Asuntomessut Hyvinkäällä:
Talo menevän miehen makuun

Asuntomessukohde Taloautomaatio.fi on kiireisen miehen helppohoitoinen koti, jossa aikaa ei tuhlaannu puutarhanhoitoon. Koko taloa voi hallita iPadilla ja kulkureitit pysyvät talvellakin sulana. Talon isäntä Antti Hemminki ryhtyi rakennuttamaan asuntomessualueelle kaverin innostamana.
”Kaveri oli rakentamassa ja sain hänen kauttaan paljon pohjatietoa. Kun näin asuntomessualueen tonttien hinnat, ne olivat yksityisiin tontteihin verrattuna varsin edullisia. Myös mahdollisuus yhteistyökumppanien messutarjouksiin houkutteli. Valitsin yhden alueen edullisimmista tonteista ja ryhdyin rakennuttamaan tänne Metsäkaltevaan,” hän kertoo.

Hemmingin tontilla pinta-alaa 832 m2. Talosta tehtiin niin leveä kuin tontille sai rakentaa. Kokoluokkaa rajoitti myös budjetti. Lopputuloksena syntyi 4 h + k + s + khh + autotalli, kokonaispinta-ala reilut 240 m2 ja huoneistopinta-ala 153 m2. Paljon töitä tekevän, kodin ulkopuolella harrastavan sinkkumiehen talon suunnittelun perusideana on ollut helppo ja vaivaton asuminen.

Liukuovien talo. Antti Hemminki pitää käytännöllisistä ratkaisuista.Liukuovien talo. Antti Hemminki pitää käytännöllisistä ratkaisuista.

Paketinkin voi suunnitella itse

”Halusin asunnon ilman muuta yhteen tasoon. Yksikerroksinen talo, jossa on mahdollisimman vähän portaita, on järkevä, helppokulkuinen ja –hoitoinen. Talo räätälöitiin omien suunnitelmieni pohjalta Herralan suurelementeistä. Kyseessä on siis talopaketti, mutta yhdenkään pakettitalon pohjapiirrosta en ole nähnyt, vaan itse piirtelin, että tuo tuohon ja tämä tänne, minkä pohjalta piirustukset sitten tehtiin,” Hemminki kertoo.

Talon helppohoitoisuutta ja asumismukavuutta lisää se, että sitä hallitaan uusimmalla tekniikalla. KNX-taloautomaatio yhdistää talon tekniset toiminnot yhteen kodinohjausjärjestelmään, jota voi hallita paitsi seinäkytkimillä, myös tableteilla tai älypuhelimilla. ”Maalämpöpumppu, ilmastointilaitteet, kiukaat, lukot, valaistus…” Hemminki luettelee taloautomaatioon liitettyjä kodin toimintoja. Lisäksi taloautomaation avulla talon energiankulutusta voi seurata reaaliajassa ja säätää lämpötilaa sekä ilmanvaihtoa omien mieltymysten ja tarpeiden mukaan. Samalla syntyy säästöä energiakustannuksissa.

Asuntomessukohde nro 3 ulkoa. Vielä on ratkaisematta, mitä pihalle tulee. Isäntä haluaa niin talosta kuin pihastakin mahdollisimman vähätöisen.Asuntomessukohde nro 3 ulkoa. Vielä on ratkaisematta, mitä pihalle tulee. Isäntä haluaa niin talosta kuin pihastakin mahdollisimman vähätöisen.

Säästöjä hybridilämmityksellä

Maalämmön Hemminki kertoo valinneensa ekologisuuden ja hyvän hyötysuhteen takia. Maalämmön lisäksi taloon tulee myös maaviileä. Hybridilämmitysjärjestelmään kuuluu myös vesikiertoinen takka, ja potentiaaliseksi mahdollisuudeksi jää halutessa liittää järjestelmään myöhemmin myös aurinkopaneelit. Kun takka kytketään osaksi talon lämmitysjärjestelmää siten, että merkittävä osa sen tuottamasta lämmöstä siirretään käytettäväksi talon muussa vesikeskuslämmityksessä, ostoenergiasta koituvat kulut vähenevät selvästi.

Talon hybridilämmitysjärjestelmään kuuluu myös Tulikiven vesikiertoinen Parna-takkauuni. Takassa on hiilenvärisestä puristekivestä tehty vuolukivitakalle epätavallinen pinta. Vielä on takkakin paketissa.Talon hybridilämmitysjärjestelmään kuuluu myös Tulikiven vesikiertoinen Parna-takkauuni. Takassa on hiilenvärisestä puristekivestä tehty vuolukivitakalle epätavallinen pinta. Vielä on takkakin paketissa.

Rakennuttajan yllätykset

Messutalo on Hemmingin ensimmäinen rakennuttamisprojekti. Kysymykseen, onko ensirakentajalle tullut yllätyksiä, hän vitsailee: ”Sen tiesin että kusessa ollaan, ja niinhän se on.”
”Tietyt kustannukset ovat isompia, mitä etukäteen ajattelin. Pienet kulut rakentamisessa tuovat paljon kustannuksia, joista syntyvän kokonaissumman hahmottaa vasta, kun pikkukuitit kokoaa yhteen. On putkia, ruuveja ja ties minkälaisia pikkuosia. Niitä kun ei alussa ota huomioon, on seurauksena tosi iso yllätys,” hän toteaa.

Toinen yllätys ovat olleet maasiirron kustannukset. Muuten kustannuslaskelmat ovat olleet hyvin hanskassa, ja Hemminki arveleekin ylittäneensä budjetin loppujenlopuksi vain perinteisillä prosenteilla, eli sillä miten tapaa yleensä rakennuttaessa käymään. Messutarjoukset ovat olleet sikäli kaksiteräinen miekka, että toisaalta niihin hanakasti tarttumalla on säästänyt, mutta toisaalta tullut myös tehneeksi hankintoja, jotka eivät olisi olleet ihan välttämättömiä.

Mutta mistä helppohoitoinen piha?

Mukavan talon lisäksi Hemminki haluaa helppohoitoisen pihan. Aluksi suunnitelmissa oli sijoittaa pihalle kunttaa ja tekonurmea, mutta Hemmingin täysin huoltovapaaksi uskoman tekonurmen osoittauduttua yllättävän vaivalloiseksi, sen osalta suunnitelmat muuttuivat.

”Muovinurmikko ei ollutkaan niin helppo kuin uskoin. Sain selville, että muovi painuu talven jälkeen litteäksi maata vasten ja se pitää harjata pystyyn konevoimin. Tavallinen nurmikko sentään nostaa itse itsensä. Harkinnassa on nyt siirtonurmi, tai sitten ei tule nurmikkoa ollenkaan. Pitää vielä kartoittaa eri mahdollisuuksia,” hän sanoo.
”Mikään ei ole pihalla täysin huoltovapaa. Jopa asfaltti rapautuu jossain vaiheessa ja rikkaruohot puskevat läpi. Mahdollisimman vähätöinen piha on kuitenkin hakusessa,” hän toteaa.
Talven lumityöt on kuitenkin jo vältetty, sillä kulkureitit pysyvät sulana maalämpöjärjestelmään kytkettyjen glykooliputkien ansiosta.

Seuraamme asuntomessukohde nro 3:n valmistumista vielä artikkelisarjan kolmessa eri jaksossa. Tulevissa osissa lisää mm. taloautomaatiosta, vesikiertoisesta takasta osana hybridilämmitysjärjestelmää sekä siitä, miten pihasta lopulta saatiin mahdollisimman helppohoitoinen.

 
Päivitetty
27.5.2013