Sauna on suomalaisten kestosuosikki - historiaa ja uusia tuulia

Suomessa on arviolta yli 3 miljoonaa saunaa. Suomessa on saunottu jo tuhansia vuosia. Joidenkin arvioiden mukaan suomalaissukuisten kansojen saunaperinne on jo 10 000 vuotta vanha. Varhaisimmat suomalaiset maakuoppasaunat olivat pronssikaudelta, noin 3000 vuoden takaa. Varhaisimmat dokumentit saunoista ovat 1100-1200-luvulta. Noin 500-luvulla sauna nousi sanamukaisesti pinnalle, kun rautakauden hirsirakennustaito kehittyi ja sen myötä myös saunoista tuli rakennuksia eikä enää käytetty kuoppia tai rinteisiin kaivettuja onkaloita. Raunasta tuli virallisesti rakennus. Saunoja on siis ehditty rakentaa ja aika monta polttaakin, onhan savusauna nykyisen saunamme perusmuoto.

Tämän päivän saunoissa suositaan tummia, "savusaunahenkeä" luovia sävyjä.Tämän päivän saunoissa suositaan tummia, "savusaunahenkeä" luovia sävyjä.

Seuraava merkittävämpi muutos nähtiin, kun asuinrakennuksissa yleistynyttä savupiippua alettiin käyttää myös saunoissa ja kiuas liitettiin savuhormiin. Sittemmin tulivat sähkö- ja kaasulämmitteiset kiukaat ja saunan lämmitysaika lyheni. Saunan rakenteet ja tekniikka ovat aikojen saatossa muuttuneet ja aivan viime vuosikymmeninä kehitys on ollut erittäin voimakasta niin saunatilan, kiukaiden kuin itse saunomisohjeiden ja –ympäristön, mm. ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta.

Saunomisen kulttuuri

Saunomisen kulttuuriin ja perinteisiin liittyy rituaaleja ja uskomuksia. Saunalla on katsottu olevan tervehdyttäviä vaikutuksia ja saunaa on käytetty niin synnytyksiin kuin lihan palvaamiseen. Sauna on ollut myös osa sosiaalista kulttuuria. 1900-luvun alkupuolella kaupunkien yleiset saunat olivat erittäin tyypillisiä ja suosittuja. Edelleen saunomisessa on paljon sosiaalisia tilanteita mukana, kuten saunaillat ym. Saunominen on kuitenkin muuttunut pitkälti arkipäiväiseksi ja usein jopa päivittäiseksi peseytymiseen liittyväksi tavaksi, eikä sille ole enää perinteisiä aikamääreitä, kuten lauantaisauna.

Sauna muuttaa sisälle

Savusaunaperinne elää edelleen vahvana, mutta siitä on tullut pikemminkin ”juttu”. Äärimmäisen harvoin taloudessa on enää pelkkä savusauna. Saunat ovat niin ikään siirtyivät erillisistä rakennuksista asuintilojen yhteyteen, myös kerrostaloihin. Huoneistosaunakin yleistyi kerrostaloihin joskus -90 luvulla.

Taloyhtiösaunat, korttelisaunat ja yleiset saunat

Edelleen taloyhtiöissä on yhteissauna ja suuntaus alkaakin kääntyä takaisin taloyhtiösaunoihin ja kiinnostus huoneistosaunoihin on hiipumassa. Taloyhtiön yhteissaunoista on muodostumassa pikemminkin ylellisiä taloyhtiökylpylöitä, joiden yhteydessä saattaa olla myös uima-allas kuntosali. Kiinnostusta parantaa myös se, että perinteisen saunavuoron lisäksi taloyhtiöillä on mahdollisuus järjestää saunan varausmahdollisuuksia vapaina oleviin aikoihin. Parhaimmillaan voi kesken lenkkeilyn varata saunan kännykällä.

Yhteisöllinen asuminen tekee taas tuloaan ja sen myötä on tullut uusia käsitteitä, kuten korttelisauna. Pääkaupunkiseudulle tällaisia jo rakennetaan. Näissä saunatilan hoito voi olla ulkoistettu. Yleisien saunojen suosio on myös nousussa. Vanhat kukoistavat ja uusia tehdään ja moni näistä tarjoaa mahdollisuuden myös mereen pulahtamiseen tai avantouintiin.

 
Päivitetty
31.10.2018