Rakennusluvan hakeminen

Rakennusprojektin lupa-asiakirjojen täyttäminen sekä lupien hakeminen on vaativa kokonaisuus, jossa asiantuntija on suureksi avuksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat rakentamista koskevien säännösten, määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennuslupaa hakee se henkilö, joka on rakennuspaikan haltija. Mikäli rakennuspaikan omistajia on useampi, on kaikkien allekirjoitettava lupahakemus.

Pientalojen osalta rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Apunaan rakennuttajalla tulee olla pätevä henkilöstö, joilla on yhdessä rakennuttajan kanssa riittävät edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsuunnittelija on se henkilö, joka vastaa suunnittelukokonaisuudesta sekä sen laadusta.

Tietoa rakennusprojektissa tarvittavissa luvista saa oman kunnan rakennustarkastajalta. Yleensä ohjeet ovat hienoisia poikkeuksia ja yksityiskohtia lukuun ottamatta yleispäteviä joka kunnassa. Luvat ovat osa suurta kokonaisuutta, jolla itse rakentaminen mahdollistetaan - lähes jokaiseen toimenpiteeseen edellytetään rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Luvansaantimahdollisuudet kannattaa selvittää ajoissa, jotta rakennushanke ei kariutuisi heti lupavaiheeseen. Rakentaminen kokonaisuutena pitää sisällään monta säännöstä, määräystä, erityiskohtaa, riskitekijää ja tilastointia. Jotta kaikki menisi säännösten ja määräysten mukaisesti, on joka vaihe tarkastettava.

Rakennusluvan hakemisessa kannattaa olla huolellinen, jotta rakennusprojektin alku ei viivästy turhaan.Rakennusluvan hakemisessa kannattaa olla huolellinen, jotta rakennusprojektin alku ei viivästy turhaan.

Luvan saannin vaihtelu paikasta riippuen

Yleensä kaavoitetuilla alueilla lupien saanti on yksinkertaista, haja-asutusalueilla asia voi kuitenkin olla toisin. Haja-asutusalueella hanke voi tarvita poikkeusluvan ja tämän lisäksi kysymykseen voi tulla myös liittymälupa yleiseen tiehen. Liittymälupa haetaan Tiehallinnon paikalliselta tiepiiriltä, jonka kautta saa myös asiaan liittyvät ohjeet. Julkisivu- sekä muiden rakennuslupa-asiakirjojen yhteydessä täytyy oman kunnan rakennusvalvontaan toimittaa myös jätevesisuunnitelma. Jätevesijärjestelmästä on jätettävä uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen liitteenä selvitys kuin myös talousveden hankinnasta sekä sade- ja salaojavesien poisjohtamisesta ja vielä jätehuollosta.

Luvan saannin varmuus

Kaikki lupa-asioihin liittyvä olisi oltava selvillä jo hankesuunnitteluvaiheessa, tontin hankinnan yhteydessä. Viimeistään pääsuunnittelija selvittää asian rakennustarkastajan kanssa. Jotta rakennussuunnittelusta saataisiin hyvä, tulisi jo suunnittelun pohjaksi hankkia kaikki tarpeelliset perustiedot. On suositeltavaa, että alustavat neuvottelut viranomaisten kanssa käydään jo suunnittelun luonnosvaiheessa. Samalla voidaan käydä läpi luvan myöntämisen edellyttämät kysymykset riittävän ajoissa ja näin pystytään nopeuttamaan varsinaista lupamenettelyä. Rakennushankkeen tarvitessa poikkeusluvan, tulisi sitä ryhtyä hakemaan jo ennen varsinaisen suunnittelun aloitusta. Mikäli poikkeuslupaa ei ole huomattu hakea, saattaa se siirtää hanketta jopa kuukausia eteenpäin. Huonoimmassa tapauksessa poikkeuslupaa ei saada ollenkaan ja tontti on hankittu siinä tapauksessa turhaan.

Kaavamääräykset

Kaavassa asetetut määräykset sekä rajoitteet on selvitetty jo tontin oston yhteydessä. Kaava säätelee puitteet tulevalle rakennukselle: kerrosten lukumärä ja rakennuksen koko, rakennuksen muoto, ulkoväritys, ilmansuunnat ja niin edelleen. Haja-asutusalueiden rakentamismääräykset on määritelty rakennusjärjestyksessä.

Mitä lupahakemuksessa tarvitsee olla

Kun rakennuksen suunnittelija on saanut pääpiirustukset valmiiksi, on aika jättää rakennuslupahakemus. Rakennuslupavaiheessa paikallisesta rakennusvirastosta tai internetistä on saatavissa luettelo tarvittavista asiakirjoista.

Asiakirjojen kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta hankkeen liikkeellelähtö ei jäisi rakennusluvan saamisesta kiinni. Erikoissuunnitteluun liittyvät selvitykset tekee kyseisen osa-alueen suunnittelija. Suunnitelmia on laadittava sen mukaan mitä hankkeen laatu sekä laajuus edellyttävät rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai ehkä erityisestä syystä itse rakennustyön aikana. Selvitykset toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle. Esimerkiksi LVI-suunnittelija selvittää vesi-, viemäri- sekä sadevesiliittymät. Muita kohtia, jotka esimerkiksi vaativat erityissuunnitelmia, ovat rakennepiirustukset sekä lujuuslaskelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat, pintasuunnitelmat sekä perustusten kuivatussuunnitelmat. Rakennuksen sähkösuunnitelmien laatiminen kuuluu sähkösuunnittelijan tehtäviin. Loppukatselmuksen yhteydessä tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle sähkötöiden tarkastuspöytäkirja.

Mitä asiakirjoja tarvitset omakotitalon rakennuslupahakemuksessa:

  • Rakennuslupahakemus. Toimitetaan rakennusvalvontaan yhtenä kappaleena rakennuspaikan omistajan tai haltijan allekirjoittamana. Hakemuksesta tulee selvitä pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija sekä LVI-suunnittelija yhteystietoineen, myös pääsuunnittelijan tarkastuslista mukana.
  • Pääpiirustukset. Näihin kuuluvat asema-, pohja-, julkisivu- sekä leikkauspiirustukset ja rakenneleikkaukset (yläpohja, ulkoseinä, alapohja, sokkeli sekä vedeneristyksistä) ja hormipiirustus. Lisäksi tontin käyttö- ja istutussuunnitelma.
  • Kartta-aineisto. Mittausosastolta saatava kartta-aineisto liitetään lupahakemukseen alkuperäisenä kappaleena. Kartta ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Lisäksi tarvitaan tonttikartta sekä ote kiinteistörekisteristä.
  • Asiakirja rakennuspaikan hallinnasta. Rakennuslupa voidaan myöntää vain rakennuspaikan haltijan hakemuksesta. Tällaisia asiakirjoja ovat jäljennös myönnetystä lainhuudosta ja kauppakirjasta, rasitustodistus sekä todistus erityisoikeuden kirjaamisesta tai jäljennös perunkirjasta.
  • Ennakkoluvat ja lausunnot. Näitä ovat mm. ympäristökeskuksen tai kaupunginhallituksen poikkeamispäätös lainvoimaisuustodistuksineen, kaupunginhallituksen suunnittelutarveratkaisu lainvoimaisuustodistuksineen, poikkeusmenettelytapauksessa naapurien suostumukset, selvitys naapurien kuulemisesta ja naapureille tiedottamisesta. Lisäksi tarvitaan ennakkotiedot rakennuksen vesi- ja viemärilaitteista. Rakennuspaikalla on oltava tiedotus rakennushankkeen vireilläolosta.
  • Rakennushankeilmoitus. Näillä tarkoitetaan rakennuslupahakemukseen liitettäviä RH1, RH2 sekä RK9 -lomakkeita. RH1 on rakennushankeilmoitus, joka tehdään jokaisesta rakennuksesta erikseen. RH2 on asuinhuoneistoilmoitus, joka täytetään kun hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. RK9 on poistumalomake, joka täytetään poistuvasta, purettavasta rakennuksesta.
  • Hakemus tai ilmoitus työnjohtajista. Työnjohtajien osalta tulee rakennuslupahakemukseen laittaa hakemus tai ilmoitus vastaavan työnjohtajan, kvv (kiinteistön vesi- ja viemäri) -työnjohtajan ja iv-työnjohtajan hyväksymiseksi.
  • Muita selvityksiä. Muita selvityksia rakennuslupahakemukseen liitettäväksi ovat rakennuksen suunnittelijoista tehty selvitys, rakennuksen kerrosalalaskelma, rakennusjätten määrästä, lajittelusta sekä laadusta tehty selvitys ja viimeisenä selvitys rakennuksen rakennusfysikaalisesta toiminnasta höyrynsuluttomissa rakenteissa.
  • Energiaselvitys. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä energiaselvitys, jossa on oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus. Ennen rakennuksen varsinaista käyttöönottoa on energiaselvitykseen sisältyvä energiatodistus varmennettava.

Kuka laatii lupahakemusasiakirjat?

Varsinaisten lupahakemusasiakirjojen laatiminen sekä tarvittavien kaavakkeiden täyttäminen kannattaa antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Tämä takaa, että suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon. Rakennuslupakäsittelyn seuraaminen edellyttää pääsuunnittelijalta aktiivisuutta ja aktiivista yhteydenpitoa viranomaisiin koko lupakäsittelyn ajan. Puutteiden ja virheiden ilmaantuessa keskeytyy rakennuslupahakemuksen käsittely, ja kun virheet on siltä osin korjattu, käsittely jatkuu normaalisti.

Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä, uudisrakentamisen kohdalla vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä aina. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuuluu rakennustyön johtaminen. Hänellä on myös vastuu, että tarvittavat työt on suoritettu viranomaisten edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvonta antaa erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen sekä vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä siitä, miten vastaavan työnjohtajan tehtäviä tulee hoitaa. Omakotirakentamisessa vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään rakennusmestarin koulutus sekä kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä.

Aloituskokous

Jokaisen omakotitalohankkeen osalta on määrätty pidettäväksi aloituskokous. Rakennusluvassa on asiasta annettu määrätys tai asia on määritetty rakennusjärjestyksessä. Aloituskokouksen tarkoituksena ei ole toteuttaa yhtä byrokratian määräystä, vaan tilaisuus on tarkoitettu rakentajan tueksi ja turvaksi. Kokouksen pitäminen pyydetään rakennustarkastustoimistolta. Kaikkien rakentamiseen osallistuvien osapuolten tulee olla tilaisuudessa läsnä. Vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, omistaja, urakoitsija ja valvoja ovat paikalla, kun rakentamisen järjestelyistä sovitaan. Tässä tilaisuudessa käydään läpi koko rakentamisprosessi ja epäselvät asiat pitää selvittää.
 
Päivitetty
17.9.2014