Suomessa on nykyisin noin 200 000 öljylämmitteistä
pientaloa. Öljylämmitys yleistyi Suomessa
voimakkaasti 1960-luvulla, jolloin sen käyttöönotto
vapautti ihmisten aikaa lämmitykseen liittyvästä
työstä muuhun elämään. Vuosien saatossa lämmitysöljy on kehittynyt.
Nykyinen lämmitysöljy on niin rikki-, typpi- kuin
hiukkaspäästötarkastelussakin erittäin
kilpailukykyinen lämmitysmuoto.
Öljylämmitysala ja valtiovalta ovat vuodesta 1997
lähtien yhteisin ns. Höylä-sopimuksin edistäneet
energiatehokkuutta öljylämmitystaloissa.
Kolmas Höylä-sopimuskausi alkoi vuonna
2008. Sen aikana jatketaan öljylämmittäjien
neuvontaa energiatehokkuudessa. Arvio on,
että vuoteen 2020 mennessä keskimääräisen
omakotitalon energiankulutus vähenee 18
prosenttia ja hiilidioksidipäästöjen määrä
vähenee 32 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Öljyssä energia on tiiviissä muodossa ja vie vähän tilaa
Öljy on erittäin energiatiivis, vähän asukkaalle
työtä aiheuttava sekä helposti kuljetettava ja
varastoitava energiamuoto.
1 000 öljylitran korvaaminen vaatii: 11–12 m3 puuhaketta, 2 150 kg puupellettejä, 5,8 pino m3 koivuhalkoja tai 10 000 kWh sähköä
Sisälämpötila
Öljykattilan tuottamasta energiasta kuluu
lämmitykseen kolme neljännestä ja lämpimän
käyttöveden tuotantoon noin neljäsosa. Suurimmat säästöt ovat saavutettavissa
talvikaudella. Esimerkiksi käyttöveden
tuottaminen kesäkautena puulla ei juuri säästä
öljyä. Öljyn tarve on muutenkin kesällä hyvin
vähäistä.
Öljy-puuhybridikattiloissa tai taloissa, joissa
öljylämmityksen lisäksi on varaava takka tai
uuni, puun käyttö kylmimpinä kuukausina tuo
suurimman säästön. Takan tai uunin voi tänä
päivänä varustaa vesikierrolla.
Ilmasta veteen -lämpöpumpun teho riittää
enimmillään -5 ºC – -10 ºC asteeseen.
Pakkashuiput on järkevää hoitaa öljyllä.
Aurinkolämmitys tuottaa energiaa
tehokkaimmin keväällä, kesällä ja syksyllä,
mutta ei 3–4 kylmimmän kuukauden aikana.
Sisälämpötilan pudottamisen vaikutus
Kahden asteen pudotus
sisälämpötilassa tuo noin
kymmenen prosentin säästön
lämmitykseen käytettävässä
energiassa. Neljän asteen pudotus
esimerkiksi 24:sta 20 ºC:een
säästää noin 20 prosenttia
lämmitykseen käytettävästä
energiasta.
Vuotuisesta lämmitysenergiasta kuluu
- noin 50 prosenttia neljänä kylmimpänä kuukautena
- tammikuussa noin 14 prosenttia
- käyttöveden lämmitykseen joka kuukausi noin kaksi prosenttia
Lämpimän käyttöveden kulutus
Käyttöveden lämmittämiseen kuluu vuosittain
noin neljännes kiinteistön lämmittämiseen
käytettävästä energiasta. Talouksissa käytetystä
vedestä keskimäärin 40 prosenttia on lämmintä
vettä.
Henkilö, joka kuluttaa vettä taloudellisesti, vain
120 litraa vuorokaudessa, käyttää vuodessa
43 800 litraa. Nelihenkisellä perheellä tämä
merkitsee 175 200 litraa, josta lämmintä vettä
on 70 080 litraa. Tämän lämmittäminen vaatii
455 litraa öljyä. Yleisesti arvioidaan käyttövettä
kuluvan vuorokaudessa hieman enemmän,
150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.
Kulutuksen vähentäminen tuo säästöä
113,6 snt/l öljyn hinnalla (15.9.) 240 litraa/vuorokausi/henkilö kuluttavassa nelihenkisessä perheessä kulutuksen
pudottaminen puoleen tuo 517 euron säästön.
1 000 litran vesimäärän lämmittäminen ja miksaaminen siten, että se tulee hanasta 40-asteisena vie energiaa
45 kWh (öljylämmityksen 90 prosentin hyötysuhde huomioituna) eli 4,5 litraa öljyä.
Käyttövesi tulee kiinteistöön +5 ºC:een lämpötilassa ja se nostetaan lämmitysjärjestelmässä 55 ºC:een. Lämpötilan nosto vaatii 64,44 kWh
energiaa kun oletuksena on, että öljylämmitysjärjestelmän
vuosihyötysuhde on 90 prosenttia. Kuution vesimäärän lämmittäminen vaatii
6,5 litraa öljyä (1litra öljyä = 10 kWh)
Öljylämmitysjärjestelmän huolto
Öljypolttimen saneerauksella voidaan saavuttaa
jopa 15 prosentin säästö. Vaihtamalla
vanha kattila uuteen voi säästö nousta jopa 30
prosenttiin. Käsisäätöisen järjestelmän varustaminen
nykyaikaisella säätöautomatiikalla tuo
keskimäärin 5–15 prosentin säästön. Öljylämmitysjärjestelmän
huollon tavoitteena on
- pitää laitteiston kunto alkuperäisellä tasolla
- varmistaa häiriötön toiminta
- estää ennalta viat
- varmistaa laitteiston mahdollisimman hyvä hyötysuhde
Polttimen huolto
Polttimen huolto tehdään aina 5 000 käytetyn öljylitran jälkeen, huoltovälin ollessa kuitenkin enintään kaksi vuotta. Poltin, kattila, automatiikka ja niiden säädöt ovat laaja kokonaisuus ja niiden huolto on
ammattilaisen asia.
Öljypolttimen ja kattilan huono yhteensopivuus aiheuttaa huonoa syttymistä, palamisongelmia ja niistä johtuvia muita ongelmia. Polttimen toiminta-arvojen on riitettävä
käytettävään kattilaan.
Lämmityskattilan kunnossapito
Lämmönsiirtopinnat puhdistetaan kun kattilasta poistuvien palamiskaasujen
lämpötila on noussut 30–40 ºC:een puhtaan
kattilan arvosta. Puhdistus tulee myös tehdä palamiskaasun lämpötilan kasvaessa 50 ºC. (myös savukaasuhäviö kasvaa 50 %)
Kattilan huolletavia varusteita ovat: luukkujen tiivisteet ja kiinnitysruuvit, venttiilien karatiivisteet, kattilan varoventtiilin ja kuiviinkiehunnan
estimen toimintakunnon tarkistaminen.
Laitteistojen kunnostus
- öljypoltin uusitaan, jos sen toiminnan taso, kunto tai ikä sitä edellyttää (käyttöikä yleensä 12–15 vuotta)
- tarkastettu öljyputkisto voidaan yleensä säilyttää tai muuttaa yksiputkijärjestelmäksi
- lämmityskattilan tekninen käyttöikä on keskimäärin 25–30 vuotta
- öljysäiliön huolto ja tarkastus
- tarkastuksessa lämmitysjärjestelmä kannattaa varustaa automaattisilla säätölaitteilla tai uusia entiset nykyaikaisiksi
- lämpö- ja painemittarien tarkkuus ja toiminta varmistetaan
- paisunta-astian esipaine ja toimintakunto varmistetaan
- sähköisten säätö- ja varolaitteiden toiminta tarkastetaan
Hybridilämmitys
Hybridilämmityksessä öljylämmitysjärjestelmän
yhteydessä hyödynnetään
uusiutuvaa energiaa: aurinkoa, puuta ja
lämpöpumpputekniikkaa. Samalla kuitenkin varmistetaan öljylämmityksellä
riittävä lämmitysteho
pakkaskaudella.
Öljylämmitys on päästöarvoiltaan osapuilleen
kaukolämmön tasolla. Sen typen
oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat moneen
muuhun lämmitystapaan verrattuna pienemmät.
Lisäksi lämmityspolttoöljy on nykyisin
täysin rikitöntä.
Hybridiratkaisulla, jossa aurinkolämpöä
käytetään öljylämmityksen täydentäjänä,
voidaan pudottaa öljylämmityksen hiilidioksidipäästöjä
entisestään.
Aurinkolämmitysjärjestelmä
Ympärivuotisten mukavuuslattialämmitysten ja runsaan (4–5 henkilöä) käyttöveden kulutuksen yhteydessä voidaan saavuttaa 30–40 prosentin säästö öljynkulutuksesta.
Patterilämmityksessä ja normaalilla (2–3 henkilöä) käyttöveden kulutuksella saavutetaan 15–25 prosentin säästö.
Auringolla voidaan korvata lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta 30–50 prosenttia.
Ilmasta veteen lämpöpumppujärjestelmällä saavutettava säästö on 40–60 prosenttia.
Vesikiertoisella lattialämmityksellä saavutetaan
suurempi säästö kuin vesikiertoisilla pattereilla ja jos talossa on sekajärjestelmä, säästö riippuu
lattialämmityksen ja patterilämmityksen suhteesta.
Vesikiertotakka ja aurinkokeräimet: varustamalla takka tai uuni vesikierrolla
ja kytkemällä se energiavaraajaan sekä
täydentämällä varaajakytkentä vielä
aurinkolämpökeräimillä voidaan saavuttaa
40–50 prosentin säästö öljynkulutuksessa
Ilmanvaihto
Vanhan talon energiatehokkuutta parannettaessa
tulee varmistaa ilmanvaihdon
riittävyys. Eristyksen parantaminen ja
ikkunoiden uudistaminen edellyttää usein
ilmanvaihdon parantamista, jos talossa
ei ole entuudestaan lämmön talteenotolla
varustettua tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmää.
Talon sisäilman tulisi vaihtua kerran
kahdessa
tunnissa. Riittämätön ilmanvaihto
voi johtaa asukkaiden väsymykseen,
hengitystieongelmiin
ja rakennuksen
kosteus- ja homevaurioihin.
Tarpeenmukainen käyttö
- 20–40 prosenttia talon lämmitysenergian kulutuksesta aiheutuu ilmanvaihdosta
- ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö säästää vuodessa perusomakotitalon energiankulutuksesta noin 900–1 500 kWh. Säästöpotentiaaliin vaikuttaa, onko talossa lämmöntalteenotolla varustettu, vai ilman sitä oleva ilmanvaihtoratkaisu
- tuloilman lämpötilan asetusarvo ja jälkilämmityspatterin/-vastuksen teho vaikuttavat lisälämmityksen energiakulutukseen noin 320 kWh yhtä astetta kohden
- suositeltava sisäänpuhalluslämpötila on lämmityskaudella 15–17 oC. Sisään puhallettavan ilman tulee olla joitakin asteita huoneilmaa viileämpää, jotta se sekoittuu hyvin huoneilmaan huonetilan oleskeluvyöhykkeellä
- ilmanvaihtokoneen energiatehokkuudesta kertoo parhaiten sen vuosihyötysuhde. Saatavissa ilmanvaihtokoneita, joiden vuosihyötysuhde ylittää 80 prosenttia.