Omakotitalo Liinaharjaan

Ajatus uudesta kodista oli muhinut mielessämme jo jonkin aikaa. Täytyisi vain löytää se ”unelmien tontti”. Meidän tapauksessa ”unelmien tontti” sijaitsisi lähellä vanhaa kotiamme, kouluja ja palveluja, muttei keskellä peltoa. Vaatimukset kuulostavat vähäisiltä, mutta tontin etsiminen olikin luultua vaikeampaa. Kaupungin tarjoamat tontit sijaitsivat pellolla, joten aloimme etsiä tonttia yksityiseltä sektorilta. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ajelimme, kävelimme ja pyöräilimme lähiympäristömme ristiin rastiin vuoden päivät. Monet kerrat olimme kulkeneet lähellämme sijaitsevaa pikkutietä pitkin… kunnes mielikuvituksemme pääsi valloilleen. Olisikohan tuo jo rakennetun ympäristön keskellä oleva alue tontti? ”Ei” kuvittelemme, sillä alueella oli traktori, pieni autotalli ja varasto.

Päätimme kuitenkin selvittää asian. Tuntui kuin olisimme voittaneet lotossa: kyseinen alue oli tontti! Soitimme tontin omistajalle ja sovimme tapaamisen tontille. Siitä se sitten lähti, ihastuimme tonttiin heti. Suurkiitokset myyjille, sillä unelmiemme tontti oli löytynyt!

Oikealla pilkottaa vanha pihavarasto, joka tulee toimimaan työmaa-aikaisena varastona. Tontin perällä on mm. marjapensaita, joita pyritään suojelemaan rakentamisen ajan.Oikealla pilkottaa vanha pihavarasto, joka tulee toimimaan työmaa-aikaisena varastona. Tontin perällä on mm. marjapensaita, joita pyritään suojelemaan rakentamisen ajan.

Kahden kerroksen väkeä?


Tonttimme sijaitsee Porissa, kaava-alueella, jossa suosituksena on 1,5 -kerroksinen talo. Suosituksen mukaisesti talon ratkaisuja ryhdyttiin miettimään kaavan mukaisesti. Yläkerrasta tehtäisiin ikään kuin lasten valtakunta, jossa heillä olisi tilaa olla sekä yhdessä että yksin. Aula voisi toimia lasten yhteisenä leikkipaikkana ja ehkä tulevaisuudessa teini-ikäisten tv/pelihuoneena. Alakerrassa olisivat muut tilat ja aikanaan lasten muuttaessa pois kotoa yläkerran tiloista voisi tehdä esimerkiksi vierashuoneen ja harraste/työtilan.

Suunnittelutyön alkamiseen asti toiveet tarvittavista tiloista ja ratkaisuista pysyivät vahvoina. Kuitenkin takaraivossamme jyskytti pienen pieni epäilys, onko kahden tason ratkaisu sittenkään oikea valinta meidän perheelle? Entä jos elämä on sitä, että työpäivän jälkeen aikuiset elävät omassa kerroksessaan ja lapset pysyvät yläkerrassa omissa oloissaan? Entä jos lapsi herää yöllä, kuulemmeko sen alakertaan asti? Miten tulipalotilanteissa menetellään, jos lapset nukkuvat yläkerrassa? Tai jos joku perheenjäsen loukkaantuu, esimerkiksi portaikon muuttaminen esteettömäksi ei ole nopea projekti.

Perheeseemme kuuluu kaksi lasta. Arjessamme nimenomaan illat ja viikonloput ovat yhteistä aikaa, joista halutaan myös pitää kiinni. Lapsiperheessä arkielämä pyörii paljon keittiön, olohuoneen ja kodinhoitohuoneen ympärillä. Ja juuri nämä tilat olisi suunnitelmissa sijoittaa alakertaan. Vaikuttaisiko kahden kerroksen koti liiaksi yhteiseen arkeemme? Vaikka lapset leikkivätkin omissa huoneissaan, tunteen siitä että he ovat lähellä, haluaisimme vastaisuudessakin säilyttää.

Näitä asioita perheessämme pohdittiinkin tarkoin.


Vanhan kodin pihasta tuotiin leikkimökki tontin perälle. Leikkimökin lopullinen paikka varmistuu suunnitelmien edetessä.Vanhan kodin pihasta tuotiin leikkimökki tontin perälle. Leikkimökin lopullinen paikka varmistuu suunnitelmien edetessä.

Takaisin maan pinnalle


Aloimme pohtimaan ratkaisuja uudelleen. Miten arkielämä sujuisi kahden kerroksen välillä? Entä jos sittenkin rakennettaisiin 1-kerroksinen talo? Kaduttaisiko päätöksemme 1-kerroksisesta ratkaisusta, kun lapset kasvavat teini-ikäisiksi?

Mutta taloa ei rakenneta pääasiassa tulevaisuutta varten, vaan myös tähän päivään ja hetkeen. Saahan 1-kerroksiseen ratkaisuun lapsille tarvittaessa omaa rauhaa, ja ehkäpä panostaisimme esim. huoneiden ääneneristävyyteen. Näin teini-ikäiset lapset saisivat rauhassa esimerkiksi kuunnella musiikkiaan, muita häiritsemättä.

Viime hetkellä mieli siis muuttui. Seuraavaksi ajatukset keskitettiin yksitasoratkaisuun, ja oitis palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Takaraivossa kolkutellut epäilys poistui ja saatoimme keskittyä entistä paremmalla mielellä tulevan kodin suunnitteluun. Siitä huolimatta, ettei taloon rakenneta yläkertaa, lapset saavat yhteisen valtakuntansa, eikä heidän tarvitse luopua tästä haaveesta.

Tontin hankinta vei aikaa vuoden, mutta se kannatti. Alkuperäiset suunnitelmat tulevan kodin suhteen muuttuivat, mutta nyt päätökset ovat mielestämme oikeita ja harkittuja. Suunnitteluprosessi tontin ”löytämisestä” rakennusluvan myöntämiseen asti vei aikaa noin 7 kk.
Nyt päästään vihdoinkin rakentamaan!

 
Julkaistu
16.5.2007