Vain joka kolmas Asuntomessuilla oleva pientalo lämpenee kaukolämmöllä

Vantaan Kivistöön rakentuneissa kodeissa on panostettu uusiutuvaan energiaan. Fossiilisten energiamuotojen voisi sanoa siis olevan historiaa Vantaan Asuntomessujen pientalojen lämmityksessä. Alueen hanki kulkee kaukolämpölinja, mutta siitä huolimatta vain joka kolmas pientalorakentaja on kytkenyt talonsa kaukolämpöön.

Monessa messukohteessa on kuitenkin rinnakkain käytössä kaksi lämmitysjärjestelmää, jotka auttavat tasaamaan energian kulutusta ja samalla laskemaan kuluja. Varaavien takkojen avulla voi tuottaa jopa puolet vuosittain tarvittavasta lämmöstä ilman, että asunnon sisälämpötila nousee liiaksi.

Nykyaikaisella takalla pystyt lämmittämään myös suihkuveden

Energiatehokas rakentaminen näkyy Vantaan Asuntomessuilla paitsi rakennusmateriaaleissa ja käytetyissä tekniikoissa, myös taloihin valituissa lämmitysratkaisuissa. Kaukolämmön sijasta on jopa kaksi kolmasosaa pientalojen rakennuttajista valinnut uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävän lämmitysmuodon, kuten maalämmön, aurinkoenergian tai tulisijalämmityksen. Moni talo käyttää rinnakkain kahta lämmitysjärjestelmää.
– Lämmitysjärjestelmä on yksi suurimmista kustannuseristä pientaloa rakennettaessa. Se on lähes yhtä suuri investointi kuin perustusten rakentaminen. Tulisijalla lämmittäminen auttaa kuitenkin jatkossa säästämään lämmityskuluissa. Samalla se lisää kotitalouksien omavaraisuutta lämmöntuotannossa ja yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.

Uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on nostettu energiantuotannon omavaraisuuden nostaminen yli 55 prosenttiin 2020-luvulla. Bioenergian ja muun uusiutuvan, päästöttömän energian osuus halutaan nostaa yli 50 prosenttiin. Sillä korvataan muun muassa tuontiöljyn ja hiilen käyttöä energiantuotannossa. Puun käytön ja metsätalouden osuutta halutaan myös kasvattaa.

Varaavalla takalla puolet lämmöstä ilman loputonta puusavottaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman Lämpö ja tulisija -tutkimuksen* mukaan varaavalla takalla voi tuottaa jopa puolet pientalon tarvitsemasta lämmöstä ilman että sisäilma lämpenee liikaa. Monet varaavat tulisijat voi liittää osaksi hybridilämmitysjärjestelmää, jolloin tulisijan tuottaman lämmön voi hyödyntää joko käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

– Ikkunalautojen välissä ei ole enää lunta. Energiatehokkaan rakentamisen yleistyessä tulisijalämmitys ei edellytä enää jatkuvaa halkojen hakkuuta tai suuria halkopinoja pihan perälle. Matala- ja passiivienergiataloissa tarvittavat puumäärät ovat varsin pieniä. Yhdellä lämmityksellä varaava takka luovuttaa lämpöä jopa 24–36 tunnin ajan, Vauhkonen toteaa.

Rakennuksen energiatehokkuus vaikuttaa lämmitykseen tarvittavan puun määrään: Passiivitalossa varaavan tulisijan avulla voidaan tuottaa 50 % rakennuksen lämmöntarpeesta niin, että polttopuuta kuluu 2,3 pinokuutiometriä** vuodessa. Vastaavasti vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavan takan avulla voidaan tuottaa 57 % tarvitusta lämpöenergiasta, tällaisessa kohteessa puutavaran tarve on 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.

Tiesitkö että W10 on hyvä ratkaisu matalaenergiataloon?

Takkauunin sekä W10-järjestelmän paras puoli on niiden erinomainen sopivuus matalaenergiataloon. Takan pintojen pysyessä suhteellisen viileänä, pidentyy takan käyttökausi. Tulisijan pinnat eivät lämmitä kotia turhaan, vaan lämpö tulee hallitusti säätimen ohjaamana lattian kautta.

Soinin perhe Keuruulta on valitsemaansa järjestelmään tyytyväinen. ”Ensimmäisenä käyttövuonna viimeiset tulet poltettiin toukokuussa, pieniä määriä tosin. Alkuun kokeilin, riittääkö takassa paukut pitämään talo lämpimänä joulukuun pakkasilla. Teho riitti, mutta takkaa piti lämmittää kaksi kertaa päivässä. Tällöin varaajaa ei lämmitetty millään muulla tavoin. Pakkasta oli parhaimmillaan noin 30 astetta ja talossa lämmitettävää alaa 123 m²."


* VTT:n, tulisija-alan toimijoiden ja ympäristöministeriön toteuttama Tulisija & lämpö -tutkimusprojekti, raportti julkaistu marraskuussa 2014.
** Pinokuutiometri (p-m3) kertoo puupinon tilavuuden (pituus x korkeus x leveys) käsin pinottuna.

Tulisija ja lämpö -tutkimusprojektin raportti ”Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa” on luettavissa VTT:n sähköisissä julkaisuissa osoitteessa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T191.pdf

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö tästä:



 
Julkaistu
20.7.2015