Saostuskaivot eivät puhdista jätevesiä

Monessa vanhassa kiinteistössä jätevedet käsitellään ainoastaan saostuskaivoissa. Pelkät saostuskaivot, uudetkaan, eivät puhdista jätevesiä vaatimusten mukaisesti. Suurin osa jätevesien lika-aineista jatkaa matkaa saostuskaivokäsittelyn jälkeen. Lika-aineet päätyvät useimmiten avo-ojaan ja sitä kautta lähimpään vesistöön, pahimmillaan pohjaveteen tai kaivoon.
Kun vesikäymälät yleistyvät haja-asutusalueilla 1950- ja 1960-luvuilla, alettiin viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevilta kiinteistöiltä vaatia saostuskaivojen rakentamista. Yleensä saostuskaivoissa oli yksi, kaksi tai kolme osastoa, joiden pohjaan jätevesien kiinteät aineet laskeutuivat. Puoli vuosisataa sitten saostuskaivokäsittelyä pidettiin riittävänä, vaikka se poistaa vain pienen osan lika-aineista. Tämän vuoksi olikin aika tarkistaa jätevesien käsittelyvaatimuksia, jotka tulivat voimaan vuonna 2011.

Vakituisista asuinkiinteistöistä 70 prosenttia ei täytä jätevesien käsittelystä säädettyjä vaatimuksia. Nämä kiinteistöt ovat pääosin ennen 1990-lukua rakennettuja ja niissä jätevedet käsitellään pelkästään saostuskaivoissa ennen johtamista ojaan.

Saostuskaivokäsittelyä on täydennettävä

Sen sijaan 1990-luvulla ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa tai peruskunnostetuissa asuintaloissa on yleistä, että saostuskaivokäsittelyn jälkeen jätevedet on johdettu asianmukaiseen maaperäkäsittelyjärjestelmään. Toimiessaan suunnitellusti nämä käsittelyjärjestelmät ovat yleensä riittävän tehokkaita tai vaativat ainoastaan vähäistä tehostamista. Jos rakennuslupa on haettu 1.1.2004 jälkeen, on luvan saanti edellyttänyt, että haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimukset täyttyvät.

Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, saostuskaivoihin perustuva jätevesijärjestelmä voi täyttää käsittelyvaatimukset jälkikäsittelyllä täydennettynä. Vanhojen saostuskaivojen pitää silloin olla ehjiä ja niiden perässä pitää olla maasuodattamo tai toimiva maahanimeytys tai muu vastaava käsittely. Jätevedet voidaan käsitellä myös yksin laitepuhdistamoilla, joiden puhdistustulokset täyttävät vaatimukset.

Kaikille jätevesille tarkoitettu yhden perheen maapuhdistamo kostuu 2 m³ saostussäiliöstä, mahdollisesta jakokaivosta ja imeytys- tai suodatuskentästä. Isommalla saostussäiliöllä voidaan rakentaa maapuhdistamo jopa kahdelle tai kolmelle perheelle.Kaikille jätevesille tarkoitettu yhden perheen maapuhdistamo kostuu 2 m³ saostussäiliöstä, mahdollisesta jakokaivosta ja imeytys- tai suodatuskentästä. Isommalla saostussäiliöllä voidaan rakentaa maapuhdistamo jopa kahdelle tai kolmelle perheelle.
Jätevesijärjestelmien moitteeton toiminta edellyttää asianmukaista säännöllistä hoitoa ja huoltoa. Monissa kiinteistöissä on saostuskaivojen ja muiden käsittelylaitteiden hoito on unohdettu, jolloin yleensä betonirenkaista tehdyt kaivot ovat rapautuneet. Laiminlyönnit saostuskaivojen lietetyhjennyksissä ovat aiheuttaneet viemäreiden ja puhdistuslaitteiden tukkeutumisia ja viemäreiden tulvimista sekä lisänneet päästöjä ympäristöön heikentämällä saostuskaivojen ja muiden puhdistuslaitteiden toimintaa.

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistustehoa koskevat vaatimukset 15.3.2016 mennessä.

Artikkelin lähde: Ympäristöministeriö

Ratkaisuja kaikenlaiin jätevedenkäsittelytarpeisiin

Uponorin jätevesi-info
 
Julkaistu
7.4.2014