Remontoijan tarvitsemat luvat

Kiinteistön omistaja saa omassa kiinteistössään tehdä kaikkia rakennuksen ylläpitoon liittyviä töitä. Osa tehtävistä töistä on kuitenkin luvanvaraisia, joten oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta kannattaa tarkistaa tehtävän työn luvanvaraisuus. Paikallinen rakennustarkastaja osaa parhaiten ottaa kantaa tehtävän työn luvanvaraisuuteen sekä antaa asemakaavan pohjalta tietoa korjaamiseen liittyvistä reunaehdoista.

Yleensä lupa tarvitaan silloin, kun muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta tai kosketaan rakennuksen kantaviin rakenteisiin. Myöskään palo-osastoja ei saa muuttaa ilman lupaa. Toisin sanoen lupa tarvitaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin, jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen. Siinä vaiheessa, kun jo olemassa olevaan kiinteistöön ollaan aikeissa rakentaa lisärakennus tai muuttaa sen käyttötarkoitusta, tulee tarkistaa, että asemakaavamääräykset sekä tontin rakennusoikeus sallivat kyseisen toimenpiteen.

Uuden parketin asentamisen ei tarvita erillistä lupaa.Uuden parketin asentamisen ei tarvita erillistä lupaa.
Kaikkiin rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen sekä terveellisyyteen vaikuttavat toimenpiteet edellyttävät lupaa, tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden muutostyöt. Kiinteistön laajennukset ovat luvanvaraisia. Korjauksiin, jotka liittyvät rakennuksen ylläpitoon, ei yleensä tarvita erillistä lupaa. Tällaisia ylläpitoon liittyvä töitä ovat esimerkiksi pintarakenteiden korjaukset sekä uusimiset. Näistäkin valitettavasti löytyy poikkeuksia, joten jos haluaa olla työn luvallisuudesta aivan varma, kannattaa asiasta tiedustella oman kunnan rakennusvalvonnasta. Tällaisia luvanvaraisia ovat esimerkiksi julkisivumuutokset tai suojeltuun kohteeseen tehtävät muutostyöt.
Energiaselvitys sekä sen liitteenä oleva energiatodistus laajenivat koskemaan myös korjausrakentamista 1.9.2013 lähtien. Uudessa energiatehokkuutta käsittelevässä määräyksessä esitetään vähimmäisvaatimuksia kun kyseessä on luvanvarainen korjaaminen, rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen tai teknisten järjestelmien korjaaminen. Korjausrakentamisen osalta säilyy kuitenkin vapaaehtoisuus, joka tarkoittaa että kiinteistön omistaja saa itse päättää oman rakennuksensa korjauksen yhteydessä, mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta annettujen säädösten puitteissa. Kunnossa olevaa ei tarvitse lähteä kunnostamaan, vaan energiatehokkuuden parantaminen tulee ajankohtaiseksi vasta silloin, kun toimenpiteelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa. Mikäli energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa, toimenpiteitä ei tarvitse tehdä.

Lupaa tarvitsevia töitä ovat muun muassa:

• Kosteisiin tiloihin liittyvät rakennusosien muutokset esimerkiksi seinärakenteiden muutokset.

• Kosteiden tilojen laajeneminen tai rakentaminen rakennuksen muihin tiloihin

• Lämpö-, vesi- tai ilmanvaihtojärjestelmässä tapahtuvat oleelliset muutokset

• Julkisivumuutokset

• Energiatehokkuuden parannus – esimerkkinä lisätty lämmöneristystä

• Muutokset kantavissa rakenteissa

• Muutokset kattomuodossa

• Uuden hissin rakentaminen

• Uuden savuhormin tai tulisijan rakentaminen tai vanhan uusiminen

Erillistä lupaa ei kuitenkaan vaadita, kun:

• Tehdään maalaus- tai kalustekorjaus, laatoitetaan, tapetoidaan tai tehdään jokin muu pintarakenteen muutos tai korjaus

• Uusitaan kuivan tilan lattiaa

• Korjataan tai uusitaan saniteettitilojen pintoja. Tähän voi sisältyä vesieristeidenkin uusiminen.
 
Päivitetty
7.10.2014