Remontin suunnittelu

Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle. Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.

Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjattavaa. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin siinä on korjattavaa. Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla.Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla.

Lähtökohdaksi suunnitelmallisuus

Remontin yhteydessä saattaa käydä niin, että pieneksi tarkoitettu korjaushanke laajenee ja laajenee edetessään. Lisää remontoitavaa löytyy usein etenkin silloin, jos korjaustarpeita ei ole tarkasteltu riittävästi ennakkoon. Tällaisessa tapauksessa saatetaan pintaremontin jälkeen havaita, että korjattavaa on myös pintaa syvemmällä ja jo toteutetut korjaukset menevät hukkaan.

Korjaamisen tullessa ajankohtaiseksi, tulisi hanke aloittaa tekemällä huolellinen kartoitus talon kunnosta ja remontointitarpeesta koko laajuudessaan. Näin varmistetaan, että perusparannuksen tai remontin suunnittelu voidaan tehdä luotettavalta pohjalta. Puutteellisesti suoritetun tila- ja kuntokartoituksen seurauksena saattavat kustannukset ja aikataulu riistäytyä hallinnasta. Vielä hyvän suunnittelunkin jälkeen täytyy varautua yksityis- Remontin suunnittelu kohtien muuttamiseen, sillä vanhan rakennuksen kaikkia rakenneyksityiskohtia ja niiden kuntoa ei ole mahdollista selvittää ennen purkutöitä.

Kuntokartoituksen laatiminen

Hyväksi havaittu keino remontointitarpeen selvittämiseen on laatia talosta kuntokartoitus, jossa talo käydään läpi kauttaaltaan sekä samalla arvioidaan eri rakennusosien remontoinnin tarpeet ja kiireellisyys. Kuntokartoituksen myötä voidaan välttyä tekemästä turhaa työtä ja jaksottaa toisistaan riippuvaiset työt yhteen. Esimerkiksi ulkoverhousta ei välttämättä kannata maalata, jos on selvästi havaittavissa, että seinien lisälämmöneristämiselle on tarvetta.

www.rakentaja.fi/kuntokartoitus
Rakennuksen kunnon arviointiin kannattaa sisällyttää myös seuraavia asioita:

Ympäristöarvot
Tutkitaan, miten suunnitelmat soveltuvat maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Samalla tulisi huomioida myös kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset lähtökohdat.

Kaavatilanne
Asema- tai rakennuskaavassa olevat mahdolliset rakennuksia koskevat määräykset tulee selvittää esim. kunnan kaavoitus- tai rakennusvalvontaviranomaisilta.

Asiakirjat
Rakennuksen vanhojen piirustusten oikeellisuus pitäisi varmistaa. Mikäli rakennuksesta ei ole olemassa piirustuksia, rakennus mitataan ja tehdään mittapiirustukset.

Rakenneosat
Rakennuksen eri osat tulee käydä silmämääräisesti läpi ja epäilyttävät kohdat tutkia purkamalla rakenteita.

Ääneneristys
Vanhojen rakennusten ääneneristys on pääsääntöisesti hyvä.

Mitä korjataan ja missä järjestyksessä?

Kun kuntokartoitus on suoritettu, kannattaa suoritettavien kunnostustöiden laajuus miettiä tarkkaan. Mitkä korjaukset ovat sellaisia, jotka on tarvetta tehdä välittömästi ja mitkä korjaukset haluttaisiin tehdä vain oman viihtyvyyden lisäämiseksi? Lähtökohtaisesti kaikki korjaustoimenpiteet voidaan listata ja painottaa tärkeysjärjestykseen jollakin arvosteluasteikolla. Helppo listaustapa on laittaa korjaustoimenpiteet esimerkiksi seuraavanlaisten otsakkeiden alle:
    • Työt, jotka joka tapauksessa tehdään tai on tehtävä.
  • Työt, jotka ilmeisesti tehdään tai haluttaisiin tehdä.
  • Työt, jotka karsitaan viimeiseksi pois.
  • Työt, jotka karsitaan ensimmäiseksi pois.


Yleensä on mahdotonta korjata kaikkea kerralla, sillä remontin laajuutta rajoittavia tekijöitä ovat luonnollisesti mm. kustannukset, ajankäyttö sekä talon asuttavuus. Mitä vähemmän rakennukseen tehdään muutoksia, sitä vähemmän remontti tulee maksamaan. Talon asuttavuus saattaa tulla ongelmaksi laajemmissa remonteissa, joiden ajaksi saatetaan tarvita perheelle väliaikaismajoitusta.

Remontointia aloittaessa ja kunnostustöiden laajuutta miettiessä tulisi muistaa, että jotkin työt liittyvät läheisesti toisiinsa ja ne kannattaa siten korjata yhdellä kertaa. Tällaisten töiden tekeminen maksaa paljon enemmän yksistään tai jälkeenpäin tehtynä.

Vanhan rakennuskannan säilyttäminen

Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla. Vanhan kiinteistön arvoa tulisi kunnioittaa säästämällä mahdollisimman paljon vanhaa, mikäli vain mahdollisuudet antavat myöden. Vanhan talon korjauksessa tulisi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin.

  • Talon historiasta ja iästä kertovat tyylipiirteet säilytetään.
  • Tehdään mahdollisimman vähän muutoksia ja käytetään kaikki asumisen sisältämät mukautumismahdollisuudet.
  • Käytetään alkuperäisen rakennustyylin mukaisia materiaaleja.
  • Energiakorjauksissa huomioidaan vaikutus julkisivuun.
  • Sovelletaan rakennuksessa alkujaan käytettyjä työtapoja.
  • Ulkonäköä muutettaessa huomioidaan muu rakennuskanta.
  • Talon tulisi korjattunakin olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään ympäristöönsä sopiva.

Peruskorjauksessa piilee tulipalovaara

Rakennuksen peruskorjauksen metalli- ja putkitöiden yhteydessä tehtävät hionta-, katkaisu- ja hitsaustyöt aiheuttavat palovaaran. Näitä töitä tehtäessä on aina noudatettava erityisen suurta varovaisuutta. Helposti käy niin, että pienestä putken katkaisutyöstä lentävä kipinä sytyttää tulipalon ja koko rakennus tuhoutuu. Työskentelytilat ovat usein ahtaita ja lähellä oleva, ehkä osin purettu, purueristeinen seinä tai lattia on pölykerroksen peitossa. Työskentelyssä käytettävän katkaisulaikan tai hitsauspuikon kipinät saattavat lentää rakenteiden sisään, mistä niiden havaitseminen ajoissa on vaikeaa. Ajan kuivaamat rakenteet sekä rakenteiden ontelomaiset kotelot hankaloittavat omalta osaltaan sammutustöitä ja edesauttavat palon räjähdysmäistä leviämistä.

Huolellisuus ympäristön suojauksessa on siis paikallaan. Alueelta tulee poistaa ylimääräiset purut sekä pölyt ja ympäröivät rakenteet pitää suojata kipinöiltä, mikäli työskentely kipinöitä aiheuttaa. Kipinöitä aiheuttavia töitä tehtäessä tulisi toisen henkilön toimia palovahtina. Tulityön tekemisen jälkeen pitäisi palovahdin olla paikalla niin kauan kuin tulityölupa sitä edellyttää siltä varalta, että rakenteisiin on varotoimista huolimatta päässyt kipinä kytemään.

Säännöllinen huolto on tärkeää

Rakennuksen säilymisen kannalta on tärkeää, että sitä huolletaan. Korjausten avulla saadaan jatkettua rakennuksen käyttöikää ja korjauksilla vaikutetaan myös rakennuksen arvoon. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki Suomen pientalot ovat ilman minkäänlaista hoitosuunnitelmaa. Jokaisella talonomistajalla on kyllä käsitys siitä, miten taloa tulee ylläpitää, mutta nämä käsitykset yleensä poikkeavat toisistaan ratkaisevasti. Ihminen, joka ei toimi rakennusalalla, kiinnittää usein huomionsa vain sellaiseen, minkä näkee ja osaa itse tehdä. Todellisuudessa oman talon hoito unohtuu liian helposti.

Omakotitalon ylläpidon kannalta on keskeistä tunnistaa valmiin talon erilaiset tarpeet. Uusille kiinteistöille edellytetäänkin nykyisin huoltokirjaa ja suositeltavaa olisi ottaa huoltokirja käyttöön myös jokaiselle korjatulle talolle.
Laajemmissa korjauksissa rakennus käydään läpi perusteellisesti, jopa kokonaan. Näitä korjauksia kutsutaan seuraavilla nimityksillä:

– Peruskorjaus:
talon remontoitavat osat palautetaan alkuperäiseen, uutta vastaavaan kuntoon. Esimerkiksi ulkoverhouslaudoituksen uusiminen kuuluu peruskorjaukseen

– Perusparannus:
talon remontoitavat osat tehdään ominaisuuksiltaan alkuperäistä paremmiksi. Esimerkiksi vanhojen kaksinkertaisten ikkunoiden vaihto kolminkertaisiin kuuluu perusparannuksen toimenpiteisiin.

– Laajennus:
talon ulkovaippaa lisätään tai rakentamattomia osia talosta otetaan käyttöön.

HuoltoOptimi-huoltokirja vanhoille ja uusille rakennuksille

HuoltoOptimi on selainpohjainen huoltokirja, joka pysyy aina tallessa ja siistinä. Perinteiseen paperiseen huoltokirjaan verrattuna se sisältää useita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä ylivoimaisen koko rakennuksen hallintajärjestelmän. HuoltoOptimi on suunniteltu toimimaan erinomaisesti myös tablet- ja mobiililaitteilla. Näin talolle tehdyt huoltotyöt pystyy kirjaamaan huoltokirjaan saman tien vaikka kännykällä. HuoltoOptimi myös opastaa huoltotöiden tekemisessä sekä muistuttaa tehtävistä huolto- ja tarkastustöistä.

www.rakentaja.fi/huoltooptimi

Osa remontointitöistä luvanvaraisia

Yleensä lupa tarvitaan silloin, kun muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta tai kosketaan rakennuksen kantaviin rakenteisiin, myöskään palo-osastoja ei saa muuttaa ilman lupaa. Toisin sanoen lupa tarvitaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin, jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen. Korjauksiin, jotka liittyvät rakennuksen ylläpitoon, ei yleensä tarvita erillistä lupaa. Tällaisia ylläpitoon liittyvä töitä ovat esimerkiksi pintarakenteiden korjaukset sekä uusimiset. Aina kuitenkin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan rakennustarkastajaan, joka osaa parhaiten ottaa kantaa tehtävän työn luvanvaraisuuteen sekä antaa asemakaavan pohjalta tietoa korjaamiseen liittyvistä reunaehdoista.

Remontin kustannusten arviointi

Hankekartoituksen jälkeen tulisi tehdä korjaustarpeessa olevien töiden kustannusarvio ja arvioida, mitä kaikkia korjaustöitä oma budjetti sallii kerralla aloitettavaksi. RemonttiOptimi kustannusarvio- ohjelman avulla voi helposti ja nopeasti laskea remonttikohteiden kustannusarvioita. Ohjelma laskee remonttikustannukset koko omakotitalolle, kesämökille tai osakehuoneistolle kuin myös yksittäiselle huonetilallekin. RemonttiOptimi erittelee kustannusarvion työvaiheittain, kertoo työhön menevän ajan sekä kertoo työssä tarvittavat tarvikkeet ja niiden määrän sekä yksikköhinnat.

www.rakentaja.fi/remonttilaskuri
 
Päivitetty
16.9.2014