Jos kodin sokkeli on vaurioitunut, mutta koti itsessään on suora ja vaurioitumaton, perustusvauriosta tuskin on kyse. Perustusvauriosta on kyse silloin, kun koti ei pysy ehjänä paikallaan perustusrakenteiden alla olevan maapohjan varassa. Tällainen kevyt vaurio pystyy korjaamaan kevyillä toimenpiteillä kuten laastilla, irtokivien lisäyksellä (jos sokkeli on luonnonkiveä). Eli ei aihetta vakavaan huoleen!
Kun koko koti siirtyy, painuu tai nousee, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Tai kun pallo pyörii itsellään nurkkaan, piippu, tiiliseinä tai rappaus halkeilee, ikkunat tai ovet eivät mene kiinni tai pysy kiinni, räystääseen on ilmestynyt mutka, karmien liitokset aukeavat, yllättäviä uusia rakoja ilmestyy jalkalistan ja lattian väliin. Lattian notkuminen ei välttämättä tarkoita perustusten vaurioitumista, lattian kantava rakenne on mahdollisesti vahingoittunut.
Syinä perustusten painumiselle on useita: routa, liikenteen tärinä, rakentaminen naapuritontilla, iso lehtipuu talon vieressä (kuivattaa maaperää tai tukkii salaojaputket juurilla), lisärakentaminen, talon vieressä kulkevan tien korkeuden muutos, veden johtaminen pois ei toimi oikealla tavalla tai maaperän kosteusolosuhteet muuttuvat.
Harkkoperustusten halkeamat voivat olla alkuvaiheen kuivumiskutistumasta johtuvia. Mikäli halkeamia ilmaantuu muutaman vuoden jälkeen rakentamisesta, voi kyseessä olla maan liikkeiden tai kosteuden aiheuttamat muodonmuutokset. Tällaisessa tapauksessa on selvitettävä onko vaurioita aiheuttanut puuttellisesti toimivat salaojat vai onko kyseessä routimisen aiheuttamat vauriot. Usein halkeamien ja vaurioiden taustalla voi olla myös poikkeukselliset sääolosuhteet.
Kosteuden vaikutuksesta voi betonirakenteisissa sokkeleissa esiintyä "kalkkihärmettä", joka pääosin on esteettinen haitta. Kalkkihärme poistuu yleensä ajan myötä itsestään, mikäli sokkelin kosteuslähde on poistettu.
Jos perustusta syvennetään luonnonkivillä:
- kapea kuoppa perusmuurin alapinnan tasoon
- perustuksen purku vaiheittain
- vanhan perustuksen alapinta = syvennetyn perustason yläpinta
Jos perustus syvennetään betonilla:
- suoritetaan vaiheittain
- vanha perusmuuri joko puretaan tai jätetään uuden sisään
- kapea kuoppa perusmuurin alapinnan tasoon
- betoniteräksistä raudoitus rakennesuunnittelijan mukaan ja uusi valu
- perusmuuria varten muotti sokkelin ulkopuolelle
- valu jää maanpinnan alapuolelle
Jos perustus on osittain kalliolla:
- perustus kaivetaan auki
- kallioon ankkuroidaan anturakivet tukien ne tarvittaessa kaivannon reunaan
- perustuksen alla oleva vesi johdettava pois
- betonimanttelia käytettäessä tehdään raudoitus rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan jättäen se n. 30 cm maanpinnan alapuolelle ja tämän jälkeen betonivalu
Savimaalla painuneen perustuksen ainoa kunnollinen korjaustapa on paalutus.
Jos kyseessä on pilariperustuksella tehty rakennus, pilarit korjataan seuraavasti:
- kokeillaan ensin rungon ja pilarin väliin laitettavaa kiilaa
- jos painumista tapahtuu edelleen, tehdään kaulusantura
- pilari kaivetaan esiin 1 metrin matkalta ja pinta piikataan uuden tartunnan saamiseksi
- kaivetun kaivannon pohjan tasaus ja tiivistys
- raudoitus rakennesuunnitelmien mukaan, valumuotin teko sekä valu
Kodin painuminen voidaan pysäyttää myös puristuslaatan avulla tapauksissa, joissa on käyttämätöntä kellaritilaa tai johon halutaan kellaritilaa.
- koko talon kokoinen puristuslaatta kellarin lattiana saattaa pysäyttää talon painumisen
- perusmuuri on piikattava rikki uuden laatan kohdalta
Jos talon seinustalla korotetaan tien pintaa, on huolehdittava kunnollisesta vesien poisjohtamisesta (avo-oja).
Pienten vaurioiden korjaamiseen käy hyvin weberin sokkeli- ja oikaisulaasti. Sokkelin pinnoittamiseen löytyy rouhepinnoitustuotteet ja erilaiset väripinnoitteet.