Kosteuden ja radonin eristys perustuksissa on tärkeää. Jos tässä työvaiheessa hutiloidaan, perustusten tiiveys ja terveellisyys kärsivät. Vuotavat perustukset päästävät huoneilmaan maaperän epäpuhtaudet ja märät perustukset koituvat puisen runkorakenteen kohtaloksi.
Perustuksissa käytetyt materiaalitkaan eivät ole tiiviitä – vaikka niin voisi olettaa. Radonkaasu puskee läpi kevytsoraharkon, hiekan, EPS-levyn, soran ja kaikkien materiaalien, joiden saumoja ei saada tiivistettyä ilmatiiviiksi. Haljenneessa betonissakin on ilmavuotoja. Tuulettuva alapohja rakennetaan tiiviiksi, mutta hallitusti tuulettuvaksi, jotteivät epäpuhtaudet pääse huoneilmaan asunnon alipaineesta johtuen.
Maanvastaiset rakenteet saadaan kosteus- ja radontiiviiksi oikeilla tuotteilla. Sokkeli- ja radonkermillä (TL2) estetään kosteuden siirtyminen haitallisesti rakenteisiin. Sokkelin kosteuseristys on otettava huomioon rakennessuunnitelmissa sekä sokkelin asennuksessa. Sama tuote käy myös sokkelin peruskorjauksessa. Asennuksessa on varottava, ettei asennettu kermi vaurioidu. Toki kermin paikkaus onnistuu.
Radoneristys
Radonkermi toimii maaperästä nousevan radonin sekä ilman mukana nousevien epäpuhtauksien estäjänä. Jotta eristys toimii niin kuin se on tarkoitettu, niin kermin on oltava ehjä. Asunnoissa olevan alipaineen vuoksi maaperästä pyrkii ilma virtaamaan sisälle etsien rakenteiden sekä saumojen aukot.
Matalaperustuksen radoneristys (perusmuuri harkoista, maanvarainen betonilaatta)
(kuvat 1 ja 2)
Katepal-radonkermi asennetaan sokkelin yläpintaan (kuva 1). Pinnan on oltava suora, tasainen, kuiva ja puhdas. Asennuksessa kermi on sokkelin yläpinnassa taivuttaen sitä maanvaraisen lattian alle lämmöneristeiden päälle, lattiavalu alle (kuvat 2). Kermiä ei saa kiinnittää sisäpuoliseen seinään kuumentamalla, sillä kermin pitää pystyä venymään. Ulkoseinä ja kermi laitetaan samaan linjaan.
Kermin alapuolista bitumipintaa lämmitetään sen verran, että kermi tarttuu harkon yläpintaan eikä liiku pois paikaltaan. Tuote voidaan asentaa myös kuumentamatta perustuksen ja alaohjauspuun väliin. Tartuntaterästen ym. yksityiskohtien tiivistyksissä voi käyttää apuna tiivistysliimaa K-36.
Kellarilliset rakennukset (kuvat 3, 4, 5 ja 6)
Radonkermi asennetaan kellarillisissa harkkorakenteissa ja kantavien väliseinien kohdilla ensimmäiseen lattiavalun alapuolella olevaan harkkosaumaan (kuva 5). Kermi käännetään lattiavalun alla olevien lämmöneristeiden päälle. Kellarin harkkoseinään radonkermi sijoittuu ulkopuolelle lämmöneristeen kanssa. Näin kosteus ei pääse tiivistymään seinärakenteeseen.
Kermi asennetaan pystysuuntaisena metrin levyisenä kaistaleena. Jos seinän korkeus on yli 2 m, tehdään eristys kahdessa vaiheessa niin, että ensin tehdään alaosa. Tämän jälkeen laitetaan lämmöneriste alaosaan radonkermin päälle, tehdään välitäyttö ja lopuksi yläosa vastaavasti.
Ulkoseinän eristys tehdään koko maan alle jäävälle perustuksen osuudelle. Seinäpinta tasoitetaan, sileälle ja kuivalle pinnalle sivellään tartunnan varmistamiseksi bitumiliuos (K-80). Tartuntasivelyn kuivuttua pinnalle kiinnitetään radonkermi kuumentaen kauttaaltaan kermin hitsausbitumia. Kermien asennus voidaan tehdä vaaka- tai pystysuuntaan, limitys 50 mm – vedenpaineseinässä 100 mm.
Jos kermi asennetaan anturan etureunaan anturan päälle tehtyyn viisteeseen, kermi toimii myös sokkelikerminä (kuva 4). Kun radonkermi asennetaan ulkopuolelle, pitää lämmöneristelevyt asentaa pystyyn seinää vasten (estetään seinärakenteen hikoilu). Koko seinälle asennetun kermieristyksen kanssa ei käytetä sokkelilevyä.
Porrastettujen rakenteiden radontiiviys suunnitellaan tapauskohtaisesti (esim. kuvat 3 ja 6).
