Julkisivurappausten huolto- ja kunnossapito

Rakennusten julkisivut altistuvat ilman epäpuhtauksille, sadeveden tuomalle kosteudelle, talviaikaiselle jäätymiselle sekä mekaanisille vaurioille. Jotta julkisivujen pitkäikäisyys voidaan varmistaa, on rappauspintoja ja rappauksiin liittyviä rakenteita aika-ajoin tarkkailtava. Tällöin rakenteissa tai ympäristössä tapahtuneet muutokset huomataan ja vältytään turhilta vaurioilta. Tarkkailu on hyvä suorittaa keväisin, kun lumet sulavat ja vesi valuu julkisuvulle katolta ja ulokkeilta. Kun julkisivun ympäristössä tapahtuu muutoksia, kun rakenteita uusitaan tai kun vuodenaika vaihtuu talvesta kevääseen, on hyvä tarkkailla muuttuneiden rakenteiden ja olosuhteiden vaikutusta julkisivurakenteisiin.

Lisää tietoa laasteista

Jatkuva veden valuminen rappauspinnalle aiheuttaa ikäviä valumajälkiä ja voi pitkään jatkuneena saada aikaan ennenaikaisia vaurioita kaikille materiaaleille, rappaukset mukaan lukien. Rakennukseen tehdyt muutokset voivat myös aiheuttaa muutoksia veden valumiseen. Muutoksien yhteydessä on tarkistettava, että vesi valuu pois julkisivuilta. Tukkeutuneet syöksytorvet on avattava, jotta sadevedet kulkeutuvat hallitusti.

Julkisivussa olevat ulokkeet kuten valaisimet, syöksytorvet, kyltit ja kaiteet on asennettava niin, ettei sadevesi pääse valumaan niiden kautta rappauspinnalle. Ulokkeiden asennukseen käytetään aina ruostumattomia kiinnikkeitä. Kiinnikkeet tulee irrottaa rappauksesta 3-5 mm saumalla, joka tiivistetään paisuvalla tiivistenauhalla sekä tiivistysmassalla. Veden valumat ulokkeilta tulee ohjata pellityksillä siten, ettei vesi pääse valumaan jatkuvasti samaan paikkaan.

Tiivistykset, kuten saumaukset, tarkistetaan n. 5 vuoden välein. Jos sauma on halkeillut ja vettä voi päästä sisään rakenteisiin, on saumaus uusittava välittömästi. Silikonihartsipohjaisten pinnoitteiden saumauksessa suositellaan käytettäväksi Bostik PU 2637 saumamassaa.

Syöksytorvet puhdistetaan lehdistä ja oksista niin, että katolta tuleva sulamis- ja sadevesi pääsevät valumaan suunnitellusti pois rakenteista ja julkisivuilta. Syöksytorvien kiinnitykset asennetaan niin, ettei sadevesi valu kiinnikettä pitkin seinään.

Seinillä olevat kasvit pitävät julkisivua kosteana ja luovat olosuhteet pakkasrapautumiselle sekä home- ja leväkasvulle. Kiipeilevät köynnökset tai seinän lähistöllä olevat pensaikot on irrotettava sokkelista tai julkisivusta niin etteivät ne nojaa seinärakenteita vasten.

Jos sokkelin pinnassa on näkyvissä vaaleaa härmettä, kertoo se kosteudesta sokkelirakenteessa. Yleisimmin syynä on kosteuden kapillaarinen nousu maaperästä sokkeliin, joka näkyy vaaleana suolahärmeenä pinnoitteen pinnassa. Kosteus rakenteessa aiheuttaa aikojen myötä rakenteen rapautumista ja pinnoitteen irtoamista. Veden imeytyminen maaperästä sokkeliin estetään salaojituksella ja kivetyksellä. Sokkeleiden pinnoittamiseen käytetään laasteja, joilla on alhainen kapillaarinen vedenimu, jolloin rappausalustaan ei kulkeudu rappauksen kautta kosteutta. Sokkelipinnoissa uudelleenpinnoitus tehdään Huoltomaalaustaulukon mukaan.

Pieniä vaurioita rappaukseen voi syntyä törmäyksistä tai kolhuista. Vaurio voi olla jopa veden virheellisestä valumasta kehittynyt paikallinen rapautuminen. Vaurio korjataan paikkaamalla tai pinnoittamalla taulukon mukaan.

Julkisivut likaantuvat aikojen kuluessa ilmassa kulkeutuvista hiukkasista, joita tyypillisesti esiintyy liikennöidyillä alueilla tai lähellä puustoa. Home- tai leväkasvustot sekä yksittäiset roiskeet voivat myös saada aikaan jälkiä rappaukseen. Rappauspintoja voidaan huoltomaalata tai pinnoittaa tahi rappauspintoja voidaan puhdistaa varovaisella pesulla joko harjaamalla tai painepesulla. On otettava huomioon, että pesun jälkeen pinta voi joillakin rappaustuotteilla olla laikukas. Tällöin täysin tasainen pinta saavutetaan vain uudelleenpinnoituksella.

Yleisesti rappausten puhdistukseen riittää painepesu. Lämmin vesi tehostaa puhdistusta. Painepesu suoritetaan varovasti rappausta rikkomatta. Veden paineen on oltava alle 100 baria ja etäisyyden rappauspinnasta yli 30 cm. Puhdistaminen painepesulla on aloitettava varovasti pienellä paineella, jotta paine ei rikkoisi rappausta. Painetta ja etäisyyttä on syytä testata ennen puhdistuksen aloittamista. On huomioitava, että rappauspintaan voi jäädä paikallisesta puhdistuksesta jälki. Puhdistusjäljen erottuvuus riippuu pinnoitteen tyypistä ja puhdistuksen voimakkuudesta. täysin näkymätön jäljestä saadaan, kun seinä pinnoitetaan rajattuun alueeseen asti.

Ilmastomme on muuttumassa sateisemmaksi ja vuotuiset keskilämpötilat tulevat nousemaan. Kosteus ja lämpö ovat edellytyksiä levän ja homeen kasvulle. Julkisivun lähistöllä oleva kasvusto tai varjostava puusto luovat otolliset olosuhteet sateisena kautena homeen ja levän kasvulle. Tyypillisesti hometta ja levää voi ilmaantua erityisesti julkisivun etelä-länsisuunnassa. Hometta ja levää voi poistaa paikallisesti harjapesulla, mutta painepesulla saavutetaan paras tulos. Poistoa voidaan tehostaa myös tarkoitukseen soveltuvalla homeenpoistoaineella, joka sisältää tehoaineita, kuten natriumhypokloriittia. Puhdistusaineen käytössä on noudatettava valmistajan ohjeita sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita.

Lisää tietoa laasteista

Rappauspinnoille voi roiskua tai kulkeutua likaa tai lehtivihreää maaperästä tai kasvustosta. Yleisesti rappausten puhdistukseen riittää painepesu, lämmin vesi tehostaa puhdistusta. Yksittäistä läikkää voi puhdistaa myös varovaisella harjapesulla. Homeenpoistoaineella voidaan tehostaa lopputulosta.

• Ennen suurehkojen alueiden puhdistusta tehdään ensin koepinnan puhdistus.
• Liian korkea paine (esim. hiekka- tai vesihiekkapuhallus) voi vaurioittaa mekaanisesti heikkoa rappauspintaa.
• Matalapaineisella puhalluksella voidaan puhdistaa pienehköjä alueita ja läiskiä rappauksen pintaa vaurioittamatta; menetelmä vaatii ammattitaitoa.
• Pölyn ja kevyen lian tummentamat pinnat voidaan harjata kuivina ja huuhdella vesipesulla.
• Valkoisen suolamuodostuman (suolakiteiden) poistoon ei pidä käyttää happoja tai muita liuottimia, sillä ne saattavat muodostaa uusia yhdisteitä, jotka myöhemmin saostuvat pintaan tai lisäävät vaurioitumisen vaaraa.
• Kemikaalien ja liuottimien soveltuvuus rappauspintojen puhdistukseen selvitetään ensin kokeilla.
• Jos liuottimia joudutaan käyttämään, puhdistettava pinta kastellaan hyvin ennen aineen levittämistä ja huuhdellaan runsaalla vesimäärällä käsittelyn jälkeen.

• Veden valumien tarkastelu, keväisin
• Syöksytorvien puhdistus ja vuotojen tarkistus, keväisin
• Kasvien kasvustot pois rappauksilta, keväisin
• Tiivistysten tarkistus, n. 5 vuoden välein
• Rakenteisiin tehtyjen muutosten vaikutus rappaukseen, esim. veden valumat ja tiivistykset
• Pienten, alkavien vaurioiden paikkaus
• Huoltomaalaus tai –pinnoitus, n. 20-60 vuotta