Suomalaisessa asuinrakentamisessa lämmittämisellä on pitkä historia varsin pitkästä lämmityskaudesta johtuen. Viime vuosikymmeninä on noussut esiin energian säästö, ensin kustannussyistä ja sittemmin myös ympäristönsuojelullisesti. Tämän vuoksi rakennuskantamme on muuttumassa yhä paremmin lämmöneristetyksi ja tiiviiksi, jolloin lämmitykseen tarvittavan energian määrä vähenee.
Energiatehokkuusvaatimusten kasvu rakentamisessa on tuonut mukanaan lieveongelman, joka tulee esiin jo keväisin, kun aurinko alkaessa paistaa ja korostuu kesää kohti ulkolämpötilan noustessa. Suuret ikkunapinta-alat päästävät sisään auringonsäteilyä, joka aiheuttaa ylilämpenemistä. Kun talon rakenteet on suunniteltu pitämään lämmitysenergia tallessa mahdollisimman hyvin, luonnollista viilenemistä ei tapahdu tai se on hyvin hidasta. Tarvitaan koneellista viilennystä.
Millaisin keinoin viilennyksen sitten voi hoitaa? Vaihtoehtoja on useita, on olemassa kotikonsteja tuulettimen yhdistämisestä jääpaloihin, ilmastointilaitteita, ilmalämpöpumppuja sekä katto- ja lattiaviilennyksiä.
Useimmissa viilennyslaitteissa on huomioitava prosessissa syntyvä kondenssivesi, joka pitää hoitaa pois asianmukaisesti. Viilennyksen tasaisuus vaihtelee myös eri viilennystapojen välillä. Tuulettimet saavat lähinnä viileyden tunnetta, kun ilma liikkuu ja niillä voi toki tehostaa tuuletusta. Jäähdytyslaitteet taas hoitavat tilan jäähdytyksen pistemäisesti yhdestä tai korkeintaan muutamasta kohdasta, joka aiheuttaa lämpötilaeroja tilojen ja jopa tilan eri osien välillä. Lattia- ja kattoviilennyksessä viilennys tapahtuu tasaisesti koko tilassa.
Viilentämiseen kuluu myös energiaa ja eri viilennystapojen välillä on myös selkeitä eroja energian kulutuksessa ja siitä aiheutuvissa kustannuksissa. Yhtenä merkittävänä erona on myös se, onko viilennysjärjestelmä näkyvissä vai osana katto-, seinä- tai lattiarakennetta.
Etenkin uutta taloa rakentavan kannattaa miettiä viilennys jo lämmityssuunnittelun yhteydessä, koska parhaimmillaan samalla järjestelmällä voidaan toteuttaa sekä talviaikainen lämmitys että kesäaikainen viilennys. Voidaan oikeastaan ajatella, että järjestelmän tehtävä on pitää tasainen lämpötila ympäri vuoden – lämmittämällä tai viilentämällä.
Viilennyskaudella voidaan törmätä myös hieman ristiriitaisiin tilanteisiin. Talossa on kuuma, mutta kylpyhuoneen lattia on epämiellyttävän kylmä. Tähänkin ongelmaan on löydettävissä ratkaisu energiatehokkaalla LVI-suunnittelulla. Viilennystä kaipaavista tiloista kerättävää lämpöenergiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kosteiden tilojen lattianlämmityksessä tai käyttöveden esilämmityksessä.
Vesikiertoinen lattiaviilennysjärjestelmä soveltuu käytettäväksi erityisesti matalaenergiarakennuksissa, joissa rakenteiden tiiviys sekä ulkovaipan tehokas lämmöneristävyys aiheuttavat kesäaikaista
ylilämpenemistä. Lattialämmitys ja -viilennys sopii erittäin hyvin käytettäväksi maa- tai vesistölämpöjärjestelmän sekä kaukokylmän kanssa.
Kun talossa on laajoja ikkunapintoja, joista aurinkoenergia pääsee sisään lämmittäen lattiapintaa, lattiaviilennys on erinomainen vaihtoehto. Lattiaviilennyksellä voidaan sitoa suurin osa auringosta säteilystä heti säteilyn osuessa lattiapintaan. Viileä pinta imee lämpösäteilyn lattiarakenteeseen, josta lämpö kuljetetaan pois sen aiheuttamatta ylimääräistä lämpökuormaa huoneilmaan
Auringosta lattiaan tulevan lämpösäteilyn sitominen kasvattaa hetkellisesti järjestelmän viilennystehoa, mutta vuorokauden energiankulutus on pienempi muihin jäähdytys- ja viilennysjärjestelmiin verrattuna. Lisätehon tarve on lyhytaikainen eikä vaikuta päivän kokonaiskulutukseen.
- Monia askarruttava asia on, voiko lattiaviilennys tehdä lattiasta epämiellyttävän kylmän? Käytännössä viilennys ei tee lattiasta kylmää, sillä suuren viilentävien pinta-alan ansiosta lattian lämpötila voidaan pitää aina yli 20 °C viilennystehosta tinkimättä, vastaa Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen.
Lattialämmitysjärjestelmään ohjataan lämmönlähteeltä lämmintä menovettä lämmityskaudella ulkolämpötilan mukaisesti. Viilennyskauden alkaessa järjestelmä ohjaa vaihtoventtiilin avulla kuivien tilojen piiriin viileää vettä, kosteiden tilojen pysyessä lämmitystilassa. Järjestelmän huoneista keräämä ylilämpö ohjataan viileän lähteelle, josta se voidaan joko hyödyntää paikallisesti kosteiden tilojen lattialämmityksessä, käyttöveden esilämmityksessä tai ohjata eteenpäin esimerkiksi maaperään. Lattiaviilennys soveltuu betonirakenteiseen lattiaan.
- Älykkäät nykyaikaiset säätöjärjestelmät hoitavat lämmitys-viilennys ohjauksen automaattisesti. Huonetermostaatit mittaavat lämpötilan lisäksi huonekosteutta ja säätöjärjestelmä reagoi heti, jos tilassa on ilmassa olevan kosteuden tiivistymisriski. Samalla huonetermostaatilla voidaan ohjata sekä lämmitystä että viilennystä, kertoo Nieminen säätöjärjestelmän merkityksestä.
• Ainutlaatuinen automaattinen tasapainotus ohjaa oikean määrän energiaa huoneisiin.
• Jakotukkien esisäätöarvoja ei tarvita, vaan järjestelmä hoitaa tasapainotuksen.
• energiansäästöä tavanomaisiin lattialämmityksen ohjausjärjestelmiin verrattuna.
Langaton 24 V Smatrix Pulse Wave -säätöjärjestelmä
• Langattomat termostaatit mahdollistavat vapaan sijoittelun rakennusvaiheessa ja rakennuksen elinkaaren aikana.
• Pienemmät asennuskustannukset.
• Digitaalinen, säätöpyörällinen ja julkisen tilan termostaatti.
• Uponor Smatrix Pulse sovelluksesta valitaan, lämmitetäänkö vai viilennetäänkö tilaa. Siitä on helppo hallita ja muuttaa koko järjestelmän asetuksia.
• Uponor Smatrix Pulse -sovellus mahdollistaa järjestelmän hallinnan älylaitteen avulla, jolloin seuranta ja muutokset onnistuvat mistä tahansa käsin.
Langallinen 24 V Smatrix Pulse Base -säätöjärjestelmä
• Kaikki Smatrix ominaisuudet myös langallisessa järjestelmässä.
• Tehokkaan tiedonsiirron varmistamiseksi järjestelmässä käytetään pareittain suojattua nelinapaista kaapelia, esimerkiksi Jamak 2*(2+1)*0,5.
• Termostaatit visuaalisesti identtisiä Smatrix Pulse Wave -säätöjärjestelmän kanssa.
Vanha lattialämmityksen säätöjärjestelmä kannattaa vaihtaa nykyaikaiseen energiatehokkaaseen ja käyttömukavuutta lisäävään säätöjärjestelmään. Lattiaviilennys voidaan usein toteuttaa myös vanhaan taloon päivittämällä säätöjärjestelmä ja siihen sopivat toimilaitteet. On kuitenkin tärkeä huomioida, että viileän lähteen kohteessa pitää olla maalämpö, kaukokylmä tms., jotta lattiaviilennys voidaan toteuttaa.
