Yleisimmät perustusvauriot ja niiden syyt

Erilaisia perustustapoja ovat anturaperustukset, laattaperustukset sekä paaluperustukset. Vanhemmissa kiinteistöissä rakennus on saatettu perustaa luonnonkivistä tehdylle perusmuurille tai nurkkakiviperustukselle. Nurkkakiviperustuksessa, kuten nimestä voi päätellä, tukeutuu rakennus nurkistaan sekä väliseinien ja ulkoseinien liitoskohdista isoihin luonnonkiviin. Luonnonkivimuuriperustuksen tekovaiheessa ei ole käytetty laastia, vaan kivimuuri on toteutettu latomalla kiviä tiiviisti niin kutsutuksi kylmämuuriksi. Jokaisella perustustavalla on omat tyypillisimmät vaurionsa ja näiden ollessa tiedossa tulisikin kiinnittää eritystä huomiota vaurioiden ennaltaehkäisyyn.

Perustusvaurioiden ennaltaehkäisy

Perustuksia tehtäessä tulee olla tarkkana, sillä pienistä virheistä saattaa tulla myöhemmin isoja ongelmia. Perustuksen riittävä korkeus näyttelee suurta osaa tulevien mahdollisten vaurioiden ennaltaehkäisyssä. Myös maaperän laatuun sekä routivuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Rakennuksessa havaittavat vauriot johtuvat usein muun muassa ympäristössä tapahtuneista muutoksista aiheutuneista perustusten elämisistä sekä huonosta tai huonoon kuntoon menneestä salaojituksesta.

Talon painuessa syntyy rakenteellisia ongelmia, esimerkiksi viemäriputkien hajoamista, jolloin viemärivedet pääsevät vaurioittamaan rakenteita lisää. Tilanne on hankala myös silloin, kun koko rakennus painuu tai kallistuu toiselle puolelle perustusten ollessa osittain kantavalla ja osittain routivalla maalla. Tällaiset tilanteet aiheuttavat mm. talon rakenteisiin murtumia, tiiliseiniin näkyviä halkeamia, ikkunoihin sekä oviin vinoumia ja piippuihin sekä muureihin halkeamia.
Ongelmien synnyttäjänä voi olla myös rakennuksen vierellä kulkeneen tienpinnan nousu ajan saatossa. Tien pinnan ollessa liian korkealla vaurioituu talon ulkovuoraus sekä runko – myös perustukset ovat vaarassa. Tien pintaa tulisikin madaltaa sekä tehdä kiinteistön sekä tien välille oja. Pyrkimyksenä on pienentää seinään kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kosteusrasitusta syntyy myös silloin kun pintavesi padottuu perustusten vierelle. Tällaiseen voi olla syynä huonosti vettä läpäisevä maa tai esimerkiksi rakennusta kohti viettävä kallio; korjaavana toimenpiteenä toimii maan vaihto soraan sekä kallistus talosta poispäin.

Perustuksiin saattavat aiheuttaa vaurioita myös rakennuksen ympäristössä tapahtuvat muutokset. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä, naapuritontilla tapahtuva rakentaminen sekä maan kuormitukseen tulevat muutokset, jotka saattavat aiheuttaa rakennuksen toispuolista painumista.

Selvitä vaurion syy ennen korjaamista

Kun perustuksia lähdetään korjaamaan, on huomioitava, että jokainen rakennus on yksilö. Korjausta suunniteltaessa on otettava huomioon kokonaisuus maaperästä lähiympäristöön sekä talon perustamistavasta sen runkotyyppiin. Joka tapauksessa kannattaa turvautua alan ammattilaisen apuun, joka osaa suunnitella oikeanlaisen korjaustavan vahinkotyypin mukaan. Perustuksissa näkyvä vaurio saattaa myös olla vanha, mahdollisesti vuosikymmeniä sitten syntynyt. Tämän jälkeen rakennus on jo hakenut paikkansa. Vauriota kannattaa seurailla havaitsemisen jälkeen. Hyvä tarkasteluajankohta on keväällä lumien sulamisen jälkeen, jolloin talven aikana syntyneet vahingot on havaittavissa heti.

Vahinkoja välttääkseen tulisikin huolehtia salaojien toimivuudesta sekä maan viettämisestä poispäin rakennuksesta ja riittävästä alapohjan tuulettamisesta. Nämä ovat perusasioita, joilla pääsee jo kohtuullisen pitkälle, myös maaperän routivuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Joka tapauksessa vaurion ilmestyessä täytyy lähteä selvittämään aiheuttaja ennen kuin kannattaa korjata varsinaista vahinkoa. Mikäli paikataan vain syntynyttä vauriota, jää itse aiheuttaja tekemään tuhojaan uudelleen.
 
Päivitetty
22.9.2014