Puhutaan KVV-vastaavasta. Melko usein tämä henkilö on urakoitsijan palkkalistoilla ja palvelu kuuluu urakkaan.

3.3.8 Lämmitys ja ilmanvaihtotyöt
Uusimmalla tekniikalla tavoitellaan aina lisää energian säästöä ja saadaan lämmitys vaivattomammaksi. Pieni lisäinvestointi saattaa antaa hyvän lopputuloksen.

3.3.9 Sähkö ja automatiikka
Sähköistys on nykyaikaisen talon toimivuuden kannalta välttämätön. Sähköistyksen suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä ammattilaisen kanssa.

3.4.1 Ala- ja välipohjat, lämmitysputkisto
Ala- ja välipohjarakenteet vaihtelevat erittäin paljon riippuen kantavan rakenteen laadusta.

3.4.2 Tulisijat, hormistot
Rakennuslainsäädännössä edellytetään omakotitalojen lämmitykseltä toimintavarmuutta tuontipolttoaineen saannin estymisen, sähkökatkon tms. varalle.

3.4.3 Väliseinät, väliovet, portaat
Tärkeintä on, että työt pysyvät oikeassa järjestyksessä.

3.4.4 Kylpyhuone- ja saunatilat
Suomalaisen rakentamisen ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun sauna siirrettiin erillisestä rakennuksesta sisätiloihin.

3.4.5 Pinnoitustyöt
Pinnat pitää valita ensisijaisesti käytön ja käytännöllisyyden mukaan, muistaen samalla niiden viihtyisyyttä merkitsevän tarkoituksen.

3.4.6 Kalustus, tilavarusteet
Uuteen taloon tulee merkittävä määrä sellaista varustetta ja kalustetta jota ei ole edes laskettu kustannusarvioon. Irtokalustusta ei tietenkään ole pitänytkään laskea.

3.5.1 Talotekniikkalaitteiden tarkastus
Tarkastusten lähtötietoina ovat laaditut suunnitelmat, sopimusasiakirjat, piirustukset, työselitys ja huoltosuunnitelma.

3.5.2 Rakenteiden ennakkotarkastus
Koko rakentamisen aika on tarkastuksia täynnä. Ne eivät välttämättä ole virallisia tai ennakkoon sovittuja.

3.5.3 Rakennuksen vastaanotto
Rakennuttajan tehtävänä on järjestää vastaanottotarkastus. Tavoitteena on todeta suoritusten sopimustenmukaisuus, tarkistaa vastaanotossa luovutettavat asiakirjat, taloudellinen loppuselvitys sekä hoitaa puutteiden korjaaminen ja jälkitarkastus.

3.5.4 Käyttöönotto
Rakennuksen käyttöönotto on kuitenkin muutakin kuin muuttamista. Käyttöönoton huippuhetkenä on tietenkin muutto, mutta vaihe kestää todellisuudessa kokonaisen vuoden. Käyttöönotto pitää sisällään kaiken sen opettelemisen, mitä rakennuksen käyttäminen edellyttää. Jo pelkästään pihan hoito on monelle omakotitalon rakentajalle uusi kokemus.

3.5.5 Takuuajan toimenpiteet
Takuuajat ovat tavallisimmin kaksi vuotta pitkiä, mutta myös vuoden mittaisia takuuaikoja löytyy. Takuuajoista on sovittu urakkasopimuksissa.

3.5.6 Takuuajan jälkeiset toimenpiteet
Talolle on laadittu myös huoltokirja. Vähitellen ajan kuluessa huoltokirjan mukaisia töitä pitää tehdä. Huoltokirjan töitä täsmennettäessä kannattaakin kaivaa hankesuunnitteluvaiheessa tehty aikataulu tärkeistä perhetapahtumista esiin ja päivittää työt sen mukaan.

4 Huoltokirja

4.0 Huoltokirja
Huoltokirja on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Käyttö- ja huolto- ohjeen eli huoltokirjan tulee tällöin olla valmis käytettäväksi kiinteistön hoitoon, huoltoon ja kunnossapitoon. Huoltokirja on kuitenkin kokonaisuus, jota käytetään koko rakennuksen elinkaaren ajan.
 
Päivitetty
30.7.2007