Kokonaisuudessaan kattoremontti on suuri projekti, joka nostaa esiin lukuisia kysymyksiä. Remonttiin kannattaa suhtautua sen edellyttämällä vakavuudella, sillä oikein toteutettuna katto palvelee vuosikymmenten ajan.
Tähän on koottu muutamia yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen. Löytyykö näiden joukosta jokin, mikä askarruttaa myös sinua?
Yleensä eivät riitä. Räystäiden alla olevien tuuletusrakojen kautta saadaan korvausilma tuuletukseen. Poistoaukkojen tulee sijaita mahdollisimman ylhäällä, esim. harjan alla päätykolmioissa tai vaihtoehtoisesti harjalle asennetaan alipainetuulettimet. Mikäli poistoaukkoja ei ole, kerääntyy katon tuuletustilan yläosaan lämmintä ja kosteaa ilmaa, josta sitten ilmojen kylmetessä kondensoituu kosteutta puurakenteisiin.
Raakaponttilaudan sijasta bitumikatteiden alustaksi kelpaavat sekä Wisa-kate että tietyin edellytyksin myös raakalauta. Wisa-kate ja raakaponttilaudoitus ovat yhtä suositeltavat alustat. Raakalaudan käytössä saattaa puutavaran oksaisuus tai vinosyisyys aiheuttaa riskejä. Wisa-katteen mitoituksessa ja asennuksessa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raakalauta tulee olla paksumpaa kuin raakaponttilauta, koska laudat eivät tue toisiaan. Raakalautaan syntyy helposti myös hammastuksia lautojen "vääntyillessä" kuivuessaan tai kuormituksen kohdistuessa vain jonkin laudan kohdalle esim. käveltäessä katolla.
Vesikaton ongelmista yleensä noin puolet ovat muita kuin varsinaisen vedeneristyksen eli vesikatteen vuotoja. Kondenssiongelmat ovat hyvin yleisiä. Kun kattorakenteeseen asennetaan tiivis höyrynsulku (myös läpivientien tiivistysten täytyy olla höyrytiiviitä), poistuvat tällaiset ongelmat lähes täysin. Mitä pienempi on tuuletusväli yläpohjarakenteessa, sitä tiiviimpi pitää höyrynsulun olla.
Löydät lisää tämän aihealueen kysymyksiä täältä
Laatat naulataan lovien yläpuolelta, jolloin naulat menevät kahden laatan läpi ja samalla naulat puristavat laatan liimapinnan edellisen laatan pintaan tiukasti kiinni. Tällöin liimautuminen varmistuu, jokainen yksittäinen laatta kiinnitetään käyttäen 4 naulaa. Seuraavan laattarivin naulat lävistävät myös alemman laatan, jolloin yhteismääräksi tulee 8 naulaa. Mikäli naulaus tehdään yläreunasta, saattaa seurauksena olla ohuen (liimaton alue) yläreunan repeytyminen naulauksista myrskyllä, jolloin jopa koko lappeen kate saattaa valua alas.
Joissain olosuhteissa bitumikattolaattojen päälle kasvaa jäkälää ym kasvustoja. Kasvun todennäköisyys kasvaa, mikäli puita on runsaasti katon välittömässä läheisyydessä. Myös ympärillä olevan maan ph-arvo ja ympäristön kasvillisuus vaikuttavat asiaan. Kattolaatan pinta on kiveä ja kiville ja kallioille jäkälää tulee luonnossakin. Kasvustot on kuitenkin syytä poistaa katolta säännöllisesti. Ensimmäinen toimenpide on harjaus keväällä tai syksyllä (ei kesähelteellä). Mikäli se ei riitä tai onnistu, voidaan kasvustot poistaa myös kemikaaleilla.
Erilaisten kasvustojen poistoon katoilta soveltuu esimerkiksi Katepal Kattopesu K-10.
Mikäli katon kaltevuus on loivempi kuin 1:3, ei vanha bitumihuopa missään tapauksessa ole riittävä aluskermi. Jyrkemmillä katoilla asiaa voi harkita riippuen katon kaltevuudesta ja vanhan kermin laadusta. Bitumikattolaatan 15 vuoden takuu voidaan myöntää kuitenkin vain käytettäessä asennusohjeiden mukaisia (tai luokitukseltaan parempia) aluskermejä.
Lisää tämän aihealueen kysymyksiä ja vastauksia löydät täältä
Mikäli huopanaulan kärki jää aluslaudan sisään, alkaa puun kosteusvaihtelun vuoksi syntyvä puun turpoaminen ja kutistuminen vähitellen pumpata naulaa ylös puusta. Bitumikattolaattakatteessa alkavat oireet (vuodot) tästä syystä yleensä 10-15 vuoden kuluessa. Kun nykyinen kattolaatta on kumibitumia ja kestoikä kymmeniä vuosia (40-50 vuotta), korostuu virheellinen naulapituus katon käyttöiän lyhenemisenä pahimmillaan kymmeniä vuosia.
Normaalisti bitumikatteessa ei tarvita lumiesteitä jyrkälläkään katolla. Mikäli rakennuslupapiirustuksiin on lumiesteet piirretty, voi rakennusvalvontaviranomainen ne sinne myös perustellusti vaatia, kuten muutkin lupakuvissa olevat asiat. Mikäli kattomateriaali muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, pitää huomioida myös muutoksen aiheuttamat muut seikat. Toisin sanoen, jos peltikatto muutetaan bitumikatteeksi, kannattaa poistaa myös lumiesteet kuvista. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMK F2) edellyttää, että sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat sekä talvella käytettävät leikki- ja oleskelualueet tulee suojata rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivää katualuetta ja muuta yleistä aluetta. Bitumikermi- ja -kattolaattakatoissa lumen putoaminen estetään sirotepinnalla. Jopa niin tehokkaasti, että vaikka joku haluaisi lumen valuvan alas, se ei sieltä tule kuin lapiolla tai sulamalla.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) määrää, että sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan ja talvella käytettävän leikki- ja oleskelualueen sekä rakennusta ympäröivän katualueen ja muun yleisen alueen on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella.
Lisää tämän aihealueen kysymyksiä vastauksineen
VÄÄRIN: Naulan täytyy tulla laudoituksesta läpi!
VÄÄRIN: Kuivaan puutavaraan täytyy jättää turpoamisvaraa lautojen väliin (1-2 mm).
VÄÄRIN: Mikäli harjalla ei ole tuuletuksen poistoaukkoja, kerääntyy kosteutta harjan alle tuulettumattomaan ilmatilan yläosaan.
VÄÄRIN: Harjalla pitää olla poistoaukot ja ilmalla pitää olla pääsy kaikista kattotuoliväleistä ulos (tarvittaessa tehtävä harjan suuntainen tuuletuskanava).
Lisää erilaisia kysymyksiä vastauksineen pääset tutkimaan täältä
