6. Ilmanvaihto kuntoon vanhoissakin taloissa

Kun vanhoja taloja remontoidaan, lämmöneristystä parannetaan tai ikkunoita uusitaan, korjausrakentamista koskeva asetus edellyttää, että ilmanvaihdon toimintapitää todentaa myös remontin jälkeen. Talon ulkovaipan tiivistämisen jälkeen ilmanvaihto ei useinkaan toimi enää niin kuin ennen, vaan se vaatii oman huomionsa remontissa. Talotekniikan saneeraus pitää ehdottomasti suunnitella ja mahdollisesti tehdäkin ennen sisäremonttia. Eihän uusia hienoja pintoja kannata avata heti uudelleen.

Toimiva ilmanvaihto poistaa ilmaa mm. märkätiloista, vaatehuoneesta, WC:stä ja keittiöstä - niistä tiloista, joissa on hajuja ja kosteutta. Raitista ulkoilmaa taas tuodaan makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. Lämmöntalteenotto lämmittää tuloilman talvellakin miellyttävän lämpimäksi poistoilman ilmaisenergialla. Nykyaikaiset lämmöntalteenottolaitteet hyödyntävät jopa 75 % poistoilman lämpöenergiasta tuloilman lämmittämiseen. Hyvä suodatus taas varmistaa puhtaan tuloilman myös siitepölykaudella.

1. Katselmus
Ammattitaitoinen suunnittelija kannattaa pyytää paikan päälle katsomaan, mitä ilmanvaihdon osalta kannattaa tehdä – ja mitä ei voi tai ei kannata tehdä. Varsinkin vanhemmissa taloissa alkuperäiset rakennuspiirustukset eivät välttämättä anna kaikkea tarvittavaa tietoa suunnittelua varten – taloahan on saatettu remontoida vuosien mittaa useasti, joten paikalla käynti kannattaa. Ihannetapauksessa suunnittelija ja asentaja on sama henkilö, koska remonttikohteissa ei aina voi välttyä yllätyksiltä.
Asennuskokemusta omaava suunnittelija ymmärtää eri asennustapojen kustannusvaikutukset ja edut. Hyvä asentaja taas tietää, miten yllättävistä ongelmista selvitään lopputuloksen kärsimättä.

2. Ilmanvaihtosuunnitelma
Katselmuksen jälkeen piirretään ilmanvaihtosuunnitelma, josta ilmenee mm. ilmanvaihtokoneen tyyppi ja sijoituspaikka, tulo- ja poistoilmavirrat, kanavien tyyppi ja kulkureitit, raittiin ilman ottopaikka ja jäteilman ulospuhallus, äänenvaimennus, venttiilien paikat ja tyypit ja kanavien eristys. Hyvässä suunnitelmassa on siis paljon asiaa. Mikäli katselmuksen tekijä ja asentava urakoitsija on sama, suunnitelma voidaan tehdä myös urakkasopimuksen solmimisen jälkeen.

3. Tarjouspyyntö ja tarjous
Kun ilmanvaihtosuunnitelma on tehty, sen perusteella voi pyytää tarjouksia eri ilmanvaihtourakoitsijoilta.

4. Urakkasopimus
Kun tarjous on hyväksytty, tehdään urakkasopimus. Urakkasopimuksessa määritellään, mitä urakkaan kuuluu. Erityisesti kannattaa kirjata mm. rakennustekniset työt, sähkötyöt, mahdollisten betonirakenteiden läpiviennit, koteloinnit, lisäeristykset, työhön käytettävä aika, loppusiivous ja käytön opastus. Urakkasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti.

5. Asennus
Kun urakkasopimus on allekirjoitettu, työt voidaan aloittaa. Ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen normaaliin pientaloon saattaa sujua jopa kahdessa, kolmessa päivässä. Tässä talon tyyppi ja asennuksen haastavuus vaikuttavat suuresti.

6. Koteloinnit, eristykset, sähkötyöt, loppusiivous ym.
Nämä kannattaa sopia tarkasti etukäteen. Usein mahdolliset koteloinnit tai kattojen alaslaskut tehdään muun remontin yhteydessä, eikä ilmanvaihtourakoitsija puutu niihin. Nämä voidaan myös liittää kokonaisurakkaan, jolloin IV-urakoitsija tai tämän yhteistyökumppani tekee oheistyöt. Siisti asentaja ei jätä jälkeensä siivottavaa. Mahdollisesti tarvittavat sähköasennukset voidaan tehdä myös etukäteen, jolloin asentaja saa laitteen heti käyttöön. Uusia kaapeleita saatetaan tarvita mm. ohjaimelle, kosteusanturille ja takkakytkimelle.

7. Mittaus, säätö ja käytönopastus
Kun järjestelmä on asennettu ja säädetty, kannattaa uhrata muutama minuutti ilmanvaihtojärjestelmän käytön ja huollon opastukseen. Näin uudesta järjestelmästä saadaan täysi hyöty eikä jälkeenpäin tarvitse soitella ja ihmetellä, miten tulisi toimia.

Ilmanvaihtoremontin hinta