Yleisimmin käytetty ulkoverhous suomalaisissa pientaloissa on puu-ulkoverhous,
jonka toteuttaminen on varsin helppoa. Oikein toteutettuna sekä
huollettuna se on pitkäikäinen ja suomalaiseen maisemaan sopiva vaihtoehto.
Aikaa myöden voi kuitenkin tulla tarve uusia ulkoverhous, talon ilmeen muuttamisen,
lisäeristämistarpeen tai ulkoverhouksen huonokuntoisuuden vuoksi.
Rintamamiestalon ulkoverhous päätettiin uusia, ja toteuttaa samalla ulkopuolinen lisälämmöneristys. Talon 70-luvulla rakennetussa laajennusosassa oli verhoiluna UVL eli ns. veitsilauta.
Vanhassa osassa oli hirsirungon päälle toteutettu ulkoverhous raakalaudalla ja saumarivalla. Ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä yhtenäistettiin eri ikäisten osien julkisivut.
Ulkoverhouslaudan valinta
Ulkoverhouslaudan valinnassa on muutama suositus, jotka kannattaa huomioida.
Ulkoverhouslautojen puulajiksi suositellaan kuusta, koska se sulkeutuneen
solurakenteensa ansiosta se imee itseensä vähemmän kosteutta
kuin mänty, joten kosteuseläminen on vähäisempää. Käytettävän puutavaran
kosteuden tulee olla alle 20 %, mikä saavutetaankin helposti nykyaikaisella
keinokuivauksella.
Verhouslautojen paksuudet vaihtelevat välillä 23…28 mm. Tätä ohuempia
verhouslautoja ei suositella käytettäväksi pientalon ulkoverhouksiin. Alle
23 mm:n vahvuista lautaa ei ole suositeltavaa käyttää kuin toisarvoisissa
kohteissa. Paksumpiakin vaihtoehtoja on saatavilla, mutta tällöin alkavat
materiaalikustannukset nousta. Paksumpia vaihtoehtoja ei välttämättä löydy
varastotuotteina, vaan ne on tilattava erikseen. Paksumpi verhouslauta kestää
paremmin säiden vaihteluja.
Paras vaihtoehto on käyttää teollisesti pohjamaalattua ulkoverhouslautaa,
jolloin verhouslautojen pinta on suojassa sateelta ja auringon UV-säteilyltä
alusta asti. Laudat voi luonnollisesti käsitellä itsekin. Pohjamaalaus kannattaa
tehdä huolellisesti jo ennen asennusta ja on suositeltavaa käyttää myös
oksalakkaa.
Ulkoverhouslaudan valinnassa huomioitavaa
Puulajin ja verhouslaudan paksuuden lisäksi ulkoverhouslaudan valintaan
vaikuttaa toteutettavan ulkoverhouksen suunta ja monimuotoisuus. Maalattavien
puu-ulkoverhousten materiaalina käytetään hienosahapintaista
verhouslautaa, jossa on hyvä maalin tartuntapinta ja pinta on tasaisen siisti.
Toteutusvaihtoehtoina on lomalaudoitus, laudoitus ja saumaripa –yhdistelmä
sekä erilaiset profiloidut verhouslaudat. Valinnassa huomioidaan haluttu
suunta. Osa vaihtoehdoista soveltuu vaakaverhoukseen ja osa pystyverhoukseen.
Verhouslaudan suunta voi myös vaihtua. Tällöin hyvä vaihtoehto on
esimerkiksi UTV-profiili, joka soveltuu sekä vaaka että pystyverhouksiin.
Tuuletusrako
Tuuletusrako on tärkeä muistaa. Verhouslaudan takana tulisi olla vähintään
22 mm yhtenäinen vapaa tuulettuva tila. Tämä on helppo toteuttaa käyttämällä
ulkoverhouksen koolauksina esimerkiksi 22 x 100 mm:n kuivaa lautaa.
Vaakaan toteutettavalle ulkoverhoukselle riittää runkotolppiin kiinnitettävät
pystylaudat. Pystyverhous edellyttää edellisen päälle vielä vaakalautoja.
Vanhan rakenteen päälle asennettiin
ensin 40 mm paksu mineraalivilla ja sen
päälle pystyverhouksen osalle ristiinkoolatut
22 x 100 mm laudat k-600 jaolla.
Vaakaverhoilun kohdalle asennettiin 22
x 100 mm:n laudat tuplana.
Vanhan ulkoverhouksen uusiminen
Vanhan ulkoverhouksen uusiminen poikkeaa uudiskohteista lähinnä purkutöiden
osalta. Vanhempiin taloihin kannattaa lähes poikkeuksetta lisätä myös
eristettä, jolloin joudutaan purkamaan vanha ulkoverhous koolauksineen
ja mahdollisesti myös vanha tuulensuoja. Ulkopuolinen lisäeristäminen on
turvallinen ratkaisu, jossa vanha rakenne jää lisäeristeen lämpimämmälle
puolelle. On kuitenkin huomioitava, ettei rakenteen sisään jää eri materiaalien
rajapintoja, joihin voi muodostua kastepiste. Runko tai pohja, jolta uuden
ulkoverhouksen toteutus aloitetaan, saattaa kaivata myös oikaisua.
Ulkoverhouslauta UTV 23x120 on alaosassa pystyverhouksena, väliin vaakaverhous ja yläosaan
jälleen pystyverhouksena. Verhouslaudan profiili sopii tähän ratkaisuun hyvin, sillä sitä
voidaan käyttää sekä pysty- että vaakaverhouksissa.
Verhouslaudan suunnan vaihtuessa väliin asennettiin vesipelti. Ylempään suunnanvaihtokohtaan
taas asennettiin profiloitu puulista eli ns. tippalista. Ikkunoiden korkeuksissa todettiin
heittoja, minkä johdosta verhouslaudan suuntaa ei vaihdettu ikkunoiden tasosta.
Muistilista:
- Valitse riittävän paksu ulkoverhouslauta
- Huomioi ulkoverhouslaudan soveltuvuus toteutettavaan ulkoverhousratkaisuun
- Noudata pintakäsittelyssä valmistajan käsittely-yhdistelmäsuositusta
- Huolehdi riittävän suuresta tuuletusraosta
- Käytä kiinnitykseen tarkoituksenmukaisia nauloja.
Rintamamiestalon ulkoverhous päätettiin uusia, ja toteuttaa samalla ulkopuolinen lisälämmöneristys. Talon 70-luvulla rakennetussa laajennusosassa oli verhoiluna UVL eli ns. veitsilauta.
Vanhassa osassa oli hirsirungon päälle toteutettu ulkoverhous raakalaudalla ja saumarivalla. Ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä yhtenäistettiin eri ikäisten osien julkisivut.
Vanhan rakenteen päälle asennettiin
ensin 40 mm paksu mineraalivilla ja sen
päälle pystyverhouksen osalle ristiinkoolatut
22 x 100 mm laudat k-600 jaolla.
Vaakaverhoilun kohdalle asennettiin 22
x 100 mm:n laudat tuplana.
Ulkoverhouslauta UTV 23x120 on alaosassa pystyverhouksena, väliin vaakaverhous ja yläosaan
jälleen pystyverhouksena. Verhouslaudan profiili sopii tähän ratkaisuun hyvin, sillä sitä
voidaan käyttää sekä pysty- että vaakaverhouksissa.
Verhouslaudan suunnan vaihtuessa väliin asennettiin vesipelti. Ylempään suunnanvaihtokohtaan
taas asennettiin profiloitu puulista eli ns. tippalista. Ikkunoiden korkeuksissa todettiin
heittoja, minkä johdosta verhouslaudan suuntaa ei vaihdettu ikkunoiden tasosta.
