Miksi ilmanvaihtoremontti kannattaa?

Toimiva ilmanvaihto on tärkeässä roolissa sekä talon että sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Parhaimmillaan ilmanvaihdon olemassaoloa ei juuri edes huomaa.
Ilmanvaihdon kenties tärkein tehtävä on kosteudenpoisto. Erityisesti talon kannalta tämä on tärkeää, mutta myös sisäilman laadun vuoksi. Nykyisin ilmanvaihto on myös tärkeä osa rakennuksen energiatehokkuutta.

Uponor-ilmanvaihtojärjestelmät on helppo ja nopea asentaa jopa pieniinkin tiloihin.
Uponor-ilmanvaihtojärjestelmät on helppo ja nopea asentaa jopa pieniinkin tiloihin.
Vanhoissa taloissa on vieläkin hyvin usein painovoimainen ilmanvaihto, joka on ollut ihan toimiva aikoinaan, mutta nykypäivänä veden käyttö on merkittävästi lisääntynyt ja sen seurauksena myös sisäilman kosteuden määrä on nykyisin suurempi. Koneellinen poisto voi olla tehokas ylimääräisen kosteuden poistaja, mutta hukkaa kylminä aikoina runsaasti energiaa ja saattaa aiheuttaa vedon tunnetta, kun kylmää korvausilmaa tulee sisään hallitsemattomasti.

Ilmanvaihtoremontilla saavutetaan:

- Parempi sisäilman laatu
- Energian säästöä
- Tehokas kosteudenpoisto

Parempi sisäilma

Hyvän sisäilman puutetta ei aina edes huomaa, mutta, jos esim. aamulla herätessä olo ei ole levännyt tai nenä tuntuu tukkoiselta, syynä voi olla riittämätön ilmanvaihto.

Uponor tekee yhteistyötä Allergia- ja astmaliiton kanssa tavoitteena terveellinen sisäilman laatu. Uponorin ilmanvaihtojärjestelmän kanavat ja osat valmistetaan polypropeenista, joka on kestävä muovimateriaali ilman korroosio-ongelmia. Kanavien ja osien sisäpinta on sileä ja antistaattista materiaalia, jolloin se ei kerää pölyä eikä likaa. Tarpeenmukainen ilmanvaihto poistaa tunkkaisuuden, ylimääräisen kosteuden ja ruoankäryt. Tilalle tuodaan puhdasta, suodatettua ja esilämmitettyä ilmaa.


Uponor-ilmanvaihtokanavat

- antistaattinen
- sileä sisäpinta
- hygieeninen
- VTT:n testaama ja sertifioima
- kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa
- M1-puhtausluokiteltu


Sisätilojen ilman tulisi ohjeiden mukaan vaihtua suurin piirtein kerran kahdessa tunnissa. Tämä edellyttää riittävää poistoa, mutta myös riittävää korvausilman saantia ja etenkin talviaikana lämmitysenergian kulutus kasvaa, mikäli korvausilmaa ei esilämmitetä lämmöntalteenotolla (LTO).

Miten Uponor KOTI -ilmanvaihtoremontti toteutetaan ja mitä se maksaa?

Ilmanvaihtoremontti alkaa kartoituskäynnillä, jossa kartoitetaan talon tilat, kerrosten määrä, kattotyyppi ja yläpohja. Arvioidaan millainen ilmanvaihtokone on tarkoituksen mukainen ja huomioidaan asiakkaan toiveet koneen suhteen. Selvitetään sekä koneen että kanaviston sijoitusmahdollisuudet ja mahdollisen koteloinnin tarve. Lisäksi huomioidaan eristystarve, venttiilien sijoittelu, lupa-asiat ja mahdollinen ilmanvaihtosuunnittelijan suunnittelukäynnin tarve.

Kartoituskäynnin perusteella laaditaan tarjous ja tarjouksen hyväksymisen jälkeen alkaa suunnittelu. Varsinainen asennus aloitetaan kanaviston asennuksella ja mahdollisilla eristystöillä. Tämän jälkeen toteutetaan IV-koneen asennus ja mahdolliset rakennustekniset työt sekä venttiilien asennus ja säätö. Aikaa remonttiin kuluu 1 – 2 viikkoa.

Remontin kustannukset ovat alkaen 9000 euroa ja useimmat kohteet pystytäänkin toteuttamaan noin 10 000 euron kustannuksilla. Huomion arvoista on, että remontin yhteydessä on mahdollista parantaa yläpohjan lämmöneristystä puhallusvillalla.


Jätä yhteydenottopyyntö ilmanvaihtoremontista

Remontoijille on nyt tarjolla mahdollisuus tilata ilmainen ilmanvaihtoremonttikartoitus suurimpaan osaan maata. Kartoitusta ei vielä ole saatavilla Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla.


Koneellinen vai painovoimainen ilmanvaihto?

Ilmanvaihto voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa voi lisäksi olla lämmön talteenotto (LTO).

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa rakennuksen ilmanvaihto perustuu lämpötila- ja paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Ongelmana on, että ilma ei kaikkina aikoina vaihdu tasaisesti ja lämpöenergiaa menee hukkaan. Toisaalta ilmanvaihto saattaa aiheuttaa vedon tunnetta. Painovoimaista ilmanvaihtoa voidaan merkittävästikin parantaa tiivistämällä rakenteita ja lisäämällä suodattimilla varustettuja korvausilmaventtiilejä. Näin korvausilma saadaan sisään hallitummin ja ilma on myös puhtaampaa. Vaihtoehtona voivat olla myös ns. tuloilmaikkunat, joissa korvausilma otetaan hallitusti ikkunan kautta ja sitä myös esilämmitetään lasien välissä ennen sisälle tuloa.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa epäpuhdasta ilmaa saadaan poistettua tehokkaasti, kunhan korvausilmaa saadaan riittävästi tilalle. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna ilman vaihtuminen on tasaisempaa ja se vaihtuu myös kesähelteillä. Koneellista poistoa voidaan myös ohjata esimerkiksi kosteusantureilla, jolloin poisto tehostuu, kun kosteustaso nousee liian suureksi. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa korostuu ehkä painovoimaistakin enemmän se, että korvausilman saanti on hallittua, jotta korvausilma on puhdasta ja vedontunnetta ei synny. Poistoilmasta ei kuitenkaan oteta lämpöä talteen, joten energiaa menee hukkaan. 

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa rakennus on tiivis ja ilmanvaihto on hallittua ja ilmanvaihto voidaan säätää ohjeiden mukaiselle tasolle, jossa koko ilma vaihtuu kahden tunnin aikana. Ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa esimerkiksi saunomisen takia kasvaneen kosteuden takia. Järjestelmää voidaan myös ohjata kosteus- ja hiilidioksidianturein. Nykyisin lähes poikkeuksetta koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä on varustettu lämmöntalteenotolla, joka säästää lämmitysenergiaa.


Eri ilmanvaihtotyyppien erot:

Eri ilmanvaihtotyyppien erot: Painovoimainen-, Koneellinen poisto- ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Eri ilmanvaihtotyyppien erot: Painovoimainen-, Koneellinen poisto- ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Uponor KOTI -rahoitus ja kotitalousvähennys

Uponor-ilmanvaihtoremonttiin on mahdollista saada myös rahoitus, eikä pidä unohtaa työn osuudesta saatavaa kotitalousvähennystä.
 
Julkaistu
22.2.2016