Öljylämmittäjän energiansäästö
Energiansäästöviikko 7.-13.2013

Suomessa on nykyisin noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa. Öljylämmitys yleistyi Suomessa voimakkaasti 1960-luvulla, jolloin sen käyttöönotto vapautti ihmisten aikaa lämmitykseen liittyvästä työstä muuhun elämään. Vuosien saatossa lämmitysöljy on kehittynyt. Nykyinen lämmitysöljy on niin rikki-, typpi- kuin hiukkaspäästötarkastelussakin erittäin kilpailukykyinen lämmitysmuoto.

Öljylämmitysala ja valtiovalta ovat vuodesta 1997 lähtien yhteisin ns. Höylä-sopimuksin edistäneet energiatehokkuutta öljylämmitystaloissa.

Kolmas Höylä-sopimuskausi alkoi vuonna 2008. Sen aikana jatketaan öljylämmittäjien neuvontaa energiatehokkuudessa. Arvio on, että vuoteen 2020 mennessä keskimääräisen omakotitalon energiankulutus vähenee 18 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjen määrä vähenee 32 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Sisälämpötila

Öljykattilan tuottamasta energiasta kuluu lämmitykseen kolme neljännestä ja lämpimän käyttöveden tuotantoon noin neljäsosa. Suurimmat säästöt ovat saavutettavissa talvikaudella. Esimerkiksi käyttöveden tuottaminen kesäkautena puulla ei juuri säästä öljyä. Öljyn tarve on muutenkin kesällä hyvin vähäistä.

Öljy-puuhybridikattiloissa tai taloissa, joissa öljylämmityksen lisäksi on varaava takka tai uuni, puun käyttö kylmimpinä kuukausina tuo suurimman säästön. Takan tai uunin voi tänä päivänä varustaa vesikierrolla.

Ilmasta veteen -lämpöpumpun teho riittää enimmillään -5 ºC – -10 ºC asteeseen. Pakkashuiput on järkevää hoitaa öljyllä.

Aurinkolämmitys tuottaa energiaa tehokkaimmin keväällä, kesällä ja syksyllä, mutta ei 3–4 kylmimmän kuukauden aikana.

Sisälämpötilan pudottamisen vaikutus

Kahden asteen pudotus sisälämpötilassa tuo noin kymmenen prosentin säästön lämmitykseen käytettävässä energiassa. Neljän asteen pudotus esimerkiksi 24:sta 20 ºC:een säästää noin 20 prosenttia lämmitykseen käytettävästä energiasta.

Vuotuisesta lämmitysenergiasta kuluu

• noin 50 prosenttia neljänä kylmimpänä kuukautena
• tammikuussa noin 14 prosenttia
• käyttöveden lämmitykseen joka kuukausi noin kaksi prosenttia

Lämpimän käyttöveden kulutus

Käyttöveden lämmittämiseen kuluu vuosittain noin neljännes kiinteistön lämmittämiseen käytettävästä energiasta. Talouksissa käytetystä vedestä keskimäärin 40 prosenttia on lämmintä vettä.

Henkilö, joka kuluttaa vettä taloudellisesti, vain 120 litraa vuorokaudessa, käyttää vuodessa 43 800 litraa. Nelihenkisellä perheellä tämä merkitsee 175 200 litraa, josta lämmintä vettä on 70 080 litraa. Tämän lämmittäminen vaatii 455 litraa öljyä. Yleisesti arvioidaan käyttövettä kuluvan vuorokaudessa hieman enemmän, 150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.

Käyttövesi tulee kiinteistöön +5 ºC:een lämpötilassa ja se nostetaan lämmitysjärjestelmässä 55 ºC:een. Lämpötilan nosto vaatii 64,44 kWh energiaa kun oletuksena on, että öljylämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde on 90 prosenttia. Kuution vesimäärän lämmittäminen vaatii 6,5 litraa öljyä (1litra öljyä = 10 kWh)

Polttimen huolto

Polttimen huolto tehdään aina 5 000 käytetyn öljylitran jälkeen, huoltovälin ollessa kuitenkin enintään kaksi vuotta. Poltin, kattila, automatiikka ja niiden säädöt ovat laaja kokonaisuus ja niiden huolto on ammattilaisen asia.

Öljypolttimen ja kattilan huono yhteensopivuus aiheuttaa huonoa syttymistä, palamisongelmia ja niistä johtuvia muita ongelmia. Polttimen toiminta-arvojen on riitettävä käytettävään kattilaan.

Lämmityskattilan kunnossapito

Lämmönsiirtopinnat puhdistetaan kun kattilasta poistuvien palamiskaasujen lämpötila on noussut 30–40 ºC:een puhtaan kattilan arvosta. Puhdistus tulee myös tehdä palamiskaasun lämpötilan kasvaessa 50 ºC. (myös savukaasuhäviö kasvaa 50 %)

Kattilan huolletavia varusteita ovat: luukkujen tiivisteet ja kiinnitysruuvit, venttiilien karatiivisteet, kattilan varoventtiilin ja kuiviinkiehunnan estimen toimintakunnon tarkistaminen.

Laitteistojen kunnostus

• öljypoltin uusitaan, jos sen toiminnan taso, kunto tai ikä sitä edellyttää (käyttöikä yleensä 12–15 vuotta)
• tarkastettu öljyputkisto voidaan yleensä säilyttää tai muuttaa yksiputkijärjestelmäksi
• lämmityskattilan tekninen käyttöikä on keskimäärin 25–30 vuotta
• öljysäiliön huolto ja tarkastus
• tarkastuksessa lämmitysjärjestelmä kannattaa varustaa automaattisilla säätölaitteilla tai uusia entiset nykyaikaisiksi
• lämpö- ja painemittarien tarkkuus ja toiminta varmistetaan
• paisunta-astian esipaine ja toimintakunto varmistetaan
• sähköisten säätö- ja varolaitteiden toiminta tarkastetaan

Hybridilämmitys

Hybridilämmityksessä öljylämmitysjärjestelmän yhteydessä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa: aurinkoa, puuta ja lämpöpumpputekniikkaa. Samalla kuitenkin varmistetaan öljylämmityksellä riittävä lämmitysteho pakkaskaudella.

Öljylämmitys on päästöarvoiltaan osapuilleen kaukolämmön tasolla. Sen typen oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat moneen muuhun lämmitystapaan verrattuna pienemmät. Lisäksi lämmityspolttoöljy on nykyisin täysin rikitöntä.

Hybridiratkaisulla, jossa aurinkolämpöä käytetään öljylämmityksen täydentäjänä, voidaan pudottaa öljylämmityksen hiilidioksidipäästöjä entisestään.

Aurinkolämmitysjärjestelmä

Ympärivuotisten mukavuuslattialämmitysten ja runsaan (4–5 henkilöä) käyttöveden kulutuksen yhteydessä voidaan saavuttaa 30–40 prosentin säästö öljynkulutuksesta.

Patterilämmityksessä ja normaalilla (2–3 henkilöä) käyttöveden kulutuksella saavutetaan 15–25 prosentin säästö. Auringolla voidaan korvata lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta 30–50 prosenttia.

Ilmasta veteen lämpöpumppujärjestelmällä saavutettava säästö on 40–60 prosenttia. Vesikiertoisella lattialämmityksellä saavutetaan suurempi säästö kuin vesikiertoisilla pattereilla ja jos talossa on sekajärjestelmä, säästö riippuu lattialämmityksen ja patterilämmityksen suhteesta.

Vesikiertotakka ja aurinkokeräimet: varustamalla takka tai uuni vesikierrolla ja kytkemällä se energiavaraajaan sekä täydentämällä varaajakytkentä vielä aurinkolämpökeräimillä voidaan saavuttaa 40–50 prosentin säästö öljynkulutuksessa

Tarpeenmukainen käyttö

• 20–40 prosenttia talon lämmitysenergian kulutuksesta aiheutuu ilmanvaihdosta
• ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö säästää vuodessa perusomakotitalon energiankulutuksesta noin 900–1 500 kWh. Säästöpotentiaaliin vaikuttaa, onko talossa lämmöntalteenotolla varustettu, vai ilman sitä oleva ilmanvaihtoratkaisu
• tuloilman lämpötilan asetusarvo ja jälkilämmityspatterin/-vastuksen teho vaikuttavat lisälämmityksen energiakulutukseen noin 320 kWh yhtä astetta kohden
• suositeltava sisäänpuhalluslämpötila on lämmityskaudella 15–17 oC. Sisään puhallettavan ilman tulee olla joitakin asteita huoneilmaa viileämpää, jotta se sekoittuu hyvin huoneilmaan huonetilan oleskeluvyöhykkeellä
• ilmanvaihtokoneen energiatehokkuudesta kertoo parhaiten sen vuosihyötysuhde. Saatavissa ilmanvaihtokoneita, joiden vuosihyötysuhde ylittää 80 prosenttia.