Vanhan hirsirunkoisen talon vintin eristys

Kohteeseen asennettiin 100mm paksu Kingspan Eriste puurungon väliin vintin yläpohja rakenteisiin. Tämän lisäksi sisäpintaan asennettiin Kingspan Anselmi 70mm paksuna. Tällöin puurunko jää auki tuuletettavaan tilaan päin. Rakenne harvenee oikeaoppisesti ulospäin mentäessä, eikä puurunkoon pääse kosteus tiivistymään.

Yhtenäisenä puurungon sisäpintaan asennettava Kingspan Eriste toimii todella hyvin höyrynsulkuna, eikä sisäpuolinen kosteus pääse puurunkoon. Kosteus kulkee aina sisältä ulospäin eli lämpimästä kylmään, se on rakennusfysikaalinen fakta. Alun perin tähän hirsirunkoiseen rakennukseen ei ole tullut edes vettä sisälle. Nyt sinne tulee vesi ja vesihöyryä syntyy taloon sisälle valtavasti mm. suihkun, pyykinpesun, saunomisen, kukkien kastelun myötä. On siis äärimmäisen tärkeää, että tätä sisäpuolista kosteutta ei rakenteisiin päästetä.

Miten vanhat rakenteet ovat vuosien saatossa toimineet ilman höyrynsulkukerrosta?

1. Rakenteet ovat toimineet senkin takia, että vuosien ajan vesihöyrynpaine ei ollut rakennuksen sisällä niin suuri kuin se on tänä päivänä.
2. Rakenteiden huono lämmöneristyskyky on taannut sen, että vesihöyry päästessään höyrynsuluttomaan rakenteeseen, on kuivunut ulospäin johtuen lämpövuodon määrästä.

Miksi vanhoja rakennuksia kannattaa lisäeristää?

1. Sähkön kuluttajahinta on tuplaantunut vuodesta 2002 vuoteen 2012. Mitään merkkejä siitä ei ole, että sähkönhinnannousu tulisi rauhoittumaan tulevaisuudessa. Päinvastoin.
2. Turhan ”harakoille lämmittämisen” on loputtava, se ei ole ekologista eikä kestävää kehitystä.
3. Ilmatiivis ja tehokas lisäeristäminen vanhoissa taloissa voi puolittaa talon lämmityskustannukset ja vedon tunne vähenee = asumismukavuus paranee.
4. Rakenteet ovat nykyasumisen vaatimukset huomioon ottaen huomattavasti kosteusteknisesti turvallisemmat, kun rakenteessa on hyvä höyrynsulku.

Mitä tarkoittaa käytännössä rakenteen hengittävyys?

Hengittävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä tasata rakennuksen sisäpuolista kosteutta. Puolueettomien mittausten mukaan höyrynsululliset rakenteet ovat yhtä ”hengittäviä” kuin höyrynsuluttomat. Tämä johtuu siitä, että talon rakenteet eivät käytännön tasolla osallistu kosteuden tasaukseen. Taloissa on niin paljon erilaisia huonekaluja (sohvat, verhot, lakanat), jotka sitovat kosteutta huomattavasti paremmin kuin rakennusmateriaalit.

Oli rakenteessa sitten höyrynsulku tai ei, jokaisella eristemateriaalilla pyritään siihen, että rakenteesta tulee täysin ilmanpitävä. Jos ilmanpitävyys tehdään höyrynsulkuna toimivalla materiaalilla, rakenteeseen ei pääse haitallista sisäpuolista kosteutta. Mikäli ilmanpitävyys tehdään ilmansulkupaperilla, silloin haitallinen sisäpuolinen kosteus rakenteeseen pääsee. Mikäli tällöin rakenne eristää hyvin lämpöä, ei lämpövuoto jaksa painaa kosteutta pois rakenteesta ja kosteus vaurioittaa rakenteita pidemmällä aikavälillä.

Ilmanvaihto tarvitaan rakennukseen aina, oli rakenne eristetty millä materiaalilla tahansa. Tämä siksi, että kaikilla materiaaleilla pyritään ilmanpitäviin rakenteisiin. Ilmanvaihto voidaan tehdä painovoimaisesti tai koneellisesti. Koneellinen tapa on sen takia parempi, että tällöin voidaan käyttää myös lämmöntalteenottoa, joka takaa sen, että kalliilla rahalla tehdystä lämmöstä otetaan kaikki hyöty irti eikä sitä hävitetä ”harakoille”. Ilmanvaihdolla pidetään myös sisäilman kosteus tasapainossa.

Homehtuuko puurunko, jos sen väliin tiivistetään pu-saumavaahdolla tiivis eriste?

Ei homehdu. Tämä johtuu siitä, että puurunko pääsee kuivumaan ulospäin. Ikkunat ja ovet ovat eristetty ja tiivistetty jo vuosikymmeniä pu-saumavaahdolla ja se on vuosikymmenien saatossa osoittautunut turvalliseksi ja laadukkaaksi tavaksi hoitaa eristäminen ja tiivistäminen.