Monet ilmanvaihdon ongelmat on "itse aiheutettuja"
Suomalaisessa asumisessa rintamamiestalot elintasosiipineen ovat merkittävässä osassa. Hyvin monessa ilmanvaihto ei valitettavasti ole kunnossa.
Monen vanhemman omakotitalon ja miksei myös rivitalon ongelmana on toimimaton ilmanvaihto ja siitä seurauksena on puutteellinen kosteuden poisto ja huono sisäilman laatu.
Jo yli sata vuotta sitten osattiin taloihin tehdä korvausilmaventtiilit. Tiedettiin, että asukkaat tarvitsevat asuntoihin raitista ilmaa pysyäkseen virkeänä ja nukkuakseen hyvät yöunet. Myös uunit ja takat tarvitsevat hyvin palaakseen korvausilmaa. Aikojen saatossa venttiilit poistettiin käytöstä esim. lämmityskulujen säästöihin vedoten.
Monessa, vanhasta talosta otetussa, valokuvassa näkyy julkisivussa olevat alkuperäisten korvausilmaventtiilien ritilät, mutta sisällä niistä ei enää näy jälkeäkään.
Tilajärjestelyjen muutokset vaikuttavat myös ilmanvaihtoon
Myös vuosien saatossa tehdyt muutokset asuntojen pohjaratkaisussa, kulkureiteissä ja tilankäytössä ovat saattaneet sotkea ennen niin hyvin toiminutta ilmanvaihtoa. Esim. keittiön paikka saattaa nykyään olla toisella puolella rakennusta kuin alun perin. Vastaan tulee rakennuksia, joissa näkyy alkuperäinen, keittiön poistoilmaventtiili makuuhuoneen sängyn yläpuolella.
Myös väliovien paikkoja on vaihdettu tai niitä on kokonaan tukittu huomioimatta tilan ilmanvaihdin muuttumista.
Keittiön lieden ja uunin sijoitus on saattanut vaihtua. Keittiön poistoilmaventtiilin tulisi sijaita suoraan uunin/lieden yläpuolella, jotta keittiössä ruuanlaiton yhteydessä syntyvät käryt kulkisivat hyvin ulos eivätkä heikentäisi sisäilman laatua.
Monet asunnon remontit ja parannukset ovat siis saattaneet olla ilmanvaihdon kannalta turmiollisia.
Yleisimpiä ongelmakohtia ja niihin mahdollisia korjausehdotuksia
1. Yleinen puute on korvausilmaventtiilien puuttuminen kokonaan tai ne ovat tukittu/peitetty
Hyvällä suodattimella varustettu korvausilmaventtiili tulee olla jokaisessa makuuhuoneessa sekä olohuoneessa.
Vinkki: Korvausilmaventtiileistä on saatavilla myös malleja, joissa on hyvä äänenvaimennus. Tämä on muutamalla lisäeurolla saatava satsaus vuosiksi eteenpäin, sillä koskaan ei tiedä milloin esimerkiksi liikenteen melu alueella kasvaa.
2. WC:ssä ja keittiössä olevat poistoilmaventtiilit eivät toimi kunnolla tai ne puuttuvat.
Korvausilmaa ei tule kunnolla muihin tiloihin, niin poistokaan ei toimi.
Vinkki: Tämän voi todeta kokeilemalla talouspaperipalasella. Laita talouspaperin palanen poistoilmaventtiilin eteen, jolloin sen pitäisi imeytyä kiinni venttiiliin. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna ja kokeile parin minuutin kuluttua uudelleen. Alkaako poisto vetämään, ts. pysyykö pala talouspaperia poistoventtiilissä nyt kiinni? Tällöin ongelmana on puutteellinen korvausilman saanti.
Syitä voi olla useampia. Seuraavassa muutama yleinen syy:
- ilmayhteydet korvausilmaventtiilistä poistoilmaventtiileille estetty esimerkiksi, kun makuuhuoneen ovi on öisin kiinni.
- Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä poistokanava pitäisi olla pystysuora, jotta se toimisi kunnolla. Usein syy poiston toimimattomuuteen on venttiilistä lähtevä ns. vaakaveto, joka on mitaltaan enemmän kuin metrin ja vasta sen jälkeen on 90 asteen kulma ylöspäin. Vaakaveto aiheuttaa virtausvastusta ja siten hidastaa merkittävästi ilman virtausta. Korjausratkaisua on yritetty, mutta on suunniteltu huonosti.
- Ilman poistumista estää kanavaan huonepäähän laitettu kanavapuhallin, joka toimii vain päälle kytkettynä. Kun puhallin ei ole päällä, sen puhallinlavat saattavat peittää jopa 80 % kanavan pinta-alasta, mikä estää ilman vapaan virtaamisen. Tämä on aika yleinen ratkaisumalli, jolla on yritetty parantaa ilmanvaihtoa, mutta todellisuudessa ratkaisu heikentää ilmanvaihtoa, mikäli puhallin ei ole aina päällä.
- Paremman tuloksen saa korvaamalla puhallin rautakaupasta saatavalla tavallisella poistoilmaventtiilillä. Jos poistoa halutaan erikseen tehostaa, kannattaa katolle poistoilmakanavan päähän asentaa tuulen voimasta pyörivä hormi-imuri.
- Toinen ratkaisu on asentaa katolle tehokas sähköllä toimiva huippuimuri. Tällöin ilmanvaihtojärjestelmää kutsutaan koneelliseksi POISTOilmanvaihdoksi. Eli järjestelmä ei vielä ole koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Erityisesti tällöin tulee huolehtia riittävistä korvausilmaventtiileistä.
3. Moneen vanhempaan omakotitaloon on jälkeenpäin rakennettu lisäsiipi, johon on sijoitettu WC ja märkätilat.
Jos ilmanvaihtoa ei ole kunnolla suunniteltu ja toteutettu, eivät tilat kuivu kunnolla ja sisäilma muuttuu lisäsiivessä kostean tunkkaiseksi. lopulta olosuhteet voivat olla myös homekasvulle suotuisat.
Ratkaisuna tähän on, että sijoitetaan saunaan kiukaan yläpuolelle (30 -50 cm) korvausilmaventtiili. Koska lisäsiiven ulkokaton harja on usein paljon matalammalla kuin päärakennuksen katon harja, ei poisto toimi ilman kunnollista tehostusta.
Poistoa voidaan tällöinkin tehostaa edellä esitetyllä tavalla, asentamalla poistoilmakanavan päähän tuulen voimalla pyörivä hormi-imuri tai asentamalla katolle tehokas sähköllä toimiva huippuimuri.
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Aiheeseen liittyvää
Näin asennat korvausilmaventtiilin puiseen tuuletusluukkuun
Puhdasta korvausilmaa myös katupölykaudella
Ilma paranee vaihtamalla
Näistä merkeistä tiedät, toimiiko mökkisi ilmanvaihto oikein
Korvausilmanvaihto on tärkeä osa monen remonttien onnistumista – huomioi etenkin energiaremontin yhteydessä
Ilmanvaihto avainasia
Luetuimmat
Uusimmat