Rakenna kesävessa kaupunkipihaan

Kuivakäymälä säästää vesilaskussa ja helpottaa jätevesien käsittelyä. Kuivakäymälä mahdollistaa myös paikallisen ravinnekierron omalla tontilla, kun kuivakäymälään kertyvät ravinteikkaat jätökset voidaan hyötykäyttää oman puutarhan lannoitukseen. Olemassa olevaan wc-tilaan kuivakäymälän sijoittaminen ei ole aina aivan yksinkertaista. Yksi helposti toteutettava vaihtoehto on kuivakäymälän rakentaminen ulos joko omaan huussirakennukseen - tai jo olemassaolevaan piharakennukseen.

Kesävessa palvelee pihan monipuolista käyttöä. Ulkoleikeistä, grillipaikalta tai puutarhapuuhista on helppoa piipahtaa asioilla ulkohuussiin - puhumattakaan pihasaunan tai hallin yhteydessä olevasta kuivakäymälästä.

Käymäläjätteen käsittelyä säätelee jätelaki. Se mahdollistaa käymäläjätteen käsittelyn myös taajamassa. Lisäksi saattaa olla kuntakohtaisia tiukennuksia jätteenkäsittelyyn. Siksi kannattaa olla yhteydessä paikalliseen jätehuoltoviranomaiseen jo ulkohuussin suunnitteluvaiheessa.

Käymäjätekompostori tai ulkohuussi sijoitetaan vähintään neljän metrin päähän rajasta, ellei asiasta ole erikseen sovittu naapurin kanssa.

Nykyaikainen kuivakäymälä on siisti, hajuton ja miellyttävä käyttää. Toimivuuden varmistamiseksi kannattaa laitevalinnassa, asennuksessa ja käytössä huomioida muutama perusasia.

Minkälainen käymälä Teille sopisi?

Hajuttomuus edellyttää ilmanvaihtoa ja kuivikkeen käyttöä

Yksi kuivakäymälän hajuttomuuden edellytys on riittävä ilmanvaihto. Kuivakäymälän säiliöstä johdetaan tuuletusputki katolle. Koska pienetkin mutkat hidastavat ilman liikkumista, tulisi putken kulkea suorana ja aina harjan yläpuolelle asti. Jos käymälän tuuletusputkeen joudutaan tekemään mutkia, voi ilmankiertoa tarvittaessa tehostaa tuulettimella.

Kuivikkeen tehtävä käymälässä on peittää jätökset, sitoa hajuja, imeä ylimääräistä kosteutta sekä toimia tukiaineena käymäläjätettä kompostoitaessa. Normaalisti kuiviketta kannattaa käyttää jätösten peitoksi noin 2−3 dl aina käymälässä asioinnin jälkeen.

Erottelevissa kuivakäymälöissä, joissa nesteet ohjataan jo istuinosasta erikseen, voi kiinteän jätteen peittämiseen käyttää hapanta perusturvetta. Hapan turve sitoo tehokkaasti käymäläjätteen sisältämää ammoniumtyppeä ja estää sitä haihtumasta ammoniakkina ilmaan.

Sen sijaan käymälät, joissa on suuri säiliö ja myös nesteet menevät käymäläsäiliöön, tarvitsevat turpeen joukkoon myös karkeaa puuainesta, kuten havupuun kuorta tai haketta. Puuaineksen tehtävä on pitää käymäläjäte riittävän ilmavana. Havupuun haju karkottaa monia hyönteisiä, siksi se soveltuu hyvin käymäläjätteen kuivikkeeksi.

Kuivakäymälän käytöstä kysyttyä

Kiinteät jätteet sopivat maanparannukseen

Kesävessan kiinteät jätteet kannattaa hyötykäyttää omassa puutarhassa maanparannusaineena. Käymälämallista riippuen vaaditaan erilaista jälkikäsittelyä.

Kuivakäymälät, jotka eivät kompostoi jätöksiä, vaativat aina erillisen kompostoinnin. Tähän soveltuu tiivis kompostori, jossa on sekä kansi että pohja. Näin varmistutaan, että sadevesi ei pääse huuhtelemaan käymäläjätteen ravinteita pohjamaahan. Käymäläjätteen seassa voi kompostoida myös puutarhajätteitä. Käymäläjätteen suositeltava kompostointiaika on vähintään vuosi.

Lämpöeristetyssä kompostikäymälässä jätökset kompostoituvat jo käymälälaitteen säiliössä. Kompostikäymälän etuna on myös se, että vanhin, varmasti jo kompostoitunut jäte on säiliön pohjalla, josta tyhjennys tapahtuu. Kompostikäymälässä jäte maatuu hajuttomaksi ja multamaiseksi kompostiksi. Kun Kompostikäymälästä tyhjennettävää kompostia käytetään ravintokasveille, on sen hygieniasyistä annettava muhia erillisessä kompostissa vähintään vuosi.

Muista käymäläjätettä kompostoidessa:

• Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – sadevesi ei saa päästä kompostiin.
• Käymäläkompostin sopiva käyttömäärä kasveille on 2-5 cm kerros eli 20-50 l/m².
• Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.


Nesteet käytetään lannoitteena
- tai kompostiherätteenä!

Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä.

Virtsa on tyypillisesti steriiliä ja sitä on turvallista käyttää lannoitukseen. Puhdasta virtsaa tulee huomattavasti enemmän kuin suotonestettä. Yhden ihmisen tuottama virtsamäärä on noin 1–1,5 litraa vuorokaudessa. Laimentamatonta virtsaa saa levittää 1–1,5 litraa neliömetrille vuodessa. Virtsaa voi levittää jopa laimentamattomana, mutta turvallinen suhde on 1 osaa virtsaa ja 2 osaa vettä.

Virtsa levitetään mieluiten aamulla tai illalla. Virtsan käyttö lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta. Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kolmen kuukauden seisotusta.

Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, siksi lannoitekäytössä suositellaan vuoden seisotusta.

Muista käymälänesteiden hyötykäytöstä:

• Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi. Ne kiihdyttävät kompostin toimintaa ja nesteen sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan.
• Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat lannoitteeksi.
• Monivuotisille kasveille ei typpipitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, ettei kasvien talvehtiminen kärsi!


 
Julkaistu
18.1.2018