Ilmanvaihdon suuri suomalainen mysteeri: huono sisäilma

Jo sata vuotta sitten tämä osattiin: makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen tulee johtaa ulkoa raitista ilmaa. Vastaavasti keittiöstä ja vessasta johdetaan ilmaa ulos ulkokaton harjan yläpuolelle asennetun poistohormin kautta.
Energiansäästön nimissä keksittiin jokunen vuosikymmen sitten sulkea tuuletusraot, ettei kylmää ulkoilmaa pääsisi sisälle. Oliko ratkaisu sittenkään aivan oikea, saatiinko säästöä? Ei. Tuloksena on saatu huonoa sisäilmaa ja sen seurauksena sairastumisia, poissaoloa töistä, työkyvyttömyyttä, huonosti voivia kiinteistöjä jne.

1990-luvun lopulla viranomaiset uskalsivat myöntää, että näin ei saa jatkua. Silti vielä tänä päivänä liian monessa suomalaisessa kodissa ilman vaihtuminen on olematonta puuttuvien korvausilmaventtiilien takia! Venttiilien puuttuminen on juurtunut valitettavan monen mieleen - eikä asiaa syystä tai toisesta haluta asunnossa korjata.
Kun korvausilmaa tulee sisään rakennevuotoina, onko se hyvä asia? Ei, sillä alapohjan kautta tulee sisälle radonia (radonalueilla), ummehtunutta kellarituoksua ja sitä kautta mikrobi- ja homekasvustoa.

Asian korjaaminen ei ole rakettitiedettä. Alla olevan kaavion mukaan venttiiliasiassa tulee edetä.

Valittavat korjausvaihtoehdot

- Venttiili vanhan venttiilin tilalle
- Venttiili uuteen läpivientiin tai
- Venttiili puiseen tuuletusluukkuun, joka on helpoin ratkaisu, jos puiset tuuletusluukut löytyvät

Omakotitalossa asuvan asia on helppo korjata. Yllä olevat kolmesta valinnaisista tuotteista löytyvät Rakentaja.fi Verkkokaupasta.
Taloyhtiössä kannattaa kirjallinen pyyntö laittaa taloyhtiön hallitukselle, jotta asia korjataan pikaisesti siten, että ilmanvaihdon toimivuus asunnoissa vastaa tämän päivän tasoa. Selitykseksi ei käy, että kiinteistö on rakennettu viime vuosituhannella.
Kannattaa muistaa: huono sisäilma saattaa aiheuttaa yhdelle perheen jäsenistä elinikäisiä haittoja muiden oirehtimatta. Sekä lisäksi muistutus talouspuolelta : muutaman sadan euron panostuksella asunnon arvo nousee merkittävästi enemmän toimivan ilmanvaihdon myötä.

Peter Schlauf
 
Julkaistu
30.3.2015