Isännöitsijä ja huoltoyhtiö pitävät huolta siitä, että kiinteistö pysyy kunnossa, asumiskustannukset hallinnassa ja että asukkaiden arki sujuu ongelmitta. Sekä isännöitsijöiden että huoltomiesten työ on muuttunut ja vaatimukset kasvaneet takavuosista. Muutoksia ovat tuoneet niin lainsäädäntö kuin tekninen kehityskin. Seuraavassa pääsemme kurkkaamaan isännöitsijän arkeen.
Isännöitsijää aina tarvitaan
Huoltoyhtiön työparina ja usein ensimmäisenä
tahona, johon asukkaat ottavat yhteyttä,
toimii isännöitsijä. Eri taloyhtiöissä tehtäviä
on rajattu eri tavoin. Joissain yhtiöissä lähes
kaikissa asioissa toimitaan joko isännöitsijän
tai hallituksen puheenjohtajan kautta. Vastaavasti
on myös taloyhtiöitä, joissa asukkaat
saavat soittaa suoraan huoltoyhtiöön ja sopia
huoltosopimukseen sisältyvistä töistä huoltomiehen
kanssa.
Isännöitsijä Ari Lintula Porin Isännöintikeskuksesta
kertoo, että isännöitsijän ja
huoltoyhtiön välinen kustannus- ja vastuujako
on yleensä hyvin selvillä asukkaiden keskuudessa.
”Erotuomarina” sen suhteen, miten
tulisi menetellä, ei isännöitsijän tarvitse
useinkaan toimia.
”Yleensä viimeistään jos on kyse rahasta,
isännöitsijää tarvitaan,” hän toteaa.
Vesivahinko maanantaiaamuna ja muita ruuhkahetkiä
Isännöitsijän työpäivä täyttyy hyvin usein
erilaisista valmistelutöistä, kokouksista ja
dokumentoinneista. Esimerkkipäivä saattaisi
käynnistyä vaikkapa vesivahinkoilmoituksella.
Mikäli vahinkoilmoitus osuisi maanantaihin,
päivästä tulisi sitäkin kiireisempi,
sillä Lintulan mukaan maanantait ovat viikon
kiireisimpiä päiviä isännöitsijätoimistoissa.
”Korjausasioiden hoitoa riittää joka päivälle
niin paljon kuin ehtii, mutta erityisen
paljon kaikenlaisia ilmoituksia tulee viikonlopun
jälkeen. Häiriöilmoitukset naapureista
ovat maanantaisin tavallisia. Ilmoitusten
käsittelemisen lisäksi tulevat budjetit, kokousten
valmistelu, urakat ja niihin liittyvä
valmistelu,” isännöitsijä Seppo Manner
vahvistaa.
Porin Isännöintikeskuksen asiakaskunnassa
edustettuna on Porin talousalueen
koko talokirjo kauppakeskuksista kerrostaloihin.
Tällä hetkellä on selkeästi näkyvissä,
että porilainen rakennuskanta alkaa ikääntyä.
Monen rakennuksen kohdalla 50 vuotta
on mittarissa ja putkiremontti kolkuttelee.
”Lähes 80 % isännöimistäni taloista on rakennettu
1960-luvulla, joten tulossa on paljon
isoja remontteja,” Manner toteaa.
Putkiremontin tullessa ajankohtaiseksi,
se tuottaa isännöitsijälle varsin paljon työtä.
Vaikka hankesuunnitelmavaiheessa taloyhtiön
hallitus valitsee asiantuntijan viemään
prosessia eteenpäin, toteutusvaiheessa kokouksia,
joissa isännöitsijä on mukana, pidetään
viikoittain, minkä lisäksi joka kuukausi
järjestetään isompi kokous, jossa isännöitsijän
on myös oltava läsnä. Hankkeen alussa
myös konsulttien kilpailuttaminen on yleensä
isännöitsijän vastuulla.
Isännöitsijän ammatilliset vaatimukset jatkuvasti kasvaneet
Ari Lintula on ollut alalla yli 20 vuotta, josta
17 vuotta hän on ollut osakkaana omassa
toimistossa. ”Perusisännöinti on samanlaista
jalkatyötä kuin ennenkin,” hän toteaa, ”Mutta
muuten koko kiinteistöala ja sen mukana
myös isännöitsijän työ on muuttunut täysin.”
”Ilmoitusvelvollisuuksia ja raportointia
viranomaisille on huomattavasti enemmän
kuin takavuosina. Elämme aivan eri aikaa
kuin parikymmentä vuotta sitten. Nykyisin
isännöitsijää kiireisenä pitävät mm. tilaajavastuulaki,
ilmoitusvelvollisuudet, pelastussuunnitelmat,
tarkastukset ja erilaiset dokumentoinnit,”
hän kertoo.
”Isännöitsijän ammatilliset vaatimukset
kasvavat koko ajan – saa nähdä, missä vaiheessa
tulee pää vetävän käteen. Vanha sanonta,
että pitäisi olla yhtä aikaa insinööri,
juristi ja lääkäri, alkaa tulla vastaan ja sen
lisäksi pitäisi hallita myös talousasiat. Isännöitsijä
ei kuitenkaan voi tietää kaikkea, vaan
erikoisaloja koskevat kysymykset pitäisi osata
ohjata alan osaajalle,” Lintula pohtii.
Isännöitsijänä jokainen päivä on erilainen.
Jos kiinteistöissä on vahinkoja, niitä
on käytävä paikan päällä katsomassa ja kartoitettava,
mitä on tapahtunut. Paperityötä
on runsaasti; kokousten valmistelua, talousasioiden
tutkiskelua, taloyhtiöiden laskujen
seulomista, onko oikein laskutettu… Kaiken
kaikkiaan lähes kaikki kiinteistön paperit
ja asiat kulkevat isännöitsijän kautta. Yhteydenpitoa
on sekä kiinteistön asukkaisiin
saunavuorojen ja autopaikkojen jakamisen
merkeissä että talohuoltoliikkeisiin ja urakoitsijoihin
sopimusten tiimoilta.
Kuten huoltomiehenkin työ, isännöitsijän
työ on ensi- ja viimekädessä asiakaspalvelutyötä.
”Ihmisten murheita on käytävä katsomassa
päivittäin. Asiakaspalvelu isännöitsijän
työssä on pysynyt ja pysyy, vaikka maailma
muuten muuttuu,” Lintula summaa.