Sen sijaan 1990-luvulla ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa tai peruskunnostetuissa asuintaloissa on yleistä, että saostuskaivokäsittelyn jälkeen jätevedet on johdettu asianmukaiseen maaperäkäsittelyjärjestelmään. Toimiessaan suunnitellusti nämä käsittelyjärjestelmät ovat yleensä riittävän tehokkaita tai vaativat ainoastaan vähäistä tehostamista. Jos rakennuslupa on haettu 1.1.2004 jälkeen, on luvan saanti edellyttänyt, että haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimukset täyttyvät.
Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, saostuskaivoihin perustuva jätevesijärjestelmä voi täyttää käsittelyvaatimukset jälkikäsittelyllä täydennettynä. Vanhojen saostuskaivojen pitää silloin olla ehjiä ja niiden perässä pitää olla maasuodattamo tai toimiva maahanimeytys tai muu vastaava käsittely. Jätevedet voidaan käsitellä myös yksin laitepuhdistamoilla, joiden puhdistustulokset täyttävät vaatimukset.
Kaikille jätevesille tarkoitettu yhden perheen maapuhdistamo kostuu 2 m³ saostussäiliöstä, mahdollisesta jakokaivosta ja imeytys- tai suodatuskentästä. Isommalla saostussäiliöllä voidaan rakentaa maapuhdistamo jopa kahdelle tai kolmelle perheelle.
