Ensimmäinen ilmastovuosikertomus eduskunnalle

Suomi näyttää saavuttavan vuosille 2020 ja 2030 asetetut päästövähennystavoitteet

Suomen taakanjakosektorin päästöt 2013-2017, pikaennakkotiedot vuoden 2018 päästöistä ja perusskenaario mukaiset päästöt 2019-2020. Vuosittaista vaihtelua päästöissä aiheuttaa erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osuuden vaihtelu.Suomen taakanjakosektorin päästöt 2013-2017, pikaennakkotiedot vuoden 2018 päästöistä ja perusskenaario mukaiset päästöt 2019-2020. Vuosittaista vaihtelua päästöissä aiheuttaa erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osuuden vaihtelu.

Valtioneuvosto antoi tänään ensimmäisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että sekä vuodelle 2020 ja että vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan, kun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) listatut toimet toteutetaan.

Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastovuosikertomuksella seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi siinä seurataan päästökaupan ulkopuolella olevien sektorien eli liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen, jätteenpolton ja jätehuollon päästöjen kehitystä. Sektorikohtaisten toimien lisäksi tarkastellaan poikkileikkaavia toimia, joilla pyritään vauhdittamaan kuntien ilmastotyötä ja suitsimaan kulutuksen päästöjä.

Ilmastovuosikertomus ei sisällä tietoja päästökauppasektorista, johon muun muassa teollisuuden ja sähköntuotannon päästöt kuuluvat, eikä maankäyttösektorista.

"Olemme edistyneet hyvin asetetuissa tavoitteissa. Se kertoo siitä, että keinoja löytyy, kun on tahtoa. Nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Siksi uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että tavoitteita kiristetään ja Suomen tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Jatkossa myös maankäyttösektori on otettava vahvemmin mukaan ilmastotoimien seurantaan", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Erityisesti liikennesektorilla tarvitaan uusia toimia

Vuonna 2017 päästöt vähenivät lähes kaikilla taakanjaon sektoreilla verrattuna edelliseen vuoteen, vain työkoneiden ja jätteenpolton päästöt kasvoivat hieman. Eri sektoreilla päästöt kuitenkin vähenevät varsin eri tahdissa.

Kokonaisuuden kannalta liikennesektorin päästökehitys on ratkaisevaa. Siihen vaikuttavat biopolttoaineiden määrä, liikennesuoritteen kehitys ja autokannan uusiutuminen. Biopolttoaineiden osuuden vuotuiset vaihtelut heijastuvat sekä liikennesektorin että koko taakanjakosektorin päästökehitykseen.

Politiikkatoimien kartoitus osoittaa, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanemiseksi on jo otettu käyttöön useita uusia ohjauskeinoja ja lisää on suunnitteilla. Lisätoimien tarpeen tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena. Jo nyt näyttää siltä, että esimerkiksi liikennesektorilla tarvitaan vielä uusia toimia.

"Hallitus panostaa raideverkostoon junaliikenteen kehittämiseksi ja käynnistää kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen, jonka avulla liikenteen päästöjä vähennetään ripeämmin", Mikkonen sanoo.

Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin

Ilmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Vuosikertomuksessa tarkastellaan erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästökehitystä suhteessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistui vuonna 2017.

Eduskunta aloittanee ilmastovuosikertomuksen käsittelyn vielä ennen kesätaukoa.


Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi(at)ym.fi, p. +358 29 525 0060
Erityisasiantuntija Riikka Siljander, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi(at)ym.fi, p. +358 29 525 0036

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 19.06.2019

 
Julkaistu
24.6.2019