Kodin rakentaminen allergiselle

Hengitysilman laatu ja lämpöolot ovat olennaisia ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa litran verran ruokaa ja kaksi litraa vettä, mutta vähintään 15 000 litraa ilmaa. Tästä valtaosa, jopa 90 %, on sisäilmaa. Tärkeimmät hyvän sisäilman laadun muodostavat tekijät ovat kuivat ja kosteusteknisesti toimivat rakenteet, toimivat ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät, vähäpäästöiset rakennus- ja sisustusmateriaalit, hyvä siivottavuus ja allergeenien välttäminen (esimerkiksi tupakointi, lemmikkieläimet ja pölyävät materiaalit).

Rakentamisessa huomioonotettavat asiat


Hyvän sisäilman laadun saavuttaminen uudisrakentamisessa vaatii ammattitaitoa ja huolellisuutta kaikissa vaiheissa: suunnittelu, urakointi, sisustaminen, käyttö ja huolto. Tehokas valvonta rakennustöiden suorittamisessa on hyvän lopputuloksen edellytys. Tässä on ratkaisevassa asemassa vastaavan työnjohtajan ammattitaito ja riittävä ajankäyttö työmaalla. Rakentamisen aikataulu ei saa olla liian kireä. Kaikki työvaiheet tulee tehdä riittävän huolellisesti, ja rakenteilla tulee olla riittävästi aikaa kuivua ennen niiden pinnoittamista. Betonirakenteiden päällystyskelpoisuus tulee todeta mittaamalla. Halvimman tarjouksen valinta on tullut tavaksi suunnittelijoita, urakoitsijoita sekä materiaali- ja laitetoimittajia valittaessa. On kuitenkin syytä muistaa, että hyvä laatu ja halpa hinta kulkevat vain harvoin yhdessä. Hankintahinnaltaan halvimman valitseminen voi tulla pitkällä tähtäimellä kalliiksi korjauskustannuksina tai huonosta sisäilmasta johtuvina terveyshaittoina. Rakennusten vastaanottotarkastuksiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Yhtä tärkeää on myös riittävä käyttäjille annettava opastus, jota ilman toimivaan lopputulokseen ei päästä.

Kosteus- ja homevaurioiden ehkäiseminen


Rakennusten homeongelmat aiheutuvat rakenteiden kostumisesta. Kosteusvaurioiden välttämisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat

- pinta- ja sadevesien poisjohtaminen sekä toimiva salaojitus
- rakennusvaipan vesitiiviys (vesikatto, ulkoseinät, ikkunat, perustukset, alapohja)
- ala- ja yläpohjan sekä ulkoseinien tuuletus
- rakenteiden kylmäsiltojen välttäminen
- vesieristykset märkätiloissa
- riittävä ilmanvaihto etenkin märkätiloissa
- rakenteiden riittävä kuivuminen ennen pinnoittamista

Terveelliset rakennus- ja sisustusmateriaalit


Terveellisten rakennusmateriaalien kehittämisessä on päästy askel eteenpäin. Entistä enemmän tietoa on saatavilla tutkituista, vähäpäästöisistä materiaaleista. M1-luokiteltuja tuotteita löytyy lähes kaikista materiaaliryhmistä: maaleja, tapetteja, lattianpäällysteitä, rakennuslevyjä, tasoitteita jne. Rakennustietosäätiö ylläpitää tuotekohtaista luetteloa tutkituista materiaaleista, jotka on luokiteltu niiden kemikaali- ja hajupäästöjen mukaan (www.rts.fi). Valitettavasti suurimmasta osasta rakennusmateriaalien, sisustusmateriaalien ja kalusteiden epäpuhtauspäästöistä ei ole olemassa julkista tietoa. Voimakas, epämiellyttävä haju on yleensä merkki mahdollisesta terveyshaitasta. Haisevaa materiaalia tai kalustetta ei ole suositeltavaa hankkia.
Hyvä tuulettaminen ennen käyttöönottoa saattaa parantaa tilannetta. Epäpuhtauspäästöjen lisäksi rakennusmateriaalien valinnassa on kiinnitettävä huomiota käyttötarkoitukseen ja -olosuhteisiin sekä siihen, että materiaali kerää mahdollisimman vähän pölyä ja on helposti puhdistettavissa. "Oikea materiaali oikeaan paikkaan" on aina hyvä pitää mielessä. Esimerkiksi märkätiloihin ei välttämättä sovi samat materiaalit kuin kuiviin tiloihin.

Riittävä ilmanvaihto


Ilmanvaihtoa tarvitaan terveellisen ja viihtyisän sisäilman ylläpitämiseen rakennuksessa. Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia sekä tuo ulkoilmaa korvausilmaksi. Rakennuksen ilmanvaihto voidaan toteuttaa joko painovoimaisesti tai koneellisesti, mutta aina suunnitellusti. Riittävä ilmanvaihto kaikkiin huonetiloihin saadaan nykyisissä tiiviissä rakennuksissa varmimmin koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, johon on myös liitetty lämmöntalteenotto sekä tuloilman lämmitys ja suodatus. Melun kulkeutumisen estämiseen on kiinnitettävä huomiota. Koneellinen ilmanvaihto on asunnoissa pidettävä toiminnassa jatkuvasti huoneilmaan kertyvien epäpuhtauksien poistamiseksi. Liiallinen energiansäästö ilmanvaihdon ja sisäilman laadun kustannuksella ei ole hyväksyttävää. Ilmanvaihdon toiminnan edellytyksenä on, että ilmavirrat on säädetty suunnitelmien mukaisiksi. Ilmaa täytyy poistaa riittävästi märkä- ja likaisista tiloista (pesu- ja kylpyhuone, sauna, wc, keittiö, vaatehuone, varasto) ja korvaus- tai tuloilmaa tuoda varsinaisiin asuinhuoneisiin (makuuhuone, olohuone). Ilmanvaihtojärjestelmien puhtauteen on syystäkin kiinnitetty viime aikoina huomiota. Jotta tuloilman puhtaus voidaan varmistaa, on ilmanvaihtokanavien ja järjestelmän muiden osien oltava puhtaat. Ilmanvaihtokanavisto on syytä puhdistuttaa rakennusaikaisesta liasta ennen rakennuksen käyttöönottoa, tai se on suojattava hyvin rakennustöiden aikana.

Lämmitys


Oikea lämpötila, yleensä n. 21 °C, on ihmisen viihtyvyyden perusta. Erilaisilla lämmönjakotavoilla voidaan saavuttaa terveelliset ja viihtyisät lämpöolot: vesipatterit, sähköpatterit, lattialämmitys, kattosäteilylämmitys ja ilmalämmitys. Suositeltavimpia eivät ole suoran sähkölämmityksen läpivirtaustyyppiset patterit, joissa ilmavirta on kosketuksissa kuuman vastuksen kanssa, jolloin voi tapahtua pölyn palamista. Mahdollisimman alhainen lämmittimen pintalämpötila on etu. Lattialämmitys märkätiloissa lisää asumisviihtyisyyttä ja nopeuttaa pintojen kuivumista. Auringon säteily saattaa aiheuttaa lämpimänä vuodenaikana huoneiden ylilämpenemistä. Tätä voidaan estää koneellisen jäähdytyksen avulla, tehostamalla ilmanvaihtoa sekä ikkunoiden aurinkosuojauksella esimerkiksi sälekaihtimien tai markiisien avulla. Lisätietoja on saatavissa esimerkiksi ympäristöministeriön ja Sisäilmayhdistyksen julkaisuista Pientalotyömaan valvonta ja Sisäilmastoluokitus 2000.
 
Päivitetty
10.5.2013