Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan
yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista.
Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen
korjaamiselle. Remontoinnissa on kyse rakennuksen
kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen
tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman
osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi
luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset,
joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden
ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös
sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.
Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai
vähemmän korjattavaa. Mitä iäkkäämpi talo, sitä
varmemmin siinä on korjattavaa. Erityisesti sodanjälkeiseen
rakennuskantaamme kohdistuu suuria
korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo
kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin
rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa
ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen
kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.
Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla.
Lähtökohdaksi suunnitelmallisuus
Remontin yhteydessä saattaa käydä niin, että
pieneksi tarkoitettu korjaushanke laajenee ja laajenee
edetessään. Lisää remontoitavaa löytyy usein
etenkin silloin, jos korjaustarpeita ei ole tarkasteltu
riittävästi ennakkoon. Tällaisessa tapauksessa saatetaan
pintaremontin jälkeen havaita, että korjattavaa
on myös pintaa syvemmällä ja jo toteutetut
korjaukset menevät hukkaan.
Korjaamisen tullessa ajankohtaiseksi, tulisi hanke
aloittaa tekemällä huolellinen kartoitus talon kunnosta
ja remontointitarpeesta koko laajuudessaan.
Näin varmistetaan, että perusparannuksen tai
remontin suunnittelu voidaan tehdä luotettavalta
pohjalta. Puutteellisesti suoritetun tila- ja kuntokartoituksen
seurauksena saattavat kustannukset
ja aikataulu riistäytyä hallinnasta. Vielä hyvän
suunnittelunkin jälkeen täytyy varautua yksityis-
Remontin suunnittelu
kohtien muuttamiseen, sillä vanhan rakennuksen
kaikkia rakenneyksityiskohtia ja niiden kuntoa ei
ole mahdollista selvittää ennen purkutöitä.
Kuntokartoituksen laatiminen
Hyväksi havaittu keino remontointitarpeen selvittämiseen
on laatia talosta kuntokartoitus, jossa
talo käydään läpi kauttaaltaan sekä samalla arvioidaan
eri rakennusosien remontoinnin tarpeet
ja kiireellisyys. Kuntokartoituksen myötä voidaan
välttyä tekemästä turhaa työtä ja jaksottaa toisistaan
riippuvaiset työt yhteen. Esimerkiksi ulkoverhousta
ei välttämättä kannata maalata, jos on selvästi
havaittavissa, että seinien lisälämmöneristämiselle
on tarvetta.
www.rakentaja.fi/kuntokartoitus
Rakennuksen kunnon arviointiin kannattaa sisällyttää myös seuraavia asioita:
Ympäristöarvot
Tutkitaan, miten suunnitelmat soveltuvat maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Samalla tulisi huomioida myös kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset lähtökohdat.
Kaavatilanne
Asema- tai rakennuskaavassa olevat mahdolliset rakennuksia koskevat määräykset tulee selvittää esim. kunnan kaavoitus- tai rakennusvalvontaviranomaisilta.
Asiakirjat
Rakennuksen vanhojen piirustusten oikeellisuus pitäisi varmistaa. Mikäli rakennuksesta ei ole olemassa piirustuksia, rakennus mitataan ja tehdään mittapiirustukset.
Rakenneosat
Rakennuksen eri osat tulee käydä silmämääräisesti läpi ja epäilyttävät kohdat tutkia purkamalla rakenteita.
Ääneneristys
Vanhojen rakennusten ääneneristys on pääsääntöisesti hyvä.
Mitä korjataan ja missä järjestyksessä?
Kun kuntokartoitus on suoritettu, kannattaa suoritettavien kunnostustöiden laajuus miettiä tarkkaan. Mitkä korjaukset ovat sellaisia, jotka on tarvetta tehdä välittömästi ja mitkä korjaukset haluttaisiin tehdä vain oman viihtyvyyden lisäämiseksi? Lähtökohtaisesti kaikki korjaustoimenpiteet voidaan listata ja painottaa tärkeysjärjestykseen jollakin arvosteluasteikolla. Helppo listaustapa on laittaa korjaustoimenpiteet esimerkiksi seuraavanlaisten otsakkeiden alle:
- Työt, jotka joka tapauksessa tehdään tai on tehtävä.
- Työt, jotka ilmeisesti tehdään tai haluttaisiin tehdä.
- Työt, jotka karsitaan viimeiseksi pois.
- Työt, jotka karsitaan ensimmäiseksi pois.
Yleensä on mahdotonta korjata kaikkea kerralla, sillä remontin laajuutta rajoittavia tekijöitä ovat luonnollisesti mm. kustannukset, ajankäyttö sekä talon asuttavuus. Mitä vähemmän rakennukseen tehdään muutoksia, sitä vähemmän remontti tulee maksamaan. Talon asuttavuus saattaa tulla ongelmaksi laajemmissa remonteissa, joiden ajaksi saatetaan tarvita perheelle väliaikaismajoitusta.
Remontointia aloittaessa ja kunnostustöiden laajuutta miettiessä tulisi muistaa, että jotkin työt liittyvät läheisesti toisiinsa ja ne kannattaa siten korjata yhdellä kertaa. Tällaisten töiden tekeminen maksaa paljon enemmän yksistään tai jälkeenpäin tehtynä.
Vanhan rakennuskannan säilyttäminen
Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla. Vanhan kiinteistön arvoa tulisi kunnioittaa säästämällä mahdollisimman paljon vanhaa, mikäli vain mahdollisuudet antavat myöden. Vanhan talon korjauksessa tulisi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin.
- Talon historiasta ja iästä kertovat tyylipiirteet säilytetään.
- Tehdään mahdollisimman vähän muutoksia ja käytetään kaikki asumisen sisältämät mukautumismahdollisuudet.
- Käytetään alkuperäisen rakennustyylin mukaisia materiaaleja.
- Energiakorjauksissa huomioidaan vaikutus julkisivuun.
- Sovelletaan rakennuksessa alkujaan käytettyjä työtapoja.
- Ulkonäköä muutettaessa huomioidaan muu rakennuskanta.
- Talon tulisi korjattunakin olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään ympäristöönsä sopiva.
Peruskorjauksessa piilee tulipalovaara
Rakennuksen peruskorjauksen metalli- ja putkitöiden
yhteydessä tehtävät hionta-, katkaisu- ja hitsaustyöt
aiheuttavat palovaaran. Näitä töitä tehtäessä
on aina noudatettava erityisen suurta varovaisuutta.
Helposti käy niin, että pienestä putken katkaisutyöstä
lentävä kipinä sytyttää tulipalon ja koko rakennus
tuhoutuu. Työskentelytilat ovat usein ahtaita ja lähellä
oleva, ehkä osin purettu, purueristeinen seinä
tai lattia on pölykerroksen peitossa. Työskentelyssä
käytettävän katkaisulaikan tai hitsauspuikon kipinät
saattavat lentää rakenteiden sisään, mistä niiden
havaitseminen ajoissa on vaikeaa. Ajan kuivaamat
rakenteet sekä rakenteiden ontelomaiset kotelot
hankaloittavat omalta osaltaan sammutustöitä ja
edesauttavat palon räjähdysmäistä leviämistä.
Huolellisuus ympäristön suojauksessa on siis paikallaan.
Alueelta tulee poistaa ylimääräiset purut sekä
pölyt ja ympäröivät rakenteet pitää suojata kipinöiltä,
mikäli työskentely kipinöitä aiheuttaa. Kipinöitä
aiheuttavia töitä tehtäessä tulisi toisen henkilön toimia
palovahtina. Tulityön tekemisen jälkeen pitäisi
palovahdin olla paikalla niin kauan kuin tulityölupa
sitä edellyttää siltä varalta, että rakenteisiin on varotoimista
huolimatta päässyt kipinä kytemään.
Säännöllinen huolto on tärkeää
Rakennuksen säilymisen kannalta on tärkeää, että
sitä huolletaan. Korjausten avulla saadaan jatkettua
rakennuksen käyttöikää ja korjauksilla vaikutetaan
myös rakennuksen arvoon. Käytännössä kuitenkin
lähes kaikki Suomen pientalot ovat ilman minkäänlaista
hoitosuunnitelmaa. Jokaisella talonomistajalla
on kyllä käsitys siitä, miten taloa tulee
ylläpitää, mutta nämä käsitykset yleensä poikkeavat
toisistaan ratkaisevasti. Ihminen, joka ei toimi
rakennusalalla, kiinnittää usein huomionsa vain
sellaiseen, minkä näkee ja osaa itse tehdä. Todellisuudessa
oman talon hoito unohtuu liian helposti.
Omakotitalon ylläpidon kannalta on keskeistä
tunnistaa valmiin talon erilaiset tarpeet. Uusille
kiinteistöille edellytetäänkin nykyisin huoltokirjaa
ja suositeltavaa olisi ottaa huoltokirja käyttöön
myös jokaiselle korjatulle talolle.
Laajemmissa korjauksissa rakennus käydään läpi
perusteellisesti, jopa kokonaan. Näitä korjauksia
kutsutaan seuraavilla nimityksillä:
– Peruskorjaus:
talon remontoitavat osat palautetaan
alkuperäiseen, uutta vastaavaan kuntoon.
Esimerkiksi ulkoverhouslaudoituksen
uusiminen kuuluu peruskorjaukseen
– Perusparannus:
talon remontoitavat osat tehdään
ominaisuuksiltaan alkuperäistä paremmiksi.
Esimerkiksi vanhojen kaksinkertaisten
ikkunoiden vaihto kolminkertaisiin kuuluu
perusparannuksen toimenpiteisiin.
– Laajennus:
talon ulkovaippaa lisätään tai rakentamattomia
osia talosta otetaan käyttöön.
HuoltoOptimi-huoltokirja vanhoille ja uusille rakennuksille
HuoltoOptimi on selainpohjainen huoltokirja,
joka pysyy aina tallessa ja siistinä. Perinteiseen
paperiseen huoltokirjaan verrattuna se sisältää
useita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä ylivoimaisen
koko rakennuksen hallintajärjestelmän.
HuoltoOptimi on suunniteltu toimimaan erinomaisesti
myös tablet- ja mobiililaitteilla. Näin talolle
tehdyt huoltotyöt pystyy kirjaamaan huoltokirjaan
saman tien vaikka kännykällä. HuoltoOptimi myös
opastaa huoltotöiden tekemisessä sekä muistuttaa
tehtävistä huolto- ja tarkastustöistä.
www.rakentaja.fi/huoltooptimi
Osa remontointitöistä luvanvaraisia
Yleensä lupa tarvitaan silloin, kun muutetaan
rakennuksen käyttötarkoitusta tai kosketaan
rakennuksen kantaviin rakenteisiin, myöskään
palo-osastoja ei saa muuttaa ilman lupaa. Toisin
sanoen lupa tarvitaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin,
jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen
rakentamiseen. Korjauksiin, jotka liittyvät rakennuksen
ylläpitoon, ei yleensä tarvita erillistä lupaa.
Tällaisia ylläpitoon liittyvä töitä ovat esimerkiksi
pintarakenteiden korjaukset sekä uusimiset. Aina
kuitenkin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan
rakennustarkastajaan, joka osaa parhaiten ottaa
kantaa tehtävän työn luvanvaraisuuteen sekä antaa
asemakaavan pohjalta tietoa korjaamiseen liittyvistä
reunaehdoista.
Remontin kustannusten arviointi
Hankekartoituksen jälkeen tulisi tehdä korjaustarpeessa
olevien töiden kustannusarvio ja arvioida,
mitä kaikkia korjaustöitä oma budjetti sallii kerralla
aloitettavaksi. RemonttiOptimi kustannusarvio-
ohjelman avulla voi helposti ja nopeasti laskea
remonttikohteiden kustannusarvioita. Ohjelma
laskee remonttikustannukset koko omakotitalolle,
kesämökille tai osakehuoneistolle kuin myös yksittäiselle
huonetilallekin. RemonttiOptimi erittelee
kustannusarvion työvaiheittain, kertoo työhön menevän
ajan sekä kertoo työssä tarvittavat tarvikkeet
ja niiden määrän sekä yksikköhinnat.
www.rakentaja.fi/remonttilaskuri