Sähköenergian hinta

Sähköenergian hinta muodostuu kahdesta erillisestä palvelusta

Sähköenergian hinta muodostuu sähkön siirtopalvelusta, itse sähköenergiasta sekä näihin molempiin liittyvistä veroista. Sähkön siirto, eli verkkopalvelu on aina paikallisen jakeluverkonhaltijan yksinoikeus, mikä tarkoittaa sitä että siirtopalveluaan kuluttaja ei voi kilpailuttaa.

Sähkön siirtäminen eli verkkopalvelu

Verkkopalvelujen hinta syntyy sähkön siirtohinnasta ja erilaisista veroista. Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä. Itse siirto jakautuu kantaverkko-, alueverkko- ja jakeluverkkosiirtoon, joista jakeluverkkosiirto muodostaa suuren osan verkkopalvelun hintaa. Sähköverkko Suomessa koostuu seuraavasti:
1. valtakunnallisesta 110-400 kilovoltin (kV) kantaverkosta,
2. erillisistä 110 kV:n alueverkoista sekä
3. paikallisten sähköyhtiöiden hallitsemista 0,4-70 kV jakeluverkoista.
Sähkönsiirtoliiketoiminta on luvanvaraista toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Jakeluverkonhaltijalle myönnettyyn sähköverkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa. Energiamarkkinavirasto valvoo sähkönsiirron hinnoittelua ennalta säädetyn valvontamallin mukaisesti. Asiakkaan sijainti jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei saa vaikuttaa siirtohintojen suuruuteen. Siirtohintaan ei saa myöskään vaikuttaa, keneltä sähkönmyyjältä asiakas sähkönsä ostaa. Verkonhaltijan vuotuiselle tuotolle (voitolle) on asetettu yläraja ja rajan ylittäminen voi johtaa maksujen palauttamiseen kuluttajille. Sähkönsiirron hinnalla katetaan sähköverkon uudistamisen, kehittämisen ja kunnossapidon lisäksi mm. ympärivuorokautisen vikapäivystyksen ja asiakaspalvelun kustannuksia. Näitä kustannuksia nostavat juuri nyt mm. etäluettavien mittareiden vaihto sekä lisääntynyt kantaverkon kehittämistarve.


Sähköyhtiöiden on pidettävä sähkönsiirto ja energian myynti erillään,


jotta voidaan valvoa, ettei monopolina toimivan sähköverkkotoiminnan ja kilpailun piirissä olevien muiden liiketoimintojen välillä ei tapahdu ns. ristiinsubventiota, on säädöksissä asetettu sähköliiketoiminnoille eriyttämisvaatimuksia.
Sähkön jakeluverkonhaltijoiden täytyy eriyttää sähköverkkotoiminta oikeudellisesti muista sähköliiketoiminnoista, mikäli yritys on siirtänyt verkossaan sähköä vähintään 200.000 gigawattituntia (200 miljoonaa kWh) vuodessa. Oikeudellinen eriyttäminen tarkoittaa, että sähköverkkotoimintaa ei harjoiteta samassa yrityksessä kuin sähkön myyntiä tai tuotantoa. Pienempien sähköverkonhaltijoiden täytyy eriyttää sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista vähintään laskennallisesti, mikä tarkoittaa erillisen tuloslaskelman ja taseen laatimista sähköverkkotoiminnalle ja muille sähköliiketoiminnoille. Yli 50.000 sekä yli 100.000 asiakasta sisältäville verkonhaltijoille on lisäksi asetettu vieläkin tiukempia toimenpiteitä, jolla varmistetaan verkonhaltijan toiminnan syrjimättömyys.

Sähköenergian hinta ja sen myynti ovat täysin vapaita

Sähköenergian osalta markkinat Suomessa ovat täysin vapaat. Kaikki sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa haluamaltaan myyjältä. Myös myyntitoiminta on täysin vapaata eikä se edellytä edes toimilupaa, mikä tahansa yritys, yhteisö tai yksityishenkilö voi ryhtyä sähkön myyjäksi. Näin ollen myös sähköenergian hinnoittelu on luonnollisesti täysin vapaata. Sähkönmyyjä voi käyttää hinnoittelussaan haluamaansa hintarakennetta ja -tasoa. Sähkön käyttäjä valitsee eri yhtiöiden hintatarjouksista itselleen parhaiten sopivan. Avoin kilpailu on varmasti hyväksi kuluttajalla mutta saattaa tuoda mukanaan jossain vaiheessa myös ikäviä yllätyksiä jos energian myyjä ei pystykään vastaamaan huutoonsa. Onneksi tänä tietotekniikan aikakautena jokainen kuluttaja voi nopeasti tarkistaa vaikkapa googlettamalla muiden kuluttajien kokemuksia oudoista, uusista ja miksei jopa vähän tutummiltakin kuulostavista energiamyyjistä.


Joka tapauksessa sähköenergian hintojen kilpailuttaminen on ehdottomasti kannattavaa sillä sähköenergian osuus koko sähkölaskusta on noin 40-50 % ja kilpailuttamisen tuoma säästö tuo rahaa taskuun todella helpolla tavalla.

Energian hintaan vaikuttavat tekijät

Valtaosa sähköenergian hinnasta on hankintakustannuksia, jotka määräytyvät joko sähköyhtiön oman tuotannon arvon tai markkinoilta ostettavan sähkön hinnan mukaan. Sähkön tukkumarkkinahinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella, aivan kuten normaalissa osakepörssikaupassakin. Kysynnän määrään vaikuttavat erityisesti sää, vuoden- ja vuorokaudenaika sekä yleinen taloudellinen tilanne teollisuuden sähkön kysynnän kautta. Myös sää vaikuttaa tarjontaan, erityisesti vesivoiman määrään sateiden kautta. Sen lisäksi polttoaineiden (öljyn, kivihiilen, maakaasun, turpeen ja puun) ja päästöoikeuden hinnat vaikuttavat merkittävästi tuotannon muuttuviin kustannuksiin ja siten tukkumarkkinahintaan. Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan lisäksi sähkönmyyjän myyntikustannukset, mm. markkinoinnista, laskutuksesta ja muusta asiakaspalvelusta sekä hallinnosta aiheutuvia kustannuksia.

Energian hinnan suunta juuri nyt

Alla oleva käyrästö kuvaa pohjoismaisen sähköpörssin sähköenergian hinnan kehitystä viimeisen kuukauden ajalta.

Kuva: http://www.nordpool.fiKuva: http://www.nordpool.fi
Käyrästön sininen viiva kertoo päiväkohtaisen sähköhinnan muutoksia ja keltainen käyrä sähkön seuraavan kolmikuukautisjakson (4-6/2013) myyntihintoja. Kuten molemmat käyrät kertovat ovat hinnat olleet nousussa. Päiväkohtaiset markkinahinnat heilahtelevat rajusti ja eroa esimerkiksi helmikuun 24. päivän ja maaliskuun 21. päivän välillä on lähes 50 % (49,42%).
Sähköyhtiöt ostavat tulevan energiatarpeensa pörssistä etukäteen kvartaaleittain ja siinä hintaheilahtelut ovat tasaisempia. Hinnan nousu on kuitenkin tasainen ollen viimeisen kuukauden aikana noin 9,4 %.

Energian markkinahintoja voi jokainen seurata osoitteesta www.nordpool.fi
Kyseisiä markkinahintoja tutkiessa tulee huomioida että hinnat eivät pidä sisällään sähkön myynnistä Suomessa perittävää arvonlisäveroa. Ennen kuin pörssistä ostettu sähkö päätyy kuluttajalle, kyseisiä hintoja korottavat myös kaupankäyntikulut sekä sähkönkulutuksen epätasaisuudesta aiheutuvat ns. profiilikustannukset noin 15 %:n verran.

Sähkökatsaus ja sähkön hinnankilpailutukset

Sähkökatsauksessa seurataan jatkuvasti sähkön hinnan kehitystä. Katsauksen avulla lukijat saavat nopeasti tiedon sähkön hinnan mahdollisista yllättävistäkin muutoksista heti niiden ilmaannuttua. Katsaus kertoo myös ajankohtaiset tarjoukset sekä tulevat kilpailutukset. Seuraava sähkökatsaus ilmestyy jo huhtikuussa joten pysy ajan tasalla ja tilaa sähkökatsaus tästä...

Aurinkoisin ja sähkölaskua säästävin terveisin

Sähkövahtinne
Tapio Näslund
Rakentaja.fi
 
Julkaistu
26.3.2013