Ummehtunut tuoksu voi kieliä alapohjan kosteusongelmasta

Varsinkin vanhoissa taloissa saattaa törmätä ”vanhan talon hajuun”. Sellaista hajua ei todellisuudessa ole, vaan sille löytyy yleensä aina syy.

Maata myötäilemällä rakennettu

1964 rakennetussa kerrostalossa Helsingissä ummehtunut tuoksu eteisessä oli vaivannut asukkaita jo jonkin aikaa - kesällä enemmän ja talvella vähemmän. Syyksi oli epäilty alapohjan huonoa tuuletusta, mutta todellisuus olikin hieman mutkikkaampi.

Talo on rakennettu rinteeseen ja alkuperäisten kuvien mukaan alapohja oli täytetty maa-aineksilla. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ollut.
Ongelmaan pureuduttiin ensi kerran noin kolme vuotta sitten, kun alapohjan tuuletusta lisättiin muutamilla läpivienneillä. Tällä ei kuitenkaan saatu merkittävää muutosta aikaiseksi. Vuosi tämän jälkeen teetettiin sokkeliin tarkastusluukun, jonka myötä todellinen ongelmakin saatiin selville. Kuvista poiketen alapohjaa ei talossa ollutkaan täytetty, vaan se oli umpinaiseksi rakennettu avoin tila, jonka sisään oli jätetty valussa käytetyt laudoitukset. Maasta nouseva kosteus ja merkittävä määrä rakennusjätettä mahdollistivat mikrobikasvustolle ihanteelliset kasvuolosuhteet.

Katso lisätietoa rossipohjan tuuletuslaitteistosta Velco APT

"Vanhan talon haju" kielii aina ongelmasta talossa."Vanhan talon haju" kielii aina ongelmasta talossa.

Ensin kuivaksi, sitten puhtaaksi

Tuoksun leviäminen alapohjasta eteiseen oli selitettävissä rakennevuodoilla. Rakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, joten tuuletus varsinkin kesäaikaan on heikkoa ja näin ollen haju varsin huomattava.

Lähtökohtaisesti haluttiin alapohjan kosteus poistaa ennen kuin mitään muuta tehtäisiin. Homeisten rakennusjätteiden poisto, ei välttämättä olisi ollut ratkaisu koko ongelmaan. Talon omistaja on vahvasti sitä mieltä, että asioissa, joissa oma osaaminen ei riitä, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen ja niinpä omistaja ottikin yhteyttä Suomen Terveysilmaan.

Kosteuden poisto ja riittävä tuuletus

Aikaisemmin teetetty tarkastusluukku oli omiaan tilanteen havainnoimiseen. Rinteeseen rakennetun talon alapohjaan kosteus oli tullut joko kalliota pitkin valuen tai suoraan maaperästä. Ratkaisuna tässä olisi poistaa kosteus ja varmistaa riittävä tuuletus tulevaisuudessa unohtamatta kuitenkaan rakennusjätteiden hävittämistä.

- Talon alapohjaan asennettiin VELCO APT-laitteisto keväällä 2013 ja tulokset ovat havaittavissa nopeasti. Kosteusanturilla ohjattu laitteisto pysähtyy vasta, kun kosteusprosentti tilassa alittaa 40 %:n rajan. Maaperän kapillaariselle kosteudelle ei voi mitään, mutta tärkeintä on kosteuden johtaminen pihalle. Nyt, kun alapohjaan on asennettu VELCOn laitteisto, saa alapohja korvausilmaa ja kosteaa ilmaa poistetaan tehokkaasti. Lisäksi laitteisto poistaa radonia, kertoo Timo Muhonen Suomen Terveysilma Oy:stä.

Monen omakotitalon alapohjaan on asennettu VELCO APT -laitteisto.  Asennustyö ei ole pääsääntöisesti hankalaa eikä edes kallista, mutta työ vaatii kuitenkin sähköasennuksen / sähkömiehen. Muutamalla tuhannella eurolla on päästy eroon kauan vaivanneesta ongelmasta.Monen omakotitalon alapohjaan on asennettu VELCO APT -laitteisto. Asennustyö ei ole pääsääntöisesti hankalaa eikä edes kallista, mutta työ vaatii kuitenkin sähköasennuksen / sähkömiehen. Muutamalla tuhannella eurolla on päästy eroon kauan vaivanneesta ongelmasta.

Alapohja sisäilmaongelmien YKSI yleisimpiä aiheuttajia

Sisäilmaongelmat tiedostetaan tänä päivänä selvästi paremmin mitä esimerkiksi 10 vuotta sitten. Tyypillisin syy lähteä selvittämään ongelmia on, kun joku asukkaista alkaa oireilla huonosta sisäilmasta johtuen.

- Suurin osa sisäilmaongelmista on lähtöisin alapohjan kosteudesta. Suljettu tila on otollinen kosteudelle, kuten tässä alapohja tai vaikkapa muovimaton alle jäänyt kosteus. Kosteuden hallinta on siis kaiken A ja O. Tähän liittyy vahvasti toimiva ilmanvaihto, jota tässäkin tapauksessa lähdettiin parantamaan. Kohteeseen asennettu laitteisto on varmasti erinomainen ratkaisu alapohjassa vallinneiden olosuhteiden muuttamiseksi, kertoo toimitusjohtaja Keijo Tolonen Suomen Sisäilmakeskuksesta.
 
Julkaistu
27.1.2014