Lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtojärjestelmiä on asennettu omakotitaloihin jo 1970-luvun lopulta saakka. Tekniikka on mennyt tänä aikana huimasti eteenpäin. Nykyaikaiset ilmanvaihtolaitteet ovat mm. käytön, huollon, suodatuksen ja jäätymiseneston kannalta huomattavasti kehittyneempiä. Valtaosa sen aikaisista valmistajistakin on jo lopettanut toimintansa ja varaosien saanti on hankalaa tai mahdotonta.
Ilmanvaihtokoneen vaihdolla uuteen energiatehokkaampaan malliin säästää myös energiaa. Koska hyötysuhde on parempi, ilmanvaihtokone päästää vähemmän lämpöä harakoille, joten talon lämmitysenergiaa kuluu vähemmän. Paremmasta hyötysuhteesta johtuen myös jälkilämmityspatteri kuluttaa huomattavasti vähemmän – jos ollenkaan. Nykyaikaiset tasavirtapuhaltimet kuluttavat noin puolet vanhojen puhaltimien sähköenergiasta. Uusien koneiden automatiikka osaa myös säätää itse ilmanvaihtoa tarpeen mukaan ja näin vähennetään turhaa ilmanvaihtoa kun talo jää tyhjilleen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tämän päivän parhaiden ilmanvaihtokoneiden energiankulutus on kokonaisuudessaan alle puolet verrattuna 90-luvun laitteisiin.
Suoraan vanhan koneen tilalle sopivia uusia koneita ei välttämättä ole. Kanavajärjestys koneen päällä on erilainen ja kanavakoot ovat nykykoneissa usein suurempia. Mikäli tarvittava ilmavirta ei ole suuri, kanavat voi heti koneen päällä supistaa alkuperäisen kanavakoon mukaisiksi. Tässä kannattaa käyttää ilmanvaihtosuunnittelijan tai ammattitaitoisen ilmanvaihtourakoitsijan asiantuntemusta, ettei liian pienillä kanavilla ”pilata” uutta hyvää konetta. Liian ahtailla kanavilla ei saavuteta tarvittavia ilmavirtoja ja myös äänitaso nousee.
Helpoin tilanne on takavuosien yleisimmän ilmanvaihtokoneen, MUH Ilmavan omistajilla. Sen tilalle on tehty modernilla tekniikalla A-energialuokan Vallox 121, jossa on samat kanavalähdöt kuin vanhoissa Ilmavissa. Uudella 121:lla voidaan korvata myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla varustetut VKL-mallit. Vallox 121 koneissa jälkilämmitys on kuitenkin aina sähköllä, ei vesipatterilla, koska korkeamman hyötysuhteen ansiosta jälkilämmityksen energiankulutus on lähes olematon. MUH Ilmava oli 80- ja 90-luvulla monien muidenkin ilmanvaihtolaitteiden esikuva, joten Vallox 121 sopii lähes suoraan monien erimerkkisten koneiden tilalle.
Keittiöön lieden päälle asennettujen koneiden tilalle sopii liesikuvulla varustettu Vallox 90 K MC. Samalla konemallilla voidaan myös vanha talotuuletinilmanvaihto muuttaa helposti energiaa säästäväksi lämmöntalteenottojärjestelmäksi.
Uuden koneen valinnassa pitää kiinnittää huomiota moneen asiaan. Ilmanvaihtokoneen tulee ensinnäkin olla riittävän tehokas tämän hetken tarpeisiin. Ilmanvaihdon ohjauksen ja automatiikan tulee vastata käyttäjän vaatimuksia: aktiivinen käyttäjä voi säädellä ilmanvaihdon tehoa itsekin, mukavuudenhaluinen jättää säädön automatiikan huoleksi. Lämmön talteenoton hyötysuhde pitää tietysti olla hyvä. Edullisimman peruskoneen ja energiatehokkaamman matalaenergiamallin välinen hintaero tulee energiansäästönä takaisin yleensä parissa kolmessa vuodessa. Turvallisella levylämmönvaihtimella saavutetaan hyvä lämmön talteenoton hyötysuhde, eikä siinä ole liikkuvia tai kuluvia osia eikä se palauta poistoilman hajuja tai kosteutta tuloilmaan. Myös sisältä maalatut koneet on helppo pitää puhtaana. Tasavirtapuhaltimet ovat monipuolisemmin säädettävissä ja kuluttavat vähemmän sähköä.
VTT:n sertifikaatti on hyvä apu eri koneiden vertailuun. Pitkään toimineen tunnetun valmistan laitteisiin saa todennäköisimmin suodattimia ja varaosia vielä vuosikymmentenkin kuluttua ja huoltoverkosto on kunnossa.