Asbesti - Rakennusteollisuuden kirosana

1920-luvulla Suomen rakennusteollisuuteen tuotiin vaihtoehto, jota alettiin sen hyvien ominaisuuksien johdosta käyttää runsaasti. Vuosittainen kokonaiskäyttö saattoi olla jopa yli 10 000 tonnia sen kultavuosina 1960- ja 1970-luvuilla. Palamaton, hyvin lämpöä, sähköä, ja kosteutta eristävä, joustava mutta mekaanisesti luja, kitkaa ja kulumista kestävä, kemikaaleja ja bakteereja kestävä, akustisilta ominaisuuksiltaan hyvä ja kaiken lisäksi halpa ratkaisu kuulosti silloin mahtavalta idealta.

Nykypäivänä tämä kyseinen vaihtoehto on muodostunut yhdeksi rakennusteollisuuden kirosanoista. Kyse on kuitumaisista silikaattimineraaleista, joita kutsutaan yhteisnimityksellä ASBESTI.

Asbestia on käytetty eniten eristeenä pannuhuoneissa, vanhoissa sähkökeskuksissa, kellaritiloissa, palo-ovissa ja laivoissa. Sitä esiintyy myös esimerkiksi keittiöiden ja kylpyhuoneiden laatoituksissa ja lattiamatoissa erilaisten laastien, tasoitteiden ja liimojen yhteydessä.

Asbestia on käytetty myös vanhoissa katemateriaaleissaAsbestia on käytetty myös vanhoissa katemateriaaleissa

Eniten Suomessa työperäisiä kuolemia aiheuttava

Rikkoutuneet asbestimateriaalit levittävät asbestipölyä ilmaan. Pienet asbestikuidut läpäisevät hengityselinten suojamekanismit ja kerääntyvät keuhkoihin pysyvästi sitoutuen niiden kudoksiin. Oireilu alkaa vasta kymmenien vuosien, 10-40 vuotta, aineelle alistumisen jälkeen. Altistuminen voi johtaa esimerkiksi keuhkosyöpään, sekä keuhkopussin ja vatsakalvon syöpiä.

Asbestipölyä ei voi aistia, eikä sitä tunne edes iholla, kurkussa tai keuhkoissa. Altistumisen jälkeen asialle ei voida tehdä mitään, paitsi minimoida haitat välttelemällä suurempaa altistumista.

Vuonna 1988 asbestia sisältävien tuotteiden valmistus lopetettiin ja asbestipurkutyöt tulivat luvanvaraisiksi. Asbestin maahantuonti kiellettiin 1993 ja käyttö kiellettiin kokonaisuudessaan 1994.

Edelleen ongelmana

Asbestille altistutaan edelleen korjaus- ja purkutöissä. Vähäinenkin altistuminen asbestipölylle saattaa aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Asbestia katsotaan käytetyksi lähes kaikissa vuosien 1922-1993 rakennuksissa. Ennen 1920-lukua rakennuksessa ei vielä asbestia käytetty, mutta sitä on saatettu lisätä remontoinnin yhteydessä.

Kaikkiaan suomessa on arviolta 200 000 asbestille altistunutta ihmistä ja sitä esiintyy arviolta 2,2 miljoonassa asunnossa edelleen.

Asbestia ei saa purkaa itse

Asbestinäytteen saa ottaa itse ja teettää siitä analyysin. Huono näyte saattaa kuitenkin antaa väärän tuloksen. Lisäksi ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa remontoidessa tai niitä purkaessa on vuonna 2016 säädetyn uuden asbestilain mukaan tehtävä asbestikartoitus. Pelkkä näyte ei riitä asbestikartoitukseksi, vaan sen suorittajan on oltava ammattilainen.

Vain asbestipurkuluvan saanut voi lähteä purkamaan asbestia. Purkutyön aikana ja sen jälkeen asbestipitoiselle hengitysilmalle voi altistua myös moni sivullinen, minkä vuoksi tällaiset toimenpiteet vaativat aina ammattilaista. Huonosti tehdystä työstä saattaa joutua kärsimään esimerkiksi remontin jälkeen kohteessa oleskelevat henkilöt. Asbestipöly ei ole siivottavissa tavallisella pölynimurilla.

Asbesti ei ole vaarallista hyväkuntoisissa rakenteissa, joita ei aiota purkaa tai remontoida. Esimerkiksi vanhan lattian päälle voi asentaa laminaatin ilman asbestitutkimusta. Näyte on kuitenkin hyvä tehdä, kun vanha lattia on yhä näkyvissä.

Esimerkkejä tuotteista, joissa on käytetty asbestia:

 
Päivitetty
23.7.2019