Vaihda maalämpöön ja tee piharemontti samalla kertaa

Syksy on tullut ja talvi tekee tuloaan, mutta jos on aikeissa vielä kaivauttaa perustuksia syystä tai toisesta auki tai jos on tarvetta salaojajärjestelmien uudistamiseen, on asunnon lämmitystavan muutos myös hyvä laittaa syyniin. Olet jo saattanut miettiä eri vaihtoehtoja kotisi lämmöntuottamiseen ja maalämpö kuulostaisi hyvältä ja edukkaalta vaihtoehdolta, mutta tontin muljaus ei.

Kun tonttia muutenkin myllätään, on samaan aikaan järkevintä kaivauttaa maalämpöön tarvittava maakeruupiiri tai lämpökaivo. Maakeruupiiri kaivetaan rakennuksen ympärille tai ympäröivään pihapiiriin eikä rakennuksen suojaustarvetta ole. Putkien kaivamisen maahan voi suorittaa maanrakennusurakoitsija ja putket voidaan kaivauttaa myös myöhemmin.

Maalämmön suosio on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosien aikana, koska yleinen tietoisuus uusiutuvasta energiasta on kasvanut. Maalämpöpumput asennetaan yleensä uudisrakennusten yhteydessä, mutta moni on valmis tekemään maalämpösaneerauksen vanhaankin kohteeseen. Lämpökaivon tekemien on luvanvaraista. Sille haetaan saneerauskohteissa toimenpidelupa, uudisrakennuksissa se on osana rakennuslupaa.


Maalämpöpumpun vaihtaminen>>
Diplomat OptimumDiplomat Optimum

Maakeruupiirin kaivaminen ja maalämpökaivon poraus

Lämmönkeruujärjestelmä on erittäin tärkeä osa maalämpöjärjestelmää. Sen avulla tontille sitoutunut ilmainen ja uusiutuva lähienergia saadaan käyttöön. Kokeneilla valmistajilla on lämmönkeruujärjestelmien mitoittamiseen omat suunnitteluohjelmat, joilla varmistetaan energian riittäminen rakennuksen tarpeisiin. Keruupiiriä mitoitettaessa ei ole oikotietä, sen pitää olla yksiselitteisen riittävä - pitkälläkin aikajänteellä. Keruupiiri palvelee todennäköisesti usean lämpöpumppusukupolven ajan rakennuksen tarpeita. Sen mitoittamisessa ei siis kannata pihistellä. Asiantunteva lämpöpumppu-urakoitsija toimittaa tarkat laskelmat miten keruupiiri on mitoitettu takuuksi hyvin suunnitellusta lämmön lähteestä.

Markkinoiden parhaatkaan maalämpöpumput ei tuota haluttua säästöä, ellei keruupiiri ole oikein mitoitettu. Nyrkkisääntönä voi pitää keruupiirien pituuksille seuraavat: lämpökaivon syvyys on osapuilleen sama kuin rakennuksen lämmitettävät neliöt, ts. 150 m² talo = 150 m lämpökaivo. Maaputkiston pituus on n. talon sisätilavuus, eli 150 m² talo = 390 m³ --> maaputkistoa n. 400 m. Lopullinen pituus riippuu luonnollisesti myös maa-aineksesta. Mitä kosteampi ja hienojakoisempi maa-aines on, sitä parempi.

Keruutarve talon kulutuksen mukaan
Kun tulevan talon tiedetään kuluttavan vähän energiaa, rakennuksen ympärille tarvitaan vain pieni keruupiiri. Keruupiirin pituudeksi riittää vain n. 200 m putkisto, eli noin 100 m:n kaivanto vaikka talon ympärille. Tämä vähentää huomattavasti keruuputkiston asennus-/materiaalikuluja ja tekee maalämmöstä kannattavimman lämmitysmuodon myös pienempiin matalaenergiataloihin.

Maalämpökaivon paikka on katsottava niin, ettei se ole notkossa tai liian lähellä mahdollista vesikaivoa eikä alle 20 m lähempänä toista lämpökaivoa (liian lähekkäin olevat kaivot varastavat lämpöä toisiltaan). Sen on oltava myös omalla tontilla ja mahdollisimman lähellä rakennuksen teknistä tilaa, kuitenkin 5 m on jätettävä tilaa kaivon ja rakennuksen väliin. Kaivon sijoitukseen vaikuttaa myös vesijohtovedot ja mahdollisen jätevesien käsittelytapa. Se ei saa olla vesijohtovedon esteenä eikä sitä voi aivan imeytyskentän viereen laittaa. Kaivon ja imeytyskentän välillä pitää olla matkaa n. 50 m. Poratessa on varottava, ettei maaperään pääse öljyä tms.

Maalämmön maakeruupiirin putket kaivetaan roudattomaan syvyyteen ja keruupiiri tulee olla oikein mitoitettu. Maaputkiston pituus tulee vastata laskennallisesti talon sisätilavuutta. Maakeruupiiri voidaan tehdä myös rakennuksen alle, tällöin maakeruupiiri vaatii hyvän alapohjan lämmöneristyksen suurella vesihöyrynvastuksella.Maalämmön maakeruupiirin putket kaivetaan roudattomaan syvyyteen ja keruupiiri tulee olla oikein mitoitettu. Maaputkiston pituus tulee vastata laskennallisesti talon sisätilavuutta. Maakeruupiiri voidaan tehdä myös rakennuksen alle, tällöin maakeruupiiri vaatii hyvän alapohjan lämmöneristyksen suurella vesihöyrynvastuksella.

Kun kaivo porataan kallioon, kivipöly on puhallettava sellaiselle alueelle, jossa se ei häiritse muita. Kun kivipöly kerätään erilliseen konttiin, se ei sotke ympäristöä.

Suomessa lämpökaivon syvyys on yleensä 100-200 m. Syvyyden määrittää rakennuksen lämmöntarve, samoin porareikien tarpeen.

Jos kaivo ei täyty pohjavedellä, se täytetään. Varsinainen lämmönkeruuputkisto saadaan kaivon pohjalle painon avulla. Pohjapaino pitää lämmönsiirtoaineen ja muoviputken kaivon pohjalla. Kaivo saa tiiviin suojahatun kannekseen.

Kaivosta kaivetaan ura rakennuksen tekniseen tilaan lämmönkeruuputkia varten. Tämän kaivun voi suorittaa maanrakennusurakoitsija. Lämpökaivo voidaan peittää kokonaan, mutta huoltoa varten pitää olla erillinen huoltokaivo.

Kaivoon tulevat keruupiirin putket ja ne lähtevät eristettyinä rakennuksille.Kaivoon tulevat keruupiirin putket ja ne lähtevät eristettyinä rakennuksille.
Lämmönkeruuputkisto tarvitsee n. 1 m:n leveän kaivannon. Maakeruupiiriä ei voi rakentaa pohjavesialueelle tai vedenottoalueelle.Lämmönkeruuputkisto tarvitsee n. 1 m:n leveän kaivannon. Maakeruupiiriä ei voi rakentaa pohjavesialueelle tai vedenottoalueelle.

Porattavan maaperän on kestettävä porauskaluston paino. Mikäli kalustoa ei ole päivitetty siihen kuuluu porausjätesäiliö, johon kerätään porauksesta ylijäänyt maa-aines, pora ja kuorma-autossa oleva kompressori. Nykyaikaisessa kalustossa tontille voi ajaa ainoastaan telaketjuilla kulkeva pora. Telaketjujen ansiosta poralla voi kulkea haastavassakin maastossa. Varsinkin pienillä tonteilla kuorma-auto (jossa kompressori on) jää yleensä tontin reunalle. Pora yhdistetään kuorma-auton kompressoriin letkulla. Poraan liitetään myös porausjäteletku, joka kerää porausjätteen porausjätesäiliöön eikä porausjätekasoja jää tontille. Jos porausjäte jää tontille, sen voi käyttää täytemaana. Suositeltava säilytystapa on kuitenkin kerätä porausjäte esim. konttiin, jolloin se ei leviä naapuritontille.

Takuu ja Thermia Turva-sopimus

Thermian tuotteilla on viiden vuoden tehdastakuu, joka koskee kaikkia maalämpöpumppuja ja ilmavesilämpöpumppuja. Takuu astuu voimaan asennuspäivänä.

Lisäksi Thermia tarjoaa kaikkiin lämpöpumppuihin markkinoiden pisimmän turvan.

Tarjoamme kaikkiin lämpöpumppuihimme markkinoiden pisimmä turvan. Thermia maalämpöpumpuilla ja ilmavesilämpöpumpuilla on viiden vuoden tehdastakuu, jonka jälkeen on mahdollista hankkia Thermia Turva lisäturvaksi takuun jälkeiselle ajalle aina 14 vuoteen saakka. Thermia Turva astuu voimaan kuudennesta vuodesta, edellyttäen että vakuutus on hankittu joko asennuksen yhteydessä tai takuuajan umpeuduttua.


Tiesitkö? Vuoden 2019 aikana on tapahtunut muutoksia;

Thermia Lämpöpumput on osa Stiebel Eltron Groupia, mutta toimii Suomessa nimellä Thermia Finland Oy.

Thermia Lämpöpumput on kehittänyt ja tuottanut lämpöpumppujärjestelmiä lämmitystä, lämmintä käyttövettä ja viilennystä varten jo vuodesta 1923 lähtien. Tutkimustyö ja tuotekehitys tapahtuu yhdessä Euroopan moderneimmasta kehityslaitoksessa Arvikassa, jonka ansiosta Thermia on vahvassa asemassa Euroopassa, sekä johtavia toimijoita Suomen lämpöpumppumarkkinoilla. 

Lue lisää Thermia Finland Oy:n kotisivuilta.


Tilaa maksuton Thermian Lämpömpumppukirja ja saat käsiisi 80 sivua vastauksia kysymyksiin lämpöpumpuista, ideoita ja ajatuksia rahan säästämiseen sekä ympäristöystävällisiin valintoihin.

Tilaa Suuri Lämpöpumppukirja>>


Kiinnostuitko? Jäikö jokin askarruttamaan?
​​​​​​​Jätä yhteydenottopyyntö



 
Julkaistu
4.11.2019