Korjaustyön kotitalousvähennys

Asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja korjaustöistä on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys tarkoittaa, että osan esimerkiksi juuri korjaustöistä aiheutuvista kuluista voi vähentää verotuksessa. Kotitalousvähennys myönnetään vain korjaustyön työn osuudesta; matkakuluista ja tarvikkeista ei saa kotitalousvähennystä.

Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen suuruus on 2 400 euroa henkilöä kohden, ja työn osuudesta on mahdollista vähentää 45 % verotuksessa. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi saada yhteensä 4 800 euron vähennykset.

Asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja korjaustöistä on mahdollista saada kotitalousvähennystä.Asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja korjaustöistä on mahdollista saada kotitalousvähennystä.

Mihin kotitalousvähennyksen voi käyttää

Kotitalousvähennyksen voi käyttää kokonaisuudessaan kodin remontointiin. Vähennys on saatavissa muun muassa kaikkiin kotitalouksien suorittamiin energiatehokkuutta parantaviin kunnostustoimenpiteisiin. Huolimatta siitä, että ensisijaisena tavoitteena on energian säästö, voi kotitalousvähennyksen halutessaan käyttää vaikka keittiö- tai parkettiremonttiin. Myös vapaa-ajan asunnon kunnossapitoon sekä perusparannustyöhön voidaan käyttää kotitalousvähennystä.

Vuonna 2009 kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus laajeni koskemaan myös tieto- ja viestintätekniikan asennus- ja ylläpitotöitä. Aiemmin näistä ei ollut mahdollista saada kotitalousvähennystä. Nyt esimerkiksi digilaitteen, antennin tai tietokoneen sekä sen oheislaitteen asentaminen ja ylläpito katsotaan vähennykseen oikeuttavaksi työksi. Tämän muutoksen ansiosta voidaan nyt hyödyntää vähennyskelpoisuutta tietoliikenneyhteyksien käyttöönotossa sekä tietoturvapalveluiden ja hankittujen ohjelmien sekä päivitysten asentamisessa.
Vähennyskelpoisista korjaustöistä on olemassa tarkka listaus. Esimerkkejä perusparannus- ja kunnossapitotyöstä ovat:

  • Keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti. Tähän mukaan luetaan myös sähkö- ja putkityöt
  • Rakennuksen ulkokunnostus, kuten maalaus ja parvekelasien asennus
  • Piha-alueeseen kohdistuvat korjaus- ja perusparannustyöt, kuten vesi- ja jätevesijärjestelmiin, lämmitykseen, sähköistykseen sekä ilmastointiin liittyvät korjaus- ja perusparannustyöt, aurinkotai maalämpöjärjestelmän rakentaminen.
  • Useat mökkitalkkareiden tarjoamat palvelut vapaa-ajan asunnolla.
  • Erilaisten lämmitysjärjestelmien korjaaminen ja uusiminen.


Kotitalousvähennystä ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, mutta osakkeenomistajat saavat kotitalousvähennyksen asennustyöstä, mikäli he ovat yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisia suorittamaan asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi parvekkeen lasittaminen kuuluu asunnon kunnossapito- ja perusparannustöihin. Jos yksityinen teettää työn ennakkoperintärekisteriin kuuluvalla yrityksellä, voi työstä aiheutuneista työkustannuksista saada kotitalousvähennystä. Parvekelasitus on hyvä ajoittaa esimerkiksi huoneistoremontin yhteyteen.

Kuka saa vähennyksen

Vähennyksen saa se henkilö, joka maksaa vähennykseen oikeuttavan työn. Konkreettinen työ on suoritettava joko maksajan omassa asunnossa, hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Kotitalousvähennystä ei voi saada työstä, jonka tekee vähennystä hakeva henkilö itse tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö.

Arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saa vähentää 45 %, kun työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Kotitalousvähennystä ei ole mahdollista saada sellaisesta työstä, jota varten on vastaanottanut tukea. Poikkeuksena avustusten saamisen yhteydessä on kuitenkin pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävä energia-avustus, joka ei estä kotitalousvähennyksen saamista.

Miten kotitalousvähennystä haetaan?

Kotitalousvähennyksen haku tapahtuu verotoimiston kautta. Haun voi tehdä pääpiirteissään kolmella eri tavalla:

  • Vähennystä voi hakea etukäteen.
  • Heti työn teettämisen jälkeen.
  • Verovuoden lopussa veroilmoituksen yhteydessä.


Kotitalousvähennyksestä pääsee siis hyötymään myös kesken vuotta ja saa silloin omasta palkasta alennetun veroprosentin ansiosta enemmän rahaa käteen. Hyöty konkretisoituu silloin selvästi, joten kotitalousvähennys kannattaa todella käyttää. Mikäli suunnitelmissa on teettää kuluvan vuoden aikana tavanomaista kotitaloustyötä, voi summan ilmoittaa verottajalle etukäteen. Kun ilmoitus on tehty, saa uuden verokortin alennetulla veroprosentilla.

Verokortti ja veroprosentti päivitetään myös silloin, kun teetetty työ on kooltaan suurempi. Ilmoittaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa verotoimistoon. Jos vähennys haetaan vasta verovuoden lopussa veroilmoituksen yhteydessä, käytetään kotitalousvähennystä varten olevaa lomaketta (14 Kotitalousvähennys). Lomake lähetetään täytettynä muun veroilmoituksen yhteydessä verottajalle.

Verottajalle kannattaa aina ilmoittaa kaikki vuoden aikana ostettu kotitalousvähennykseen oikeuttava työ. Kuitteja ei tarvitse liittää osaksi hakemusta, vaan verottaja pyytää niitä nähtäväkseen tarvittaessa. Kuitit ja tositteet on kuitenkin muistettava säilyttää huolella ja saadessaan kuitin on tarkistettava, että siinä on eritelty työn osuus tarvike- ja materiaalikuluista.
 
Päivitetty
17.9.2014